Lue keskustelun säännöt.
Roope Lipasti: kirjojen kuuntelu ei ole lukemista
19.09.2023 |
Kolumnissaan Lipasti painottaa, että kuuntelu ja lukeminen ovat eri asioita pohtii pohtii että mahtaako lukeminen enää kannattaa jos lukemisen sijaan vain kuunnellaan kirjoja: https://yle.fi/a/74-20048454
Ja huomiona se, että jos joku haluaa lukea kirjansa ja ottaa niteen fyysisenä käteen niin se ei tee tästä taantumuksellista ja kehityksen vastaista jos suosii sitä äänikirjoja sen sijaan.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alussa opettaja kielsi vanhempia lukemasta ekaluokkalaisille, jotka eivät oppisi ikinä lukemaan, jos vanhempi lukee hänelle. Muutenkin lapsille lukeminen tuntui olevan haitallista. Olen miettinyt mitä tuo opettaja ajattelisi siitä, että aikuiset kuuntelevat toisen aikuisen lukemia kirjoja. Lukeminen ja e-kirjan kuunteleminen ovat eri asioita, mutta onhan kirjan kuunteleminen hyvää ajanvietettä. Pitkästyttävä puuha voi tuntua mukavammalta hyvää kirjaa kuunnellessa.
Kauhea opettaja on kyllä ollut. Tai siis ymmärtämätön. Tuossa sen taas näkee ,miten lapsia tahallaan tyhmennetään koulussa. Totta kai lapsille pitää lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kirjan pitää olla paperimuodossa. Ikinä en ole kuunnellut äänikirjaa, enkä tule kuuntelemaan. Kirjojen lukemisesta innostuin 2010 ja siitä alkaen olen ostanut kirjan joka kuukausi. Joskus useammankin. Sekä uusia että käytettyjä. Ja kaikki olen lukenut. Pidän elämänkerroista, jotka liittyvät joko musiikkiin tai muuten viihdemaailmaan. Dekkareita ja muita höpötyksiä en siedä!
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen on pidemmän päälle pitkästyttävää ja tylsää, kun taas kuuntelu onnistuu kaiken muun toiminnan ohessa. Oletteko koskaan miettineet tätä?
Keskityn lukemiseen ja kuunteluun niin intensiivisesti, että kaikki muu häipyy ympäriltä. Siis jos asia kiinnostaa aivan sataprosenttisesti ja enemmän.
Riippuu se kyllä asiastakin mitä kuuntelee. Siinä on eri tekijöitä. Ihanaa, että ihmiset ovat yksilöitä. Pitää itsellänikin kokeilla enemmän.
t .muusikko
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Onkohan Lipasti lukenut kaikki venäläiset mestariteokset? Tietääkö joku? Tsehov on edelleenkin minulle nro 1, venäjän touhuista huolimatta. Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen.
Musiikin suhteen olen elitisti. Vain paras kelpaa. Mikä on Lipastin yleissivistys? Hän ilmeisesti pitää ihmisiä i d i t o o t t e i n a ? Todella ärsyttävää. Mikä tämä Lipasti oikein on?
t. muusikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelen kirjoja (ja podcasteja) kun siivoan, kokkaan, viikkaan pyykkejä, lenkitän koiraa jne.
Kirja on valittava tekemisen mukaan: helppo dekkari jossa ei niin haittaa, jos hetkeksi tipahtaa kärryiltä on hyvä koiran kanssa ulkoiluun (vain toinen nappi korvassa ja koiran ja ympäristön tarkkailua enemmän). Monivahteisempi tarina hetkiin jossa ei tule niin paljon keskeytyksiä.
Viime kesänä kuuntelin erästä kirjaa, joka sai pysähtymään. Vain seisoin paikoillani maalipensseli kädessä ja kuuntelin ja nieleskelin kyyneleitä. Seuraavat saman kirjailijan teokset olen lukenut paperisina.
En itse ihan ymmärrä vastakkainasettelua. Itse näen tapahtumat silmissäni luin tai kuuntelin. Nautin kerronnasta tai ärsyynnyn liiasta toistosta ja huonosta, töksähtelevästä kielestä.
Äänikirjaa kuunnellessa olen pysäyttänyt kirjan ja kelannut takaisin, tai pausettanut ja laittanut itselleni ylös jonkun asian jonka googlata myöhemmin.
Tietokirjoja harvemmin kuuntelen, sillä vilisevät vuosiluvut ja viittaukset tekee kuuntelusta hankalaa. Jotkut elämäkerrat taas on mukavampia kuunneltuna.
En tiedä miksi äänikirjoja kuuntelevia nyt nostetaan tikun nokkaan. Halutaanko tässä tehdä pesäeroa itsen ja muiden välillä? En minäkään leiju sillä että kuuntelen englanninkielisiä maailmanpolitiikan tai historian podeja ja ihmettele, miksi muut ei tee samoin. Jos juttelen jonkun kanssa kirjoista, sanon että kuuntelin kirjan x ja luin kirjan y. Samalla tavalla keskustelua syntyy, oli kirja luettu tai kuunneltu. Ainakin meidän tavisten keskuudessa.
Katsoin bookbeatista, että herra Lipasti, syntynyt 1970, on myös lukenut äänikirjaksi ainakin yhden kirjoittamansa kirjan. Hänen kirjoittamansa kirjat ovat lapsille suunnattuja lyhyehköjä kirjoja ja muutama romaani löytyy myös.
Itse en ole tutustunut hänen kirjoihinsa, mutta vosihan sitä jotain kirjaa aloittaa Bookbeatissa kuuntelemaan. En vain yleensä välitä mistään hatusta vedetyistä saduista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Onkohan Lipasti lukenut kaikki venäläiset mestariteokset? Tietääkö joku? Tsehov on edelleenkin minulle nro 1, venäjän touhuista huolimatta. Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen.
Musiikin suhteen olen elitisti. Vain paras kelpaa. Mikä on Lipastin yleissivistys? Hän ilmeisesti pitää ihmisiä i d i t o o t t e i n a ? Todella ärsyttävää. Mikä tämä Lipasti oikein on?
t. muusikko
Anna olla, älä suotta kiihdytä itseäsi jonkun sellaisen ihmisen takia, joka haluaa vain provosoida. Ei kannata provosoitua, kun provosoidaan sanoi Mauno koivistokin jo aikoinaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Tiedän monia näkövammaisia, jotka lukevat pistekirjoituksella painettuja kirjoja.🤓
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin äidinkielen opettajana olen samaa mieltä Lipastin kanssa. Opettajan näkökulmasta kirjakielellä kirjoitettujen kirjojen lukeminen kehittää oppilaan kirjoittamisen taitoa antamalla malleja lauserakenteiden tekemiseen. Yhtä tehokasta mallioppimista ei tapahtu kuunnellessa lukemista, vaikka sanavarastoa se kartuttaakin. Mieli ei ehdi eikä pysty kuunnellessa havainnoimaan kielen rakenteita samalla tavalla kuin lukiessa.
Kyllä äänikirjankin kuunteleminen on hyödyllistä, ainakin parempi kuin että ei ollenkaan käyttäisi kirjoja. Sisältöjä tulee ajattelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, Roopesta mangan lukeminen ei ole myöskään lukemista. Roopesta mangat ei ole varmaan edes kirjoja, vaan "sarjakuvia". Miksi kirjasnobit (korkeasti koulