Lue keskustelun säännöt.
Roope Lipasti: kirjojen kuuntelu ei ole lukemista
19.09.2023 |
Kolumnissaan Lipasti painottaa, että kuuntelu ja lukeminen ovat eri asioita pohtii pohtii että mahtaako lukeminen enää kannattaa jos lukemisen sijaan vain kuunnellaan kirjoja: https://yle.fi/a/74-20048454
Ja huomiona se, että jos joku haluaa lukea kirjansa ja ottaa niteen fyysisenä käteen niin se ei tee tästä taantumuksellista ja kehityksen vastaista jos suosii sitä äänikirjoja sen sijaan.
Kommentit (172)
Eihän tässä ketjussa monikaan ole sanonut että kuunteleminen on _lukemista_.
Vaan että kuuntelee kirjaa. Kuuntelee. Kuun-te-lee. Ja että kirjasta ja sen sisällöstä voi keskustella yhtä lailla oli kirjan sitten lukenut tai kuunnellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun luin kirjan itselleni ääneen, en lukenut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi äänikirjojen ystävät ovat niin hirmuisen sitkeästi sitä mieltä, että kuunteleminen on lukemista?
Jokainen osaa kuunnella, mutta lukemisen taito on opeteltava.
Kuuntelu on kuuntelua, mutta se on luetun tekstin kuuntelua ja sama sisältö siinä tulee.
Ja niin kuin täälläkin muutama kirjoittaa, niin he eivät kykene kuuntelemaan. Heille joku toinen tapa on siis parempi ja hyvä niin.
Aletaanko kohta keskustelemaan av:n ikivanhasta kiistakapulasta, eli onko sektio synnyttämistä? Siitä täällä taisteltiin jo ainakin 20 vuotta sittenkin. Sama tulos siinäkin tulee, eli vauva syntyy ja selitellä ei kenenkään tarvitse saati vakuuttaa muita.
Eli eiköhän tämä keskustelu ole nyt suurinpiirtein puitu läpi? Ei tässä ole enää ke elläkään mitään uutta sanomista, vaan kirjoitukset jankuttavat sitä yhtä samaa virttä.
Ei tule sama sisältö, koska näkemättä jää kirjoittajan kappalejako, välimerkit ja muut tyylikeinot, joita ei korvilla kuule. Lukeminen ja kuunteleminen muuten aktivoivat aivoja eri tavoilla, joten tuloksissakin on eronsa.
Sektioesimerkkisi on tavallaan oikein hyvä: synnyttäminen vaatii aikaa ja vaivaa, mutta sektiossa äiti voi olla vaikka taju kankaalla panematta tikkua ristiin. Toisin kuin väität, tulos ei kuitenkaan ole sama, koska arvet tulevat aivan eri paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi äänikirjojen ystävät ovat niin hirmuisen sitkeästi sitä mieltä, että kuunteleminen on lukemista?
Jokainen osaa kuunnella, mutta lukemisen taito on opeteltava.
Koska heitä nolottaa, että eivät vaivaudu lukemaan oikeita kirjoja oikeasti. On valehtelemista sanoa, että on lukenut kirjan, jos tosiasiassa onkin kuunnellut sen jonkun toisen lukemana.
Totta. Mediassa oli äskettäin juttuja superopiskelijasta, joka suoritti tutkintoja, harrasti aikaavievää urheilulajia ja taisi käydä järjestöhommissa ja töissäkin samalla, kun luki vuodessa useita satoja kirjoja.
Muualta kuin noista lehtijutuista kävi ilmi, että superopiskelija hyppäsi joka päivä tunniksi pariksi kuntopyörän päälle ja kuunteli siinä kirjan moninkertaisella nopeudella. Suorituksen arvo tipahti heti olemattomiin, koska samaan pystyy jokainen, joka pysyy kuntopyörän päällä sen ajan, jona ääneenlukija kimittää tekstin ulos.
Opiskelijan aikaansaannokset olivat komeita muutenkin, joten ei olisi tarvinnut valehdella siitä, miten paljon lukee.
Eihän se ole sama kuunnella ja lukea. Jos kirjailija olisi halunnut tehdä kuunnelman hän olisi sen tehnyt, hän teki kirjan. Kirjan, jota luetaan. Voi sen kuunnellakin, mutta se ei ole lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi äänikirjojen ystävät ovat niin hirmuisen sitkeästi sitä mieltä, että kuunteleminen on lukemista?
