Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei ole niin kallis kuin lapseton saattaisi ajatella
23.09.2023 |
Saimme lapsemme opiskelijoina, joten alusta asti oli selvää, että melkein kaikki mahdollinen hankitaan käytettynä. Ilokseni sain jo silloin 10 vuotta sitten raskaana huomata, että tori.fi oli aivan täynnä puoli-ilmaista hyväkuntoista vauvakamaa ja vaatteita. Ostan edelleen vaatteita ja leluja/kirjoja/ym pääosin torista ja kirppiksiltä vaikka molempien palkat on nykyään 4000-4500€/kk. Paljon tulee myös synttärilahjoina.
Myöhemmin kuvioihin tulee harrastuksia ja muuta, mutta on niitä edullisiaki harrastuksia vaikka kuinka :) Meillä lapsi harrastaa karatea tällä hetkellä ja ei ole kallista.
Jos yhtään mietitte, että haluaisitte lapsen, niin älkää ainakaan lykätkö päätöstä kustannussyistä. Pointtini on, että pienen lapsen hintalappu on todella helposti itse säädeltävissä :) ja vaikka nykyään lapsen hankkiminen ei tunnu enää olevan muodissa, niin oma kokemukseni on, että lapsi on elämäni ihanin asia.
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho tämähän kirvoitti keskustelua.. Meillä on tosiaan lapsi nyt 9-vuotias, joten voin puhua kokemuksesta vain tähän astisista ikävuosista, enkä toisaalta aloituksessani muusta puhunutkaan kuin pikkulapsivuosista. Ajatukseni postaukselle lähti siitä, että moni ystäväni on nyt siinä iässä, missä normaalisti nykyään harkitaan lapsia ja he kokevat (muiden syiden ohella), että lapset ovat enää "hyvätuloisten hupia".
Voin kuvitella, miten joku kauhistuu, jos kävelee lastentarvikekauppaan ja näkee kuinka paljon kaikki maksaa (helou yli tonnin rattaat ja pinnasängyt). Ja somenkin vuoksi silmille lävähtää mitä ihanampia lastenhuoneita ym ja dollarit varmasti vilisee silmissä.
Halusin vain aloituksellani rohkaista vanhemmaksi harkitsevia tiedolla siitä, että kaikkia niitä asioita pyörii second handina todella edullisesti :) Kannattaa myös tarkkaan miettiä lapsiin liittyvien asioiden kohdalla mikä asia on tarve ja mikä vain oma halu. Kaikilla on nykyään kaikkea liikaa, kun valikoimat on niin valtavia ja kaupat keksii jatkuvasti uusia "tarpeita" ihmisille.Ketjun keskustelussa on nyt vähän kahta ääripäätä. Todellista köyhyyttä ja toisaalta jotain kilparatsastusta/jääkiekiekkoa on huudeltu. Siihen väliin mahtuu aika monta tavanomaista harrastusta, jotka ei taloutta kaada. Ja kyllä, teiniin tulee menemään enemmän rahaa, mutta tässä on jo puolet kasvatuksesta taputeltu todella halvalla second handina ja aina on meidän lapsella ollut kaikkea kivaa :)
-ap
En usko että kukaan pitää lasta kalliina, koska pinnasänky tai vaunut maksaa jotain, vaan koska se lapsi oikeasti maksaa.
Asuminen, päivähoito, iltis, sairauskuluvakuutus, hammashoito (oionta), silmälasit, harrastukset, palkattomat vapaat, perhevapaat, kesäleirit, kännykkä, kaverisynttärit, koulukirjat, koulutarvikkeet, leirikoulut...
Lista on ihan loputon.
Emme ottaneet sairaskuluvakuutusta lapselle. Terveyskeskus on aivan riittävä.
No tällä hetkellä eletään sotemurrosta, eikä ne terveyskeskukset todellakaan toimi enää kaikkialla. Niitä ollaan myös vähentämässä radikaalisti.
Moni kunta säästää neuvolassa, joten on pakko käyttää yksityisiä neuvoloita saadakseen edes ne peruspalvelut...
Meillä ei toiminut myöskään kunnallinen puheterapia, joten molemmat kävi yksityisellä etsimässä puuttuvan ärrän.
Ärrän voi opettaa ihan vanhempikin, erityisesti jos itsellä on sama vika ollut ja tietää, miten se löytyy.
Tietenkin se vanhempi tukee siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Ne harrastukset ei aina ole sellaisessa paikassa, että lapsi/nuori sinne itse pääsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista pienistä lapsista tulee teinejä. Teini-ikäinen tarvitsee ruokaa enemmän, pojat etenkin syövät ihan älyttömiä määriä. Oma huone teinille = isommat asuinkustannukset. Vaatteet ja kengät, pyörä, bussilippu, kännykkä + liittymä, harrasteet, kampaamo/parturi, vanhojen tanssit, valmistujaisjuhlat...ei ole halpaa. On laskettu että keskimäärin lapsen saattaminen aikuiseksi maksaa 120 000 euroa. Kyllä se honkin verran on minusta.
Ruokaa on monen hintaista, oma huone ei ole välttämätön, vaatteita ja polkupyöriä on monen hintaisia, bussilippu ei yleensä ole välttämätön, kännykkään voi hankkia prepaid-liittymän noin 10 eurolla per vuosi (pieni käyttö), ohjatut eli kalliit harrastukset eivät ole välttämättömiä, lapsen tukan voi leikata itse, vanhojen tansseihin ei tarvitse osallistua ja valmistujaisjuhlia voi olla monen sorttisia.
... Tadaa, näin on säästetty varmaan puolet tuosta 120.000 eurosta.
Kyllä viimeistään 10-vuotiaalla pitää olla oma huone, kunnon pyörä ja muitakin vaatteita kuin kirppislöydöt.
Vanhojen tanssit yms. ovat tärkeitä siirtymärituaaleja.
Kuinka suurella osalla suomalaisista ei lapsena ole ollut omaa huonetta? Veikkaisin tätä osuutta aika merkittävän kokoiseksi.
Lapsen elämää ei kannata verrata johonkin vuosikymmenten takaiseen. Ja kyllä jo mniun kavereistani suurimmalla osalla oli oma huone 70-luvulla.
Mistä se sitten johtuu, että ennen lapsille ei tullut traumoja vaikka joutui jakamaan huoneen toisen kanssa, mutta nykyisin tulee?
Miksi luulet, ettei tullut?
Ihan normaaleilta ihmisiltä nuo vanhemmat ikäluokat vaikuttavat. Jopa enemmän normaaleilta kuin nuoremmat. Eli kovin pahaa vauriota heille tuskin on kasvatuksella aiheutettu, vaikka se kasvatus ei ollutkaan nykysuositusten mukaista.
Pointti onkin siinä, että esim. -50-luvulla KAIKKI muutkin samassa yhteiskuntaluokassa eli suunnilleen samalla tavoin. Oli selkeästi köyhiä, duunareita ja keskiluokkaa. Ihmiset vertasi olojaan toisiin samanlaisiin. Jo hyvin nuorena osa porukasta ohjautui kansalaiskouluun ja amikseen ja toisaalta keskikoulun ja lukioon. 70- luvulla tuli kaikille yhteinen peruskoulu ja siellä on sekaisin niin osattomirn mukulat kuin paremmin toimeentulevien mukulat. Köyhillä se oma osattomuus ja syrjäytymisen tunne korostuu.
Minä olin koululainen 1970-luvulla. Pienessä kyläkoulussa kaikki oli suunnilleen samalla taloudellisella tasolla eli yhtä köyhiä. Suurin osa eli kodeissa, joissa oli vielä ulkovessat ja ulkosaunat ja pyykit piti pestä käsin. Sitten yläasteelle mennessä luokkakavereiden vanhemmissa alkoi olla toimitusjohtajien ja pankinjohtajien lapsia, jotka ihmetteli, että etkö sinä käy suihkussa päivittäin ja miksi sinulla on aina nuo samat vaatteet. Siinä missä me mentiin lomalla mummolaan, luokkakaverit matkusti Ruotsiin. Minä harrastin lukemista kirjaston avulla ja luokkakaverille ostettiin kirja mukaan laskettelureissulle. Me oltiin kuin eri planeetalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Ne harrastukset ei aina ole sellaisessa paikassa, että lapsi/nuori sinne itse pääsisi.
Eihän se nyt noinkaan mene. Ihan yhä kaukana ne olivat ennen, mutta lapset pystyivät silti pyöräilemään tai menemään bussilla sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Koska vanhemmat haluavat lapsensa pääsevän turvallisesti harrastuspaikkoihin ja moni myös haluaa olla mukana lapsensa harrastuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Ne harrastukset ei aina ole sellaisessa paikassa, että lapsi/nuori sinne itse pääsisi.
Eihän se nyt noinkaan mene. Ihan yhä kaukana ne olivat ennen, mutta lapset pystyivät silti pyöräilemään tai menemään bussilla sinne.
No kyllä väitän, että esimnerkiksi koko K popia ei edes ollut ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Lapsiin kohdistuva turvallisuusuhka julkisissa liikennevälineissä. Erityisesti tytöillä on vaarallinen tilanne, mutta myös poika voi saada puukosta tai vaatteet varastetaan.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku kyseenalaistaa tuon aivan järjettömän vaatimustason mikä perheillä on, niin sitten aletaan puhua käpylehmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Ne harrastukset ei aina ole sellaisessa paikassa, että lapsi/nuori sinne itse pääsisi.
Eihän se nyt noinkaan mene. Ihan yhä kaukana ne olivat ennen, mutta lapset pystyivät silti pyöräilemään tai menemään bussilla sinne.
Mun toisen lapsen harrastus alkaa Vantaalla 45 minuuttia sen jälkeen kun hänen koulunsa loppuu Helsingin toisella laidalla. Hän ei ehtisi sinne julkisilla.
Toisella harrastusmatka veisi monta tuntia per kerta, kun hän jumputtaisi neljällä julkisella suuntaansa sinne, enkä halua myöskään hänen liikkuvan Tikkurilan asemalla enää niin myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho tämähän kirvoitti keskustelua.. Meillä on tosiaan lapsi nyt 9-vuotias, joten voin puhua kokemuksesta vain tähän astisista ikävuosista, enkä toisaalta aloituksessani muusta puhunutkaan kuin pikkulapsivuosista. Ajatukseni postaukselle lähti siitä, että moni ystäväni on nyt siinä iässä, missä normaalisti nykyään harkitaan lapsia ja he kokevat (muiden syiden ohella), että lapset ovat enää "hyvätuloisten hupia".
Voin kuvitella, miten joku kauhistuu, jos kävelee lastentarvikekauppaan ja näkee kuinka paljon kaikki maksaa (helou yli tonnin rattaat ja pinnasängyt). Ja somenkin vuoksi silmille lävähtää mitä ihanampia lastenhuoneita ym ja dollarit varmasti vilisee silmissä.
