Lue keskustelun säännöt.
Roope Lipasti: kirjojen kuuntelu ei ole lukemista
19.09.2023 |
Kolumnissaan Lipasti painottaa, että kuuntelu ja lukeminen ovat eri asioita pohtii pohtii että mahtaako lukeminen enää kannattaa jos lukemisen sijaan vain kuunnellaan kirjoja: https://yle.fi/a/74-20048454
Ja huomiona se, että jos joku haluaa lukea kirjansa ja ottaa niteen fyysisenä käteen niin se ei tee tästä taantumuksellista ja kehityksen vastaista jos suosii sitä äänikirjoja sen sijaan.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lähdetään ihan siitä, että kun puhutaan lukutaidosta, sillä ei tarkoiteta kuuntelutaitoa. Eri asiat.
Minulla on oletus, että kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa, Osa jo ennen koulua, loput oppivat luku-ja kirjoitustaidon vähintään 1-2- luokalla.
Oletetaanko tässä nyt jotenkin, että ihmiset eivät enää osaa lukea ja kirjoittaa?
Ainakin monelta on luetun ymmärtäminen hukkunut. Ja kirjoitetun asian tajuaminen yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on pidemmän päälle pitkästyttävää ja tylsää, kun taas kuuntelu onnistuu kaiken muun toiminnan ohessa. Oletteko koskaan miettineet tätä?
Lukeminen ei ole lukemisesta nauttivalle koskaan pitkästyttävää.
Huonot ja tylsät kirjat voi jättää lukematta.
Lukemisessa on nimenomaan kyse luetusta ja kirjan lukemisesta nauttimisesta ja siihen keskittymisestä ilman mitään sivutoimintoja. Se on ihan tarkoituksellista.
Näin ainakin minulla.Jos pitää tehdä samaan aikaan monia muita toimintoja niin kirjasta lukeminen kuin äänikirjan kuunteleminenkin ei ole silloin täysipainoista. Minulla kirja ja sen sisältö menisi ikäänkuin hukkaan. Myös olen niitä, jotka pysähtyvät ja tarkistavat jonkun nimen, paikan tai kohdan uudelleen. Se tuo oman ulottuvuutensa lukemiseen. Myös joskus uppoutuu niin, että muu maailma unohtuu. Sekin on oma lisä lukemiseen.
Myöskin nykyään ihmisten pitäisi osata pysähtyä tekemään edes joskus vain yhtä asiaa kerrallaan.
On ihan liikaa koko ajan päällekkäisiä toimintoja ja keskittyminen on huonoa. Tuo että tylsistyy, on juuri sitä, että on totuttu, että koko ajan on toimintaa ja yhteen asiaan ei pystytä keskittymään.Jokainen saa valita miten "lukee". Mutta kirjan lukeminen on eri asia kuin kuunteleminen minunkin mielestäni.
Sisältö on kirjoissa sama, ei se miten sen saa itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Näin äidinkielen opettajana olen samaa mieltä Lipastin kanssa. Opettajan näkökulmasta kirjakielellä kirjoitettujen kirjojen lukeminen kehittää oppilaan kirjoittamisen taitoa antamalla malleja lauserakenteiden tekemiseen. Yhtä tehokasta mallioppimista ei tapahtu kuunnellessa lukemista, vaikka sanavarastoa se kartuttaakin. Mieli ei ehdi eikä pysty kuunnellessa havainnoimaan kielen rakenteita samalla tavalla kuin lukiessa.
Kyllä äänikirjankin kuunteleminen on hyödyllistä, ainakin parempi kuin että ei ollenkaan käyttäisi kirjoja. Sisältöjä tulee ajattelulle.
Tässä on järkeä. Tosi hyvin perusteltu.
T. muusikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Onkohan Lipasti lukenut kaikki venäläiset mestariteokset? Tietääkö joku? Tsehov on edelleenkin minulle nro 1, venäjän touhuista huolimatta. Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen.
Musiikin suhteen olen elitisti. Vain paras kelpaa. Mikä on Lipastin yleissivistys? Hän ilmeisesti pitää ihmisiä i d i t o o t t e i n a ? Todella ärsyttävää. Mikä tämä Lipasti oikein on?
t. muusikko
Vasta lukiossako?
Minä luin kaikki venälöiset klassikot 14 v ja uudelleen joskus3-kymppisenä. En voi korvata lukemista kuuntelulla, sillä luon aina lukiessa kirjan henkilöille persoonallisen äänen.
Jos joku nuori nainen puhuu ja lukija on mies, niin koko illuusioni särkyy.
Toki parempi, että edes kuuntelee jos ei jaksa lukea.
Luin ne ennen lukiota.
T. muusikko
On itsestään selvää, että lukeminen ja kuunteleminen ovat eri asioita. Pikkulapsille luetaan satuja, koska hän ei vielä osaa itse lukea. Yleensä lapset kuuntelevat heille luettua kiinnostuneesti tarkkaavaisesti ja mielellään. Mikäli lukutaitoinen ei jaksa lukea kirjaa, syitä voi olla moniakin. Iäkkäällä huono näkö tmv. syy. En pidä kirjan kuuntelua huonona asiana, tai harrastuksena, vaikkei itselläni asiasta olekaan kokemusta. Ennen TV:tä ihmiset kuuntelivat radio-ohjelmia, kuunnelmia ymv. Voisikohan joku pitää tekstitetyn elokuvan katsomista lukemisena, kun kieltä ymmärtämättä lukee käännöstekstin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihan samalla lailla pystyy keskustelemaan kirjasta vaikka toinen olisi lukenut painetun version ja toinen kuunnellut ääneen luettuna. Sisältö on sama ja luo joka tapauksessa omat tulkintansa eri ihmisille, niin kuin kirjan kuuluukin. Ei se formaatti ole pääasia, vaan sisältö.
On sillä eronsa. Hahmotat käyttöohjeet ja sopimukset taatusti paremmin, kun luet ne omin silmin sen sijaan, että kuuntelet ne tallenteina. Kokeile vaikka.
Kyllä kyllä, kauppalistankin muistaa parhaiten kun on sen itse kirjoittanut, mutta puolustan nyt ihmisiä, jotka eivät pysty lukemaan paperille painettuja kirjaimia. Ei heidän kirjallista kokemusta voi pitää yhtään vähempänä, vaikka olisivat kuulleet kirjan toisen ääneen lukemana.
Muutit siis asetelmaa kesken kaiken eli siirsit maalitolppia. Et maininnut mitään ihmisistä, jotka eivät pysty lukemaan, eikä heistä ole kyse koko keskustelussa.
Tiedät itsekin, että lukeminen ja kuunteleminen ovat aivan eri toimintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Onkohan Lipasti lukenut kaikki venäläiset mestariteokset? Tietääkö joku? Tsehov on edelleenkin minulle nro 1, venäjän touhuista huolimatta. Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen.
Musiikin suhteen olen elitisti. Vain paras kelpaa. Mikä on Lipastin yleissivistys? Hän ilmeisesti pitää ihmisiä i d i t o o t t e i n a ? Todella ärsyttävää. Mikä tämä Lipasti oikein on?
t. muusikko
"Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen."
Jännästi ympätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Näkövammaiset lukee pistekirjoitusta
Joo, kuuntelu ei ole sama kuin lukeminen, mutta ihan sama tieto siinä välittyy kuitenkin teoksesta ihmiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Tiedän monia näkövammaisia, jotka lukevat pistekirjoituksella painettuja kirjoja.🤓
Eikö alapeukuttaja tiennyt?
Alapeukuttaja varmasti tiesi, että nyt ollaan äänikirjoja koskevassa keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lipasti ei taida olla kovinkaan auditiivinen henkilö?
Olen lukenut hyvin paljon kirjoja elämäni aikana. Auditiivisena ihmisenä kuuntelen myös nykyään mielelläni.
Mikä tässä nyt on se ongelma? Joku ei-auditiinen tyyppi ei voi ehkä koskaan tajuta mitä iloa kuunteleminen tuottaa.
Kuuntelemalla myös oppii hyvin nopeasti.
Suomi-venäjälle mahtuu kerrallaan vain yksi mielipide.
Aina on ollut Lipastin kaltaisoia Neandertalin ihnisiä jotka vaativat jästipäisesti, että maailma pitää palauttaa kivikaudelle. Saisivat palata takaisin asumaan luoliinsa jos moderni yhteiskunta ja kehitys eivät kelpaa vaan pitää elää menneisyydessä.
Kaikkia uusia asioita on aina vastustettu. Aikoinaan pidettiin junalla matkustamista terveydelle vaarallisena, koska maisemat vilistivät silmien ohi niin nopeaan, että vahingoittivat aivoja. Eikä höyryveturien vauhti varmaan ollut kummoinen.
En ymmärrä tätä vastakkainasettelua äänikirjat vastaan lukeminen. Itse harrastan molempia ja ne täydentävät oivallisesti toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset ja lukihäiriöiset eivät pysty kokemaan kirjoja oikein, jos ovat "vain" kuunnelleet? Onko lapsille ääneen lukeminenkin sitten ihan turhaa, koska vasta itse luettuna kirjat ovat oikein koettuja?
Ei ole ollenkaan kyse siitä, mikä on turhaa, hyödyllistä, haitallista, parempaa tai huonompaa tms, vaan siitä, että KORVILLA KUUNTELEMINEN EI OLE LUKEMISTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset ja lukihäiriöiset eivät pysty kokemaan kirjoja oikein, jos ovat "vain" kuunnelleet? Onko lapsille ääneen lukeminenkin sitten ihan turhaa, koska vasta itse luettuna kirjat ovat oikein koettuja?
Ei ole ollenkaan kyse siitä, mikä on turhaa, hyödyllistä, haitallista, parempaa tai huonompaa tms, vaan siitä, että KORVILLA KUUNTELEMINEN EI OLE LUKEMISTA.
Mitä tarkoitat lukemisella?
Miksi luet?
Mihin pyrit lukemisella?
t. muusikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin äidinkielen opettajana olen samaa mieltä Lipastin kanssa. Opettajan näkökulmasta kirjakielellä kirjoitettujen kirjojen lukeminen kehittää oppilaan kirjoittamisen taitoa antamalla malleja lauserakenteiden tekemiseen. Yhtä tehokasta mallioppimista ei tapahtu kuunnellessa lukemista, vaikka sanavarastoa se kartuttaakin. Mieli ei ehdi eikä pysty kuunnellessa havainnoimaan kielen rakenteita samalla tavalla kuin lukiessa.
Kyllä äänikirjankin kuunteleminen on hyödyllistä, ainakin parempi kuin että ei ollenkaan käyttäisi kirjoja. Sisältöjä tulee ajattelulle.
Eivätkö äänikirjat lisää yleissivistystä, kehitä sanallista viestintää, ylläpidä kirjakieltä, kehitä mielikuvitusta...?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kirjan pitää olla paperimuodossa. Ikinä en ole kuunnellut äänikirjaa, enkä tule kuuntelemaan. Kirjojen lukemisesta innostuin 2010 ja siitä alkaen olen ostanut kirjan joka kuukausi. Joskus useammankin. Sekä uusia että käytettyjä. Ja kaikki olen lukenut. Pidän elämänkerroista, jotka liittyvät joko musiikkiin tai muuten viihdemaailmaan. Dekkareita ja muita höpötyksiä en siedä!
Vasta 2010 ja vain yksi kirja kuukaudessa? Amatööri. Tai sitten teini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lipasti ei taida olla kovinkaan auditiivinen henkilö?
Olen lukenut hyvin paljon kirjoja elämäni aikana. Auditiivisena ihmisenä kuuntelen myös nykyään mielelläni.
Mikä tässä nyt on se ongelma? Joku ei-auditiinen tyyppi ei voi ehkä koskaan tajuta mitä iloa kuunteleminen tuottaa.
Kuuntelemalla myös oppii hyvin nopeasti.
Suomi-venäjälle mahtuu kerrallaan vain yksi mielipide.
Aina on ollut Lipastin kaltaisoia Neandertalin ihnisiä jotka vaativat jästipäisesti, että maailma pitää palauttaa kivikaudelle. Saisivat palata takaisin asumaan luoliinsa jos moderni yhteiskunta ja kehitys eivät kelpaa vaan pitää elää menneisyydessä.
Kaikkia uusia asioita on aina vastustettu. Aikoinaan pidettiin junalla matkustamista terveydelle vaarallisena, koska maisemat vilistivät silmien ohi niin nopeaan, että vahingoittivat aivoja. Eikä höyryveturien vauhti varmaan ollut kummoinen.
En ymmärrä tätä vastakkainasettelua äänikirjat vastaan lukeminen. Itse harrastan molempia ja ne täydentävät oivallisesti toisiaan.
Nimenomaan! Kuuntelen töissä äänikirjoja, illalla sängyssä luen paperi- tai e-kirjoja. Kummassakin on hyvät puolensa, eikä ole mitään tarvetta moittia kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset ja lukihäiriöiset eivät pysty kokemaan kirjoja oikein, jos ovat "vain" kuunnelleet? Onko lapsille ääneen lukeminenkin sitten ihan turhaa, koska vasta itse luettuna kirjat ovat oikein koettuja?
Ei ole ollenkaan kyse siitä, mikä on turhaa, hyödyllistä, haitallista, parempaa tai huonompaa tms, vaan siitä, että KORVILLA KUUNTELEMINEN EI OLE LUKEMISTA.
Mitä tarkoitat lukemisella?
Miksi luet?
Mihin pyrit lukemisella?
t. muusikko
Mitä sinä tarkoitat lukemisella?
t. Eri tyyppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Tiedän monia näkövammaisia, jotka lukevat pistekirjoituksella painettuja kirjoja.🤓
Eikö alapeukuttaja tiennyt?
Alapeukuttaja varmasti tiesi, että nyt ollaan äänikirjoja koskevassa keskustelussa.
Miksi täällä puolet kirjoittavat sitten kirjojen lukemisesta eikä vain kuuntelusta, jos ketju koskee vain äänikirjoja.
Pistekirjoitetut kirjat on kai rinnastettavissa normaaleilla kirjaimilla kirjoitettuihin kirjoihin.🤡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Tiedän monia näkövammaisia, jotka lukevat pistekirjoituksella painettuja kirjoja.🤓
Eikö alapeukuttaja tiennyt?
Alapeukuttaja varmasti tiesi, että nyt ollaan äänikirjoja koskevassa keskustelussa.
Miksi täällä puolet kirjoittavat sitten kirjojen lukemisesta eikä vain kuuntelusta, jos ketju koskee vain äänikirjoja.
Pistekirjoitetut kirjat on kai rinnastettavissa normaaleilla kirjaimilla kirjoitettuihin kirjoihin.🤡
"Kolumnissaan Lipasti painottaa, että kuuntelu ja lukeminen ovat eri asioita ja pohtii, että mahtaako lukeminen enää kannattaa, jos lukemisen sijaan vain kuunnellaan kirjoja."
Lukeminen ei ole lukemisesta nauttivalle koskaan pitkästyttävää.
Huonot ja tylsät kirjat voi jättää lukematta.
Lukemisessa on nimenomaan kyse luetusta ja kirjan lukemisesta nauttimisesta ja siihen keskittymisestä ilman mitään sivutoimintoja. Se on ihan tarkoituksellista.
Näin ainakin minulla.
Jos pitää tehdä samaan aikaan monia muita toimintoja niin kirjasta lukeminen kuin äänikirjan kuunteleminenkin ei ole silloin täysipainoista. Minulla kirja ja sen sisältö menisi ikäänkuin hukkaan. Myös olen niitä, jotka pysähtyvät ja tarkistavat jonkun nimen, paikan tai kohdan uudelleen. Se tuo oman ulottuvuutensa lukemiseen. Myös joskus uppoutuu niin, että muu maailma unohtuu. Sekin on oma lisä lukemiseen.
Myöskin nykyään ihmisten pitäisi osata pysähtyä tekemään edes joskus vain yhtä asiaa kerrallaan.
On ihan liikaa koko ajan päällekkäisiä toimintoja ja keskittyminen on huonoa. Tuo että tylsistyy, on juuri sitä, että on totuttu, että koko ajan on toimintaa ja yhteen asiaan ei pystytä keskittymään.
Jokainen saa valita miten "lukee". Mutta kirjan lukeminen on eri asia kuin kuunteleminen minunkin mielestäni.