Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen mun lapsista älyää tehdä avioehdon ennen avioliittoa.
Ai tytötkin? Silloinkin jos tyttäresi on vaikka juristi ja hänen miehensäkin on juristi, ja mies haluaa tyttäresi olevan kuusi vuotta kotiäitinä ja rakentaa tällä välin hulppean uran itselleen tyttäresi hoitaessa miehen kalsaripyykit?
Millaista avioehtoa ajattelit tuohon tilanteeseen?
Mies haluaa?
Jos mies tai nainen rakentaa hulppean uran, se on hänen uransa. Sen hulppean uran voi rakentaa vaikka olisi sen kuusi vuotta kotonakin.
-eriKuusi vuotta myöhemmin. JOS mies hoitaa sitten lapset.
Lapset on sit koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen mun lapsista älyää tehdä avioehdon ennen avioliittoa.
Ai tytötkin? Silloinkin jos tyttäresi on vaikka juristi ja hänen miehensäkin on juristi, ja mies haluaa tyttäresi olevan kuusi vuotta kotiäitinä ja rakentaa tällä välin hulppean uran itselleen tyttäresi hoitaessa miehen kalsaripyykit?
Millaista avioehtoa ajattelit tuohon tilanteeseen?
Mies haluaa?
Jos mies tai nainen rakentaa hulppean uran, se on hänen uransa. Sen hulppean uran voi rakentaa vaikka olisi sen kuusi vuotta kotonakin.
-eriKuusi vuotta myöhemmin. JOS mies hoitaa sitten lapset.
Lapset on sit koulussa.
Jos asutte Ranskassa. Kuopuslapsi on män topan tilanteessa 3v kun äiti palaa töihin. Siinä on viemisiä, hakemisia ja parit flunssat ja norovirukset edessä vielä.
Jokaisen naisen on syytä turvata oma taloutensa, koska toisesta osapuolesta ei IKINÄ tiedä miten tulee käyttäytymään mahdollisessa erotilanteessa. Ihan realismia.
Nämä avioehtoa toivottavat ovat varmastikin sitä mieltä, että avioehto on elintärkeä myös niissä tilanteissa missä vaimo on miestään varakkaampi, eikö? :) Vaikka iso perintö tulossa vaimolle niin ehdottomasti avioehdolla mies ulkoistetaan perinnön ulkopuolelle. Kaikki kun hoitavat oman taloutensa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen naisen on syytä turvata oma taloutensa, koska toisesta osapuolesta ei IKINÄ tiedä miten tulee käyttäytymään mahdollisessa erotilanteessa. Ihan realismia.
Nämä avioehtoa toivottavat ovat varmastikin sitä mieltä, että avioehto on elintärkeä myös niissä tilanteissa missä vaimo on miestään varakkaampi, eikö? :) Vaikka iso perintö tulossa vaimolle niin ehdottomasti avioehdolla mies ulkoistetaan perinnön ulkopuolelle. Kaikki kun hoitavat oman taloutensa.
Kyllä. Samat säännöt kaikille. Mikä tässä tuottaa teille kaksinaismoralisteille hankaluuksia ymmärtää? Onko niin käsittämätöntä, että jotkut haluavat olla oikeudenmukaisia.
Ei tuossa tilanteessa mitään avioehtoa enää kannata kirjoittaa, kun toinen ihan selvästi on eroamassa. Se, että on pystynyt olemaan kotona lasten kanssa on paljon arvokkaampaa kuin mikään raha ja sitä aikaa ja muistoja ei kukaan voi pois ottaa. Ja toisinpäin, se joka ei ole viettänyt aikaa lastensa kanssa, ei voi sitä enää koskaan saadakaan. Pahalta tuntuu tulla huijatuksi raha-asioissa, mutta pitää muistaa, että se on vain rahaa. Mieluummin vähän köyhempi ja silti onnellinen kuin rikkaan, ahneen ja itsekkään henkilön puolisona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen naisen on syytä turvata oma taloutensa, koska toisesta osapuolesta ei IKINÄ tiedä miten tulee käyttäytymään mahdollisessa erotilanteessa. Ihan realismia.
Nämä avioehtoa toivottavat ovat varmastikin sitä mieltä, että avioehto on elintärkeä myös niissä tilanteissa missä vaimo on miestään varakkaampi, eikö? :) Vaikka iso perintö tulossa vaimolle niin ehdottomasti avioehdolla mies ulkoistetaan perinnön ulkopuolelle. Kaikki kun hoitavat oman taloutensa.
Miksei miehen kannata? Taidat olla seksisti
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa tilanteessa mitään avioehtoa enää kannata kirjoittaa, kun toinen ihan selvästi on eroamassa. Se, että on pystynyt olemaan kotona lasten kanssa on paljon arvokkaampaa kuin mikään raha ja sitä aikaa ja muistoja ei kukaan voi pois ottaa. Ja toisinpäin, se joka ei ole viettänyt aikaa lastensa kanssa, ei voi sitä enää koskaan saadakaan. Pahalta tuntuu tulla huijatuksi raha-asioissa, mutta pitää muistaa, että se on vain rahaa. Mieluummin vähän köyhempi ja silti onnellinen kuin rikkaan, ahneen ja itsekkään henkilön puolisona.
Mites ap on tullut huijatuksi? Kyllä mä voisin avioehdon apna kirjoittaa ihan hyvin. Tokihan meillä se nyt on ihan selvää että mä en mieheni rahoja nyysi tai hän mun, mutta heillä vissiin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tässä-arvoa pitää kotonaolevan työtä arvottomana, oli kotona sitten äiti tai isä.
Vai ajatteliko joku urpo täällä että pieni lapsi, jopa vauva, hoitaa itse itsensä? Eri asia jos lapsi olisi jo päiväkoti-ikäinen ja silloinkin MOLEMPIEN vanhempien tulee järjestää työnsä niin että päiväkotipäivä ei veny liian pitkäksi, molempien tulee jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin, tehdä kotona sama määrä kotitöitä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen naisen on syytä turvata oma taloutensa, koska toisesta osapuolesta ei IKINÄ tiedä miten tulee käyttäytymään mahdollisessa erotilanteessa. Ihan realismia.
Nämä avioehtoa toivottavat ovat varmastikin sitä mieltä, että avioehto on elintärkeä myös niissä tilanteissa missä vaimo on miestään varakkaampi, eikö? :) Vaikka iso perintö tulossa vaimolle niin ehdottomasti avioehdolla mies ulkoistetaan perinnön ulkopuolelle. Kaikki kun hoitavat oman taloutensa.
Tottakai! Sen nyt pitäisi olla selvää ilman avioehtoakin, mutta jos ei ole, se ehto tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ajattelevat ainoastaan rahaa?
Sekö tässä maailmassa on heille tärkein asia paljonko he saavat mieheltä lypsettyä omaisuutta?
Se on yhteistä omaisuutta tuossa vaihessa, kun on sovittu tuollaisesta työnjaosta ja yhteisistä rahoista perheessä. Ei miehen omaa omaisuutta. Molemmat ovat tehneet töitä sovitusti yhteiseen pottiin (pehe, lapset, toimeentulo, hyvinvointi jne) ja nainen mahdollistanut miehen urakehityksen ja nykyiset tienestit oman uransa ja tienestiensä jäädessä sovitun lasten- ja kodinhoidon takia reippaasti jälkeen. Molemmat ovat olleet tähän asti tyytyväisä työjaosta.
Ei se nyt vain mene niin, että toinen saa kaikki taloudelliset hyödyt yhteisesti sovitusta tasapuolisesta työnjaosta ja toinen kaikki taloudelliset haitat. Ap:n esimerkki ja tapaus on tässä mielessä harvinaisen selvä. Miehen nykyiset palkkatulot eivät ole tällä hetkellä miehen ikiomia yksitysiä tuloja, vaan yhteisiä, yhteisen työn ja työnjaon tulosta, ihan samalla tavalla kuin lapsetkin ovat yhteisiä, ja niistä huolehtimisen järjestäminen on ollut molemman vanhemman yhtälainen velvollisuus, jonka taas puolestaan nainen on pääasassa tässä tehnyt. Miten voi ollakin tämä yksinkertainen asia nyt noin vaikea ymmärtää?
Jos on tuo perinteinen työnjako, niin sitten on on myös miehen palkkatulot yhteisiä. Jos on omat rahat, niin on reilua silloin, että lapset ja koti hoidetaan silloin puoliksi ja mies toki myös kompensoi myös raskausajan ja synnytyksen jollain tavoin. Jos siis pyritään tekemään "tasan".