Jokainen osaa kuunnella, mutta lukemisen taito on opeteltava.
Kuuntelu on kuuntelua, mutta se on luetun tekstin kuuntelua ja sama sisältö siinä tulee.
Ja niin kuin täälläkin muutama kirjoittaa, niin he eivät kykene kuuntelemaan. Heille joku toinen tapa on siis parempi ja hyvä niin.
Aletaanko kohta keskustelemaan av:n ikivanhasta kiistakapulasta, eli onko sektio synnyttämistä? Siitä täällä taisteltiin jo ainakin 20 vuotta sittenkin. Sama tulos siinäkin tulee, eli vauva syntyy ja selitellä ei kenenkään tarvitse saati vakuuttaa muita.
Eli eiköhän tämä keskustelu ole nyt suurinpiirtein puitu läpi? Ei tässä ole enää ke elläkään mitään uutta sanomista, vaan kirjoitukset jankuttavat sitä yhtä samaa virttä.
Ei tule sama sisältö, koska näkemättä jää kirjoittajan kappalejako, välimerkit ja muut tyylikeinot, joita ei korvilla kuule. Lukeminen ja kuunteleminen muuten aktivoivat aivoja eri tavoilla, joten tuloksissakin on eronsa.
Sektioesimerkkisi on tavallaan oikein hyvä: synnyttäminen vaatii aikaa ja vaivaa, mutta sektiossa äiti voi olla vaikka taju kankaalla panematta tikkua ristiin. Toisin kuin väität, tulos ei kuitenkaan ole sama, koska arvet tulevat aivan eri paikkoihin.
Sektiolla maailmaan saatetut lapset ovat tutkimusten mukaan myös monin verroin alttiimpia allergioille kuin normaaliin tapaan syntyneet. Jos nyt tämä asia tähän kunnolla halutaan sotkea.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi äänikirjojen ystävät ovat niin hirmuisen sitkeästi sitä mieltä, että kuunteleminen on lukemista?
Jokainen osaa kuunnella, mutta lukemisen taito on opeteltava.
Näköjään se kuuntelemisen taitokin on opeteltava. Täällähän monet kertovat, että eivät kykene keskittymään äänikirjojen kuunteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi äänikirjojen ystävät ovat niin hirmuisen sitkeästi sitä mieltä, että kuunteleminen on lukemista?
Jokainen osaa kuunnella, mutta lukemisen taito on opeteltava.
Näköjään se kuuntelemisen taitokin on opeteltava. Täällähän monet kertovat, että eivät kykene keskittymään äänikirjojen kuunteluun.
Ei tarvitse opetella, kun ottaa sen tuolla taaempana mainitun asenteen, jonka mukaan se, mikä ei jää muistiin, on epäoleellista.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on pidemmän päälle pitkästyttävää ja tylsää, kun taas kuuntelu onnistuu kaiken muun toiminnan ohessa. Oletteko koskaan miettineet tätä?
Varmaan moni on miettinyt, tämä on totta, molemmissa puolensa. On tehokasta täyttää aikansa näin että saa esimerkiksi pitkästyttävät puuhat tuntumaan mielekkäämmältä kun kuuntelee samalla, toisaalta menettää hetken olla vain ajatuksissaan. Kun lukee, voi rentoutua sohvalla ja keskittyä vain siihen yhteen asiaan. Molemmissa puolensa. Höpsöä kilpailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ehdi lukea, ainakaan usein, niin kuuntelu samalla kun tekee jotain muuta antaa edes jonkinlaisen mahdollisuuden tutustua kirjallisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Äänikirja valitaan silloin, kun halutaan syystä tai toisesta päästä helpommalla. Kuunteleminen on paljon helpompaa kuin lukeminen. Sama asia ne eivät tietenkään ole.
Minusta lukemiseen on helpompi keskittyä kuin kuuntelemiseen. Joutuu usein kelaamaan taaksepäin, kun ei pysy enää juonessa mukana. Silmät rasittuvat näyttöpäätetyössä, niin sen vuoksi kuuntelen nykyään enemmän kuin luen.
Koska heitä nolottaa, että eivät vaivaudu lukemaan oikeita kirjoja oikeasti. On valehtelemista sanoa, että on lukenut kirjan, jos tosiasiassa onkin kuunnellut sen jonkun toisen lukemana.