Halusin vain aloituksellani rohkaista vanhemmaksi harkitsevia tiedolla siitä, että kaikkia niitä asioita pyörii second handina todella edullisesti :) Kannattaa myös tarkkaan miettiä lapsiin liittyvien asioiden kohdalla mikä asia on tarve ja mikä vain oma halu. Kaikilla on nykyään kaikkea liikaa, kun valikoimat on niin valtavia ja kaupat keksii jatkuvasti uusia "tarpeita" ihmisille.Ketjun keskustelussa on nyt vähän kahta ääripäätä. Todellista köyhyyttä ja toisaalta jotain kilparatsastusta/jääkiekiekkoa on huudeltu. Siihen väliin mahtuu aika monta tavanomaista harrastusta, jotka ei taloutta kaada. Ja kyllä, teiniin tulee menemään enemmän rahaa, mutta tässä on jo puolet kasvatuksesta taputeltu todella halvalla second handina ja aina on meidän lapsella ollut kaikkea kivaa :)
-ap
En usko että kukaan pitää lasta kalliina, koska pinnasänky tai vaunut maksaa jotain, vaan koska se lapsi oikeasti maksaa.
Asuminen, päivähoito, iltis, sairauskuluvakuutus, hammashoito (oionta), silmälasit, harrastukset, palkattomat vapaat, perhevapaat, kesäleirit, kännykkä, kaverisynttärit, koulukirjat, koulutarvikkeet, leirikoulut...
Lista on ihan loputon.
Emme ottaneet sairaskuluvakuutusta lapselle. Terveyskeskus on aivan riittävä.
No tällä hetkellä eletään sotemurrosta, eikä ne terveyskeskukset todellakaan toimi enää kaikkialla. Niitä ollaan myös vähentämässä radikaalisti.
Moni kunta säästää neuvolassa, joten on pakko käyttää yksityisiä neuvoloita saadakseen edes ne peruspalvelut...
Meillä ei toiminut myöskään kunnallinen puheterapia, joten molemmat kävi yksityisellä etsimässä puuttuvan ärrän.
Ärrän voi opettaa ihan vanhempikin, erityisesti jos itsellä on sama vika ollut ja tietää, miten se löytyy.
Tietenkin se vanhempi tukee siinä.
En käyttänyt sanaa tukeminen, vaan ihan r:n opettaminen. Se on helppoa kuin heinän teko. Jokainen itse kokenut tietää tämän. Mutta ehkä kaikki ei vaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho tämähän kirvoitti keskustelua.. Meillä on tosiaan lapsi nyt 9-vuotias, joten voin puhua kokemuksesta vain tähän astisista ikävuosista, enkä toisaalta aloituksessani muusta puhunutkaan kuin pikkulapsivuosista. Ajatukseni postaukselle lähti siitä, että moni ystäväni on nyt siinä iässä, missä normaalisti nykyään harkitaan lapsia ja he kokevat (muiden syiden ohella), että lapset ovat enää "hyvätuloisten hupia".
Voin kuvitella, miten joku kauhistuu, jos kävelee lastentarvikekauppaan ja näkee kuinka paljon kaikki maksaa (helou yli tonnin rattaat ja pinnasängyt). Ja somenkin vuoksi silmille lävähtää mitä ihanampia lastenhuoneita ym ja dollarit varmasti vilisee silmissä.
Halusin vain aloituksellani rohkaista vanhemmaksi harkitsevia tiedolla siitä, että kaikkia niitä asioita pyörii second handina todella edullisesti :) Kannattaa myös tarkkaan miettiä lapsiin liittyvien asioiden kohdalla mikä asia on tarve ja mikä vain oma halu. Kaikilla on nykyään kaikkea liikaa, kun valikoimat on niin valtavia ja kaupat keksii jatkuvasti uusia "tarpeita" ihmisille.Ketjun keskustelussa on nyt vähän kahta ääripäätä. Todellista köyhyyttä ja toisaalta jotain kilparatsastusta/jääkiekiekkoa on huudeltu. Siihen väliin mahtuu aika monta tavanomaista harrastusta, jotka ei taloutta kaada. Ja kyllä, teiniin tulee menemään enemmän rahaa, mutta tässä on jo puolet kasvatuksesta taputeltu todella halvalla second handina ja aina on meidän lapsella ollut kaikkea kivaa :)
-ap
En usko että kukaan pitää lasta kalliina, koska pinnasänky tai vaunut maksaa jotain, vaan koska se lapsi oikeasti maksaa.