Itse olen kyllä sitä mieltä muutenkin, että perhe on yksikkö ja kaikki tekee kykyjensä mukaan yhteiseen pottiin, niin rahallisesti kuin monella muulla tavalla eikä voi olla ei elintasoja, jos yhdessä eletään, varsnkin kun on lapsia. Voi olla myös esim. sairautta ja muuta ongelmaa jne jne. eikä aina mene "tasan". Miksi ihmiset ovat niin valtavan itsekkäitä ja nykyään ja raha on niin iso mittari ja saanut suhteettoman ison roolin? Eikö tärkeää olisi kaikkien hyvinvointi ja, se että voidaan yhdessä elää mielekästä elämää perheenä ja toki myös yksilöinä? Eikö esim. ne läheiset ihmissuhteet ja terveys ole kuitenkin tärkeimpiä asioita millä on merkitystä, rahalla vain välinearvo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juristitäti nyt vähän neuvoo.
Avioehto ei turvaa kenenkään taloutta. Se on sopimus, jolla jaetaan avioliiton päättyessä varallisuus eri tavoin kuin avioliittolain mukaan.
Avioliittolaki puolestaan turvaa naisen taloutta siinä tilanteessa, jos naisen tulot ovat jääneet pienemmiksi avioliiton aikana. Aika usein tämä johtuu siitä, että liitossa on ollut lapsia ja nainen on kantanut heistä isomman vastuun ajankäytön kannalta. Joskus se johtuu ihan siitä, että kotityöt jäävät naiselle.
Avioehdolla voi myös turvata perinnön pysymisen itsellä. Se on pääsääntöisesti reilua, tosin ei sekään aina ole reilua.
Noin nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos mennään naimisiin työuran alussa, tarkoitus on perustaa lapsiperhe eikä kummallakaan ole ennestään merkittävää omaisuutta, avioehto EI turvaa naista vaan on päin vastoin usein hyvin epäreilu naiselle.
Missään nimessä ei voi sanoa, että avioehto olisi aina hyvä tai reilu tai turvaisi yhtään ketään. Se mieskin voi menettää työnsä tai sairastua tai päätyä pääasialliseen vastuuseen lapsista vaimon liihotellessa työmatkoilla pitkin maailmaa, ja siinä tilanteessa avio-oikeus turvaa miehen asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tässä-arvoa pitää kotonaolevan työtä arvottomana, oli kotona sitten äiti tai isä.
Vai ajatteliko joku urpo täällä että pieni lapsi, jopa vauva, hoitaa itse itsensä? Eri asia jos lapsi olisi jo päiväkoti-ikäinen ja silloinkin MOLEMPIEN vanhempien tulee järjestää työnsä niin että päiväkotipäivä ei veny liian pitkäksi, molempien tulee jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin, tehdä kotona sama määrä kotitöitä jne.
Se vaan tuppaa olemaan niin että se nainen usein kuvittelee että se arvostus tarkoittaa sitä että mies antaa ja antaa. Kyllä, molemmat hoitaa lapset, ei sitä puolisoaan elätä ja passaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ajattelevat ainoastaan rahaa?
Sekö tässä maailmassa on heille tärkein asia paljonko he saavat mieheltä lypsettyä omaisuutta?Se on yhteistä omaisuutta tuossa vaihessa, kun on sovittu tuollaisesta työnjaosta ja yhteisistä rahoista perheessä. Ei miehen omaa omaisuutta. Molemmat ovat tehneet töitä sovitusti yhteiseen pottiin (pehe, lapset, toimeentulo, hyvinvointi jne) ja nainen mahdollistanut miehen urakehityksen ja nykyiset tienestit oman uransa ja tienestiensä jäädessä sovitun lasten- ja kodinhoidon takia reippaasti jälkeen. Molemmat ovat olleet tähän asti tyytyväisä työjaosta.
Ei se nyt vain mene niin, että toinen saa kaikki taloudelliset hyödyt yhteisesti sovitusta tasapuolisesta työnjaosta ja toinen kaikki taloudelliset haitat. Ap:n esimerkki ja tapaus on tässä mielessä harvinaisen selvä. Miehen nykyiset palkkatulot eivät ole tällä hetkellä miehen ikiomia yksitysiä tuloja, vaan yhteisiä, yhteisen työn ja työnjaon tulosta, ihan samalla tavalla kuin lapsetkin ovat yhteisiä, ja niistä huolehtimisen järjestäminen on ollut molemman vanhemman yhtälainen velvollisuus, jonka taas puolestaan nainen on pääasassa tässä tehnyt. Miten voi ollakin tämä yksinkertainen asia nyt noin vaikea ymmärtää?
Jos on tuo perinteinen työnjako, niin sitten on on myös miehen palkkatulot yhteisiä. Jos on omat rahat, niin on reilua silloin, että lapset ja koti hoidetaan silloin puoliksi ja mies toki myös kompensoi myös raskausajan ja synnytyksen jollain tavoin. Jos siis pyritään tekemään "tasan".
