Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Minulle esim kertyy eläkettä vuodessa 50e/kk. Tarkoitaa sitä, että 6 vuotta pois töistä tarkoittaa vanhana 300e/kk pienempää eläkettä. Aika epäreilua, tuota panostusta ei oteta yleensä ikinä erossa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeppä huviksesi laskelma, paljonko miehelle olisi maksanut palkata lastenhoitaja työmatkojen yms. ajaksi ja kodinhoitaja joka olisi pitänyt saman verran kodista huolta kuin sinä. Jos olet ollut yhteensä esim. 5 vuotta hoitamassa kotia ja lapsia niin siitä syntyy jo helposti kuusinumeroinen summa.
Ap on myös vanhempi, joten puolet noista kuluista kuuluisi myös AP:lle.
Lisäksi apn hyväksi pitää laskea viiden vuoden elatus jonka mies on tarjonnut. Ei se välttämättä apn hyväksi kallistu, voipa olla että laskun lopputuloksena AP olisi miehelle kymmeniä tuhansia velkaa.
Täällä aina aivan sairaita läppiä jostain eläkekertymästä miten miehen pitäisi maksaa sadalta vuodelta äidin ollessa kotona omia lapsiaan hoitamassa. Ei se ole työtä josta joku on velvollinen maksamaan. Se on äiteys. Ei normaalit ihmiset edes kuvittele moista. Jos jää itse töistä pois täytyy ymmärtää että on silloin poissa töistä ja se on poissa tuloista.
Unohdit nyt isyyden ihan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Käske miehen maksaa sulle puuttuva eläkekertymä esim sinulle nimettyyn rahastoon ja jälkeenjäänyt palkkakehitys lopun elämän ajaksi ja eriytä perintösi omiin nimiisi. Sen jälkeen voit harkita avioehtoa. Perheen kulujen jako tietysti silti tulojen suhteessa.
Niin että mitään omavastuuta ei ole kun itse ei ole töissä vaan kotona ollessa kertyy kaikki palkat, lisät normaalisti ja vielä vähän päälle? Aivan sekopäistä.
Ap. Älä suostu, sillä sialla on toinen kuvioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm. Luetun perusteella ap voisi olla 35-45 ikäinen.
Eli ehtii vielä tienata ja luoda uraa.
Avioehto jälkikäteen on mahdollista vain kummankin suostumuksella.
Eli riitatilanne johtaa eroon, jolloin miehen esittämä jako toteutuisi.
Omaisuuden kannalta varsin selkeä tilanne.
Suhteen kannalta surullinen.
Suurin osa nykyihmisistä ovat itsekkäitä paskiaisia. Koskee kumpaakin sukupuolta.
Miehestä tosiaan yhtäkkiä tullut ahneempi, en ollenkaan ymmärrä. Meillä on kaikkea ja tarpeeksi. Silti mies ei näytä olevan tyytyväinen :( Mutta tosiaan sanoi, että tämä on ehdoton hänelle. Muuten ei jatka suhdetta. En ikinä olisi hänestä uskonut tätä, vielä pari vuotta sittrn kritisoi mm. muutamaa tuttava perhettä jossa kaikki on hyvin tarkasti eroteltuna. Nyt sitten itse tekee kuitenkin niin. Itsekästä mielestäni, eikä hän ajattele lapsia. Itse en haluaisi rikkoa lasten kotia rahan takia. Kun se raha ei edes oikeesti ole ongelma, tai ei pitäisi olla :(
Ap
Voit sanoa, että itse et missään tapauksessa halua eroa, mutta sinulle yhtä ehdoton on myös se, ettei mitään avioehtoa tehdä, koska sellaiselle ei ole tarvetta. MIKSI mies haluaa sellaista NYT?
-Se juuri kommentoinut naimisissa oleva mies, ei avioehtoa
Niin että jos itse olet typerä suosittelet sitä muillekin. Voi hyvää päivää.
Saisko saman tiktok-tanssina, ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä?
Avioehdossa voidaan myös sopia ap:lle korvaus kotona vietetyistä vuosista eron sattuessa.
Olen pahoillani, en jaksanut lukea aloituksesta kuin pari sanaa.
Kuulostaa vähän siltä että mies on alkanut pohtimaan mahdollista eroa. Älä missään nimessä mene lankaan. Täysin epäluottamus asia sinua kohtaan. Sinun perintö meni yhteiselle sijoitustilille? Ja nyt kun mies on uransa huipullaniin haluaakin pitää tienestit itsellään avioeron sattuessa? Älä nyt missään nimessä suostu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miksi sinun pitäisi selittää. Sano ette suostu. Ja laittakoon eron vireille. Parempi ennemmin kuin myöhemmin, kun sinun markkinasikin heikkenee koko ajan..
Tämä on suunnattoman ärsyttävä asenne mieheltä: "kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla". LAPSET ovat kummankin ja kotiäiti on tehnyt työtä kodin ja lasten eteen. Mies voi nyt jälkikäteen tasata tuloeroja ja tulevaa eläkettä maksamalla sinulle näistä vuosista.
En usko, että mikään keskustelu auttaa. Mies puhuu pääsi pyörälle, sinä allekirjoitat ja mies hakee eron. Avioehto on eroa varten.
Ei tällaisia asioita ruveta jälkikäteen sopimaan, kun edut aikaisemmasta sopimuksesta on kerätty talteen. Miehesi ehdotuksessa ei ole mitään tolkkua ja ei todellakaan kannata suostua. Varaudu mahdolliseen avioeroon.
Vierailija kirjoitti:
Saisko saman tiktok-tanssina, ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä?
Takas ylikselle, nyymi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeppä huviksesi laskelma, paljonko miehelle olisi maksanut palkata lastenhoitaja työmatkojen yms. ajaksi ja kodinhoitaja joka olisi pitänyt saman verran kodista huolta kuin sinä. Jos olet ollut yhteensä esim. 5 vuotta hoitamassa kotia ja lapsia niin siitä syntyy jo helposti kuusinumeroinen summa.
Ap on myös vanhempi, joten puolet noista kuluista kuuluisi myös AP:lle.
Lisäksi apn hyväksi pitää laskea viiden vuoden elatus jonka mies on tarjonnut. Ei se välttämättä apn hyväksi kallistu, voipa olla että laskun lopputuloksena AP olisi miehelle kymmeniä tuhansia velkaa.
Täällä aina aivan sairaita läppiä jostain eläkekertymästä miten miehen pitäisi maksaa sadalta vuodelta äidin ollessa kotona omia lapsiaan hoitamassa. Ei se ole työtä josta joku on velvollinen maksamaan. Se on äiteys. Ei normaalit ihmiset edes kuvittele moista. Jos jää itse töistä pois täytyy ymmärtää että on silloin poissa töistä ja se on poissa tuloista.
Oletko edes tosissasi? Erittäin monessa perheessä tilanne on semmoinen että kumpikin vanhemmista luo uraa, mutta lasten tullessa tehdään yhteinen päätös kumpi jää kotiin vuodeksi tai pariksi. Ei se kotona raataminen ilmaiseksi ja yksin mitään herkkua useimmille meistä ole, mutta jonkun sekin pitää tehdä.
Otat eron ja jätät lapset miehelle. Näin tasoittuu alkuperäinen tilanne ja pystyt täysipäiväisesti keskittymään uraan. Mies puolestaan saa lapset jarruksi omalleen.
Karua, mutta näin se vain on.
Minusta tuntuu kaiken lisäksi, että tuo avioehto, johon mies nyt painostaa, olisi kuitenkin pian koittavan avioeron jälkeen sittenkin mallia, jossa nykyinenkään omaisuus ei puolittuisi vaan menisi kaikki miehelle.
Jokin muotovirhe tullut, o ou, voi nyyh ja harmin paikka. Olisin tosi tarkka nyt allekirjoittaessani enää yhtään mitään enkä kirjoittelisi nimeäni suttupaperille edes tylsän puhelun ajanvietteenä.
Se, ETTÄ mies nyt kääntäisi kelkkansa 180 astetta yhteisesri sovituista perheen asioista ja tulisi minulle urputtamaan jostakin avioehdosta kuuden kotiäitivuoden jälkeen, olisi mulle itselleni todennäköisesti se avioeron tai vähintään hyvin vakavan aviokriisin paikka.
Mulle oisi ihan sama, millaista sopparia se tänään höyryäisi kun olisi kadonnut koko pohja suhteelta - luottamus. Tuo mies jos kuka EI enää ajattele yhteistä hyvää eikä perheen parasta.
Ei se muna nyt niin hääviä ole ikinä, että tuohon jäisin kodinhengettäreksi ja piiaksi enää! Lasten asiat ilman muuta kuntoon, kodit lähekkäin ja erokaan ei sitten vähennä isän 50% velvoitteita ihan kaikesta.
Jos se ukko luulee että saa alkaa joksikin chilliksi "joka toinen viikonloppu lapset käyvät täällä hetken" light isiksi, niin sille pistät heti
Meillä mies ei ole koskaan pitänyt töistä vapaapäivää lapsen sairauden takia. Minä olen aina hoitanut sairaat lapset. Mutta olenkin hoitanut lapset 3v ikään kotona kodinhoidontuella ja sitten olen ollut vielä työttömänä. Meillä avioehto mutta yhteisestä sopimuksesta kaikki sijoitukset molempien nimissä. Eli jos nyt tulisi ero niin menisi melkein tasan paitsi miehellä perintöjuttua omilla nimillään ja ne jäisi miehelle enemmän. Sijoituksia kuitenkin niin paljon minun nimillänikin että eläisin niillä helposti loppuelämäni joten avioehto ei minua haittaa. Eikä se että olen mahdollistanut miehen uran. Eikä varsinkaan siksi että mies arvostaa sitä että saa keskittyä uraansa ja kotona harrastamaan lasten kanssa ym. Ja juuri avioehdosta johtuen kaikki yhdessä olon aikana tienatut rahat on sijoitettu molempien nimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos varaisit ajan lakimiehelle ja teettäisit sellaisen avioehdon, jossa on otettu huomioon sinun osuus miehen uran mahdollistajana? Sitten viet sen miehelle allekirjoitettavaksi.
Sehän on otettu huomioon. Mies on ehdottanut että tämän hetkinen omaisuus jaetaan puoliksi.
Ei ole otettu huomioon.
Miten niin ei ole? Ajattelitko että ap:n pitäisi saada yli puolet yhteisestä omaisuudesta koska on hoitanut kotona lapsia?
Puuttunut palkka ja pienempi eläkekertymä, ne pitää ottaa huomioon. Jos mies olisi pitänyt yhtä pitkät vanhempain- ja hoitovapaat kuin vaimo, niin sitten omaisuus puoliksi olisi reilua.
Mies on elättänyt vaimon ja lapset noina aikoina. Se pitää myös ottaa huomioon.
Miehellä toinen nainen ja haluaa eron.
Et missään nimessä suostu. Sinä olet mahdollistanut miehesi uran.
Tuli mieleen, että onko miehelläsi uusi vosu? Haluaa ottaa eron, ja aloittaa tämän uuden kanssa, mutta ei halua antaa sinulle yhtään mitään?
Tuttavalleni nimittäin kävi näin: 30 vuoden avioliiton jälkeen, josta vaimo, eli tuttavani oli ollut kotona, hoitanut kotia ja lapsia, ja mahdollistanut miehen yrittäjyyden, toi eräänä päivänä vaimolleen " papereita" allekirjoitettavaksi. Oli avioehto. Kun tämä oli tullut voimaan, ilmoitti vaimolleen, että haluaa erota, ja sanoi, että vaimo muuttaa pois. Tuttavani jäi tyhjän päälle, ei kotia, ei mitään omaisuutta tai varallisuutta. Onneksi sentään omi ammatti.