Asuminen, päivähoito, iltis, sairauskuluvakuutus, hammashoito (oionta), silmälasit, harrastukset, palkattomat vapaat, perhevapaat, kesäleirit, kännykkä, kaverisynttärit, koulukirjat, koulutarvikkeet, leirikoulut...
Lista on ihan loputon.
Emme ottaneet sairaskuluvakuutusta lapselle. Terveyskeskus on aivan riittävä.
No tällä hetkellä eletään sotemurrosta, eikä ne terveyskeskukset todellakaan toimi enää kaikkialla. Niitä ollaan myös vähentämässä radikaalisti.
Moni kunta säästää neuvolassa, joten on pakko käyttää yksityisiä neuvoloita saadakseen edes ne peruspalvelut...
Meillä ei toiminut myöskään kunnallinen puheterapia, joten molemmat kävi yksityisellä etsimässä puuttuvan ärrän.
Ärrän voi opettaa ihan vanhempikin, erityisesti jos itsellä on sama vika ollut ja tietää, miten se löytyy.
Tietenkin se vanhempi tukee siinä.
En käyttänyt sanaa tukeminen, vaan ihan r:n opettaminen. Se on helppoa kuin heinän teko. Jokainen itse kokenut tietää tämän. Mutta ehkä kaikki ei vaan osaa.
Niin, minä käytin sanaa tukeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Ne harrastukset ei aina ole sellaisessa paikassa, että lapsi/nuori sinne itse pääsisi.
Eihän se nyt noinkaan mene. Ihan yhä kaukana ne olivat ennen, mutta lapset pystyivät silti pyöräilemään tai menemään bussilla sinne.
Ennen ja ennen. Mikään ei estä sinua elämästä niinkuin ennen. Mä elän mielelläni tåtä päivää tämän ajan mukavuuksien mukaan.
Normaali terve lapsi ei varmaan olekaan äärettömän kallis.
Sisarukseni ei kuitenkaan ollut normaali eikä terve enkä usko, että vastaava lapsi saisi kaikkea tarvitsemaansa apua tämän hetken Suomessa ilman, että vanhemmat joutuisivat maksumieheksi suurelta osin, jos haluavat lapsen saavan tarvitsemansa avun.
Vasta oli uutinen vanhemmista, jotka maksavat lapselleen puheterapian itse, koska muuten tarjolla on ei oota. Mitä sitten, jos se lapsi tarvitsee myös fysio- ja toimintaterapiaa ja tilanne on sama? Kuinka monen talous venyy enää siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksenkaan ei tarvitse olla mikään ohjattu treeni, vaikka nykyään usein niin ajatellaankin.
Jos lapsi harrastaa ilman ohjattuja treenejä, niin kokonaiskustannus 0-18v putoaa heti kymppitonneilla.
Mutta lapsen pitäisi voida itse valita harrastus, eikä vanhemman jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt.
Ei vaan se valitaan perheen budjetin mukaan.
No minusta se nyt vaan ei ole oikein. Tehdä lapset tietoisesti köyhyyteen.
Onko nyt kuitenkaan hirveää, jos lapsi ei saa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua ym. kalliita harrastuksia? Niitä voi opetella aikuisenakin, jos kiinnostaa. Nälkää ei Suomessa kukaan näe, ellei vanhemmat ole päihdeongelmaisia ja jätä lasta ilman ruokaa.
No kielläpä sinä lapseltasi rahan puutteen vuoksi harrastus, jota tämä haluaa harrastaa. Varsinkin jos parhaat kaverit saa harrastaa.
Just oli juttua äidistä, joka oli luvannut lapsensa aloittaa sähly harrastus. Sitten kunta korottikin urheilutalo Jen vuokria seuroilla ja seura joutui korottamaan kausimaksua. Mietipä siinä miten kerrot lapselle, että nyt tämä kauan toivottu harrastus loppuu ja ihan kuin vasti sinä voit yksin metsissä juosta ilmaiseksi.
Kurja oli lapsuus ennen urheilutalojen aikaa, kun vaan yksin juostiin metsissä.
itse olen kasvanut 60-70-luvun vaihteessa lapsuuteni maalla. Kaikilla oli suunnilleen sama elintaso ja kellään ei ollut hienompia vaatteita, tavaroita , ulkomaannatkoja tai maksettuja harrastuksia kuin toisella. Elämä oli vaatimatonta. Kun se oma vertaisryhmä eli samoin ja leikittiin käpylehmillä metsissä niin eihän se pahalta tuntunut kun ei muusta tiennyt. Ketään ei kuskattu harrastuksiin ja soittotunnit , 4H -kerho ja pyhäkoulu oli ainoat lapsille järjästetty toiminta ja niihinkin mentiin itse pyörällä tai potkurilla.
Tästä on menty eteenpäin. Tarjolla on enemmän myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia , mutta osa lapsista ja nuorista jää niistä osattomksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Leiki siinä sitten tyytyväisenä käpylehmillä kun muut saa harrastaa, pelata ja matkustaa.
Kiusataanko lapsia nykyään jos vanhemmat eivät kuskaa heitä treeneihin vaan pitää itse kulkea? Vai minkä takia siitä kuskauksesta on tullut niin tärkeä asia?
Minä tykkäsin nuorena pesäpallosta ja menin kaverin mukana pesäpalloseuraan pelaamaan. Kesä meni hyvin, mutta homma muuttui, kun alkoi sisäharjoittelukausi. Harjoittelupaikkaan oli meilta neljä kilometria, ei mikään mahdoton matka. Vuoro vaan loppui klo 21, sen jälkeen piti pyöräillä kotiin. Isä oli nukkumassa eikä niin myöhään saanut käydä suihkussa. Jostain syystä vanhemmat kielsi talvipyöräilyn, joten jouduin lumen tultua kävelemään kotiin. Eihän siitä mitään tullut.
Kummilapseni kävi balettitunneilla ja kuvataidekerhossa. He asuivat 10 kilometrin päässä. Bussit kulkivat huonosti, joten tyttö oli pakko viedä autolla harrastuksiin. Olisivathan vanhemmat voineet kieltää nuo lapseltaan, mutta eivät halunneet.
Kyllä se on totta, että siihen lapsiin kuluvaan rahamäärään voi vaikuttaa itse ihan tosi paljon. Mutta kyllähän se nyt on selvää, että lapsiin menee rahaa, kaikki kulut eivät ole valinnaisia. Lapsille täytyy ostaa ruokaa, vaatteita, heille täytyy olla kotona tilaa, jotain harrastuksia ja huvituksia olisi syytä kustantaa ainakin toisinaan, pienenä heidän hoito maksaa joko tulonmenetysten tai päivähoitomaksujen muodossa. Suurin osa halunnee tarjota lapsilleen aika lailla niin hyvän elintason kuin voivat, eikä sitä lapsiin menevää rahasummaa erikseen mietitä. Se vaan kuuluu asiaan että ne lastenkin kulut maksetaan. Ja sit perheen taloustilanteen mukaan mietitään vaikkapa ne harrastukset. Ja taloustilanteen ja arvojen mukaan mietitään ne vaateostokset, itselle se käytetyn tavaran ostaminen ja meidän tavaroitten eteenpäin kierrättäminen on ihan tietoinen arvovalinta. Kyllä voisin ostaa uutena kaiken, mut haluan ennemmin ostaa laadukkaampaa käytettyä ja säästyneillä rahoilla pystytään kerryttämään säästöjä sekä itselle että lapsille, ns pahan päivän varalle.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on kallista jos ei ole rahaa, itse käytän varani ennemmin itseeni kuin kitisevään lapseen.
Oletko koskaan ajatellut, että niistä lapsista on iloakin. Elämäni ei olisi ollut likimainkaan yhtä hauskaa ja kokemusrikasra ilman lapsia. Omat lapset ovat nyt teini-ikäisiä. On kaikki hauskat kokemukset liittyen lasten harrastuksiin, siellä mukana oloon ja tulee myös itse liikuttua. Matkat, mökkeily, koulun erilaiset taphtumat, onnellisuus, kun lapsi onnistuu. Itsekin pysyy nuorekkaana ja trendikkäänä. Teinit opettavat, miten tehdään makeita videoita, tietävät ja osaavat kaiken digitaalisesta maailmasta, trendeistä ym. Kotona on aina siivousapua, ruuanlaittoapua, keskusteluseuraa, saa nauraa itsensä kipeäksi jne. Myöskin omalla työllä on jokin tarkoitus, kun on lapsia. Muuten tuntuisi helposti turhalta rastamiselta arki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho tämähän kirvoitti keskustelua.. Meillä on tosiaan lapsi nyt 9-vuotias, joten voin puhua kokemuksesta vain tähän astisista ikävuosista, enkä toisaalta aloituksessani muusta puhunutkaan kuin pikkulapsivuosista. Ajatukseni postaukselle lähti siitä, että moni ystäväni on nyt siinä iässä, missä normaalisti nykyään harkitaan lapsia ja he kokevat (muiden syiden ohella), että lapset ovat enää "hyvätuloisten hupia".
Voin kuvitella, miten joku kauhistuu, jos kävelee lastentarvikekauppaan ja näkee kuinka paljon kaikki maksaa (helou yli tonnin rattaat ja pinnasängyt). Ja somenkin vuoksi silmille lävähtää mitä ihanampia lastenhuoneita ym ja dollarit varmasti vilisee silmissä.
Halusin vain aloituksellani rohkaista vanhemmaksi harkitsevia tiedolla siitä, että kaikkia niitä asioita pyörii second handina todella edullisesti :) Kannattaa myös tarkkaan miettiä lapsiin liittyvien asioiden kohdalla mikä asia on tarve ja mikä vain oma halu. Kaikilla on nykyään kaikkea liikaa, kun valikoimat on niin valtavia ja kaupat keksii jatkuvasti uusia "tarpeita" ihmisille.Ketjun keskustelussa on nyt vähän kahta ääripäätä. Todellista köyhyyttä ja toisaalta jotain kilparatsastusta/jääkiekiekkoa on huudeltu. Siihen väliin mahtuu aika monta tavanomaista harrastusta, jotka ei taloutta kaada. Ja kyllä, teiniin tulee menemään enemmän rahaa, mutta tässä on jo puolet kasvatuksesta taputeltu todella halvalla second handina ja aina on meidän lapsella ollut kaikkea kivaa :)
-ap
En usko että kukaan pitää lasta kalliina, koska pinnasänky tai vaunut maksaa jotain, vaan koska se lapsi oikeasti maksaa.
Asuminen, päivähoito, iltis, sairauskuluvakuutus, hammashoito (oionta), silmälasit, harrastukset, palkattomat vapaat, perhevapaat, kesäleirit, kännykkä, kaverisynttärit, koulukirjat, koulutarvikkeet, leirikoulut...
Lista on ihan loputon.
Emme ottaneet sairaskuluvakuutusta lapselle. Terveyskeskus on aivan riittävä.
No tällä hetkellä eletään sotemurrosta, eikä ne terveyskeskukset todellakaan toimi enää kaikkialla. Niitä ollaan myös vähentämässä radikaalisti.
Moni kunta säästää neuvolassa, joten on pakko käyttää yksityisiä neuvoloita saadakseen edes ne peruspalvelut...
Meillä ei toiminut myöskään kunnallinen puheterapia, joten molemmat kävi yksityisellä etsimässä puuttuvan ärrän.
Ärrän voi opettaa ihan vanhempikin, erityisesti jos itsellä on sama vika ollut ja tietää, miten se löytyy.
Tietenkin se vanhempi tukee siinä.
En käyttänyt sanaa tukeminen, vaan ihan r:n opettaminen. Se on helppoa kuin heinän teko. Jokainen itse kokenut tietää tämän. Mutta ehkä kaikki ei vaan osaa.
Me on nyt kolme vuotta sitä esikoisen kanssa treenailtu ärrää kotona ja pikkuhiljaa se alkaa integroitua puheeseen. Puheterapiasta olisi varmasti ollut hyötyä, itse aikanaan sain sitä samaan ongelmaan, mutta onhan se näinkin mennyt.
Joo vauvan voi laittaa pärekoppaan ja antaa tissistä maitoa. Mutta kyllä ne kulut kasvaa lapsen kasvun mukana. Tollaset teini-ikäiset pelkästään syö mut perikatoon joka kuukausi. Sit pitää vielä maksaa asuminen (molemmilla omat huoneet kun eri sukupuolta), vedellä lotraamiset, jatkuvasti saa ostaa vaatetta ja kenkiä kun vanhat jää silmänräpäyksessä pieneksi ja kengät voi kulua skeittaavan pojan käytössä viikossa, puhelimet ja liittymät, toisella säännöllinen lääkitys johon menee rahaa, harrastukset halpoja mutta puhutaan silti satasista vuodessa, jotain viikkorahaakin niille on annettava että voivat tehdä normaaleja, teini-ikään kuuluvia asioita ystävien kanssa kuten käydä leffassa tai mäkkärissä tai glitterissä tai koulun myyjäisissä. Bussikortti maksaa, ajokoulu maksaa, koulujen leirikoulut maksaa, ystävien synttärit maksaa, hiustenleikkuut maksaa (joo, leikkasin pitkään itse mutta kampaaja en oo ja teini-ikäinen huomaa sen jo) jnejne.
Lapsi ON kallis. Kallis vaikka ei elettäisi ja törsättäisi hulppeasti. Suomi on kallis maa.
Vierailija kirjoitti:
Joo vauvan voi laittaa pärekoppaan ja antaa tissistä maitoa. Mutta kyllä ne kulut kasvaa lapsen kasvun mukana. Tollaset teini-ikäiset pelkästään syö mut perikatoon joka kuukausi. Sit pitää vielä maksaa asuminen (molemmilla omat huoneet kun eri sukupuolta), vedellä lotraamiset, jatkuvasti saa ostaa vaatetta ja kenkiä kun vanhat jää silmänräpäyksessä pieneksi ja kengät voi kulua skeittaavan pojan käytössä viikossa, puhelimet ja liittymät, toisella säännöllinen lääkitys johon menee rahaa, harrastukset halpoja mutta puhutaan silti satasista vuodessa, jotain viikkorahaakin niille on annettava että voivat tehdä normaaleja, teini-ikään kuuluvia asioita ystävien kanssa kuten käydä leffassa tai mäkkärissä tai glitterissä tai koulun myyjäisissä. Bussikortti maksaa, ajokoulu maksaa, koulujen leirikoulut maksaa, ystävien synttärit maksaa, hiustenleikkuut maksaa (joo, leikkasin pitkään itse mutta kampaaja en oo ja teini-ikäinen huomaa sen jo) jnejne.
Lapsi ON kallis. Kallis vaikka ei elettäisi ja törsättäisi hulppeasti. Suomi on kallis maa.
Siis ylemmän keskiluokan elintason ylläpitäminen on kallista ja tavallisten ihmisten näkökulmasta monin tavoin absurdiakin. Esim. tuo kengät jotka kuluvat viikossa.
Ärrän voi opettaa ihan vanhempikin, erityisesti jos itsellä on sama vika ollut ja tietää, miten se löytyy.