Itse olen kyllä sitä mieltä muutenkin, että perhe on yksikkö ja kaikki tekee kykyjensä mukaan yhteiseen pottiin, niin rahallisesti kuin monella muulla tavalla eikä voi olla ei elintasoja, jos yhdessä eletään, varsnkin kun on lapsia. Voi olla myös esim. sairautta ja muuta ongelmaa jne jne. eikä aina mene "tasan". Miksi ihmiset ovat niin valtavan itsekkäitä ja nykyään ja raha on niin iso mittari ja saanut suhteettoman ison roolin? Eikö tärkeää olisi kaikkien hyvinvointi ja, se että voidaan yhdessä elää mielekästä elämää perheenä ja toki myös yksilöinä? Eikö esim. ne läheiset ihmissuhteet ja terveys ole kuitenkin tärkeimpiä asioita millä on merkitystä, rahalla vain välinearvo?
Jos nyt ajatellaan että miehen tulevatkin tulot on perheen yhteisiä, niin tulisi tietää mitä se mies nyt tienaisi, jos niitä lapsia ei olisi ap ollut hoitamassa. Periaatteessa ainoa mahdollinen mittari on palkankorotukset siltä ajalta, mutta olisi hän ne varmasti saanut vaikka molemmat olisivat olleet töissäkin. Eli jäljelle jää pyytämättä annetut lisät ja indeksikorotukset. Niistä sit vähennetään tietenkin se mitä ap on jo saanut. Sanoisin että aika liki nollaan tuo jää, tai jopa miinukselle kun mies on kustantanut apn kotonaolon. Palkkatulot ei koskaan ole yhteisiä, ne saa tehdystä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei suostu allekirjoittamaan...
Mutta jos nainen vaatii mieheltä allekirjoitusta, niin heti ollaan kiristämässä miestä erolla.
HEI! NAISET! JUURI TE SUOMIAKAT!
Te kunnioitatte miehiä ja allekirjoitatte avioehdon. Piste. M28
Sulla se kunnioitus ei taida olla ajatuksena kuin vain siihen yhteen suuntaan (miestä kohtaan)........
Olet niitä miehiä, joiden mielestä on oikein, että mies on etuoikeutetussa asemassa. Reiluus ja tasapuolisuus ja yhtäläinen arvostus on mielestäsi miesten sortoa.... siksi ilmeisesti on halu hakea se nainenkin sellaisesta kuttuurista, jossa tuo epäoikeudenmukaisuus on vielä normi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ajattelevat ainoastaan rahaa?
Sekö tässä maailmassa on heille tärkein asia paljonko he saavat mieheltä lypsettyä omaisuutta?Se on yhteistä omaisuutta tuossa vaihessa, kun on sovittu tuollaisesta työnjaosta ja yhteisistä rahoista perheessä. Ei miehen omaa omaisuutta. Molemmat ovat tehneet töitä sovitusti yhteiseen pottiin (pehe, lapset, toimeentulo, hyvinvointi jne) ja nainen mahdollistanut miehen urakehityksen ja nykyiset tienestit oman uransa ja tienestiensä jäädessä sovitun lasten- ja kodinhoidon takia reippaasti jälkeen. Molemmat ovat olleet tähän asti tyytyväisä työjaosta.
Ei se nyt vain mene niin, että toinen saa kaikki taloudelliset hyödyt yhteisesti sovitusta tasapuolisesta työnjaosta ja toinen kaikki taloudelliset haitat. Ap:n esimerkki ja tapaus on tässä mielessä harvinaisen selvä. Miehen nykyiset palkkatulot eivät ole tällä hetkellä miehen ikiomia yksitysiä tuloja, vaan yhteisiä, yhteisen työn ja työnjaon tulosta, ihan samalla tavalla kuin lapsetkin ovat yhteisiä, ja niistä huolehtimisen järjestäminen on ollut molemman vanhemman yhtälainen velvollisuus, jonka taas puolestaan nainen on pääasassa tässä tehnyt. Miten voi ollakin tämä yksinkertainen asia nyt noin vaikea ymmärtää?
Jos on tuo perinteinen työnjako, niin sitten on on myös miehen palkkatulot yhteisiä. Jos on omat rahat, niin on reilua silloin, että lapset ja koti hoidetaan silloin puoliksi ja mies toki myös kompensoi myös raskausajan ja synnytyksen jollain tavoin. Jos siis pyritään tekemään "tasan".
Itse olen kyllä sitä mieltä muutenkin, että perhe on yksikkö ja kaikki tekee kykyjensä mukaan yhteiseen pottiin, niin rahallisesti kuin monella muulla tavalla eikä voi olla ei elintasoja, jos yhdessä eletään, varsnkin kun on lapsia. Voi olla myös esim. sairautta ja muuta ongelmaa jne jne. eikä aina mene "tasan". Miksi ihmiset ovat niin valtavan itsekkäitä ja nykyään ja raha on niin iso mittari ja saanut suhteettoman ison roolin? Eikö tärkeää olisi kaikkien hyvinvointi ja, se että voidaan yhdessä elää mielekästä elämää perheenä ja toki myös yksilöinä? Eikö esim. ne läheiset ihmissuhteet ja terveys ole kuitenkin tärkeimpiä asioita millä on merkitystä, rahalla vain välinearvo?
Jos nyt ajatellaan että miehen tulevatkin tulot on perheen yhteisiä, niin tulisi tietää mitä se mies nyt tienaisi, jos niitä lapsia ei olisi ap ollut hoitamassa. Periaatteessa ainoa mahdollinen mittari on palkankorotukset siltä ajalta, mutta olisi hän ne varmasti saanut vaikka molemmat olisivat olleet töissäkin. Eli jäljelle jää pyytämättä annetut lisät ja indeksikorotukset. Niistä sit vähennetään tietenkin se mitä ap on jo saanut. Sanoisin että aika liki nollaan tuo jää, tai jopa miinukselle kun mies on kustantanut apn kotonaolon. Palkkatulot ei koskaan ole yhteisiä, ne saa tehdystä työstä.
Silloin mies olisi ollut kotona lapsia hoitamassa, eikä olisi saanut mitään palkankorotuksia. Selvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Oon vähän samoilla linjoilla. Nää on niin vaikeita juttuja. Naiset yleensä haluaa lapsia, miehet ei. Ajatukset muuttuu, ihminen muuttuu. Kukaan ei voi tietää varmaksi miten omat ajatukset makaa esim 10v päästä.
Lasten tekeminen on sillä tavalla peruuttamatonta, että ei mieltä voi muuttaa kymmenen vuoden päästä.
Monet miehet myös haluavat lapsia jopa enemmän kuin nainen. Heidän on helppo haluta, kun ei itse tarvitse olla raskaana tai synnyttää ja voi yleensä luottaa siihen, että äiti kyllä hoitaa, jos itseä ei huvita. Miehiltä myös usein puuttuu kyky kuvitella etukäteen lapsiperhe-elämää realistisesti, minkä vuoksi he voivat myös haluta lapsia ihan vääristä lähtökohdista.
Lapset ei kuitenkaan ole mikään äidin projekti, vaan yhteisiä.
Aika moni unohtaa tässä sen, että tästä lähtien ap on myös töissä ja MYÖS HÄNEN tulonsa ovat yhtä lailla perheen yhteisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei suostu allekirjoittamaan...
Mutta jos nainen vaatii mieheltä allekirjoitusta, niin heti ollaan kiristämässä miestä erolla.
HEI! NAISET! JUURI TE SUOMIAKAT!
Te kunnioitatte miehiä ja allekirjoitatte avioehdon. Piste. M28
Sulla se kunnioitus ei taida olla ajatuksena kuin vain siihen yhteen suuntaan (miestä kohtaan)........
Olet niitä miehiä, joiden mielestä on oikein, että mies on etuoikeutetussa asemassa. Reiluus ja tasapuolisuus ja yhtäläinen arvostus on mielestäsi miesten sortoa.... siksi ilmeisesti on halu hakea se nainenkin sellaisesta kuttuurista, jossa tuo epäoikeudenmukaisuus on vielä normi.
Olen ihan nainen kuule. Kunnioitus ei ole rahaa lainkaan. Se ei liity mitenkään siihen paljonko rahaa toiselle antaa tai ei anna. Jos miehellä on parempi palkka tai enemmän omaisuutta, sit on. Jos naisella on parempi palkka tai enemmän omaisuutta, sit on.
No työnkuva voi muuttua ja työtilanne vaihdella. Kaikilla se ei pysy samana työuran alusta loppuun.
En myöskään maininnut kumpiko sitä liikkuvaa työtä tekee.
Mutta vaikuttaa nyt siltä ettei tämä keskustelu kosketa sinua miltään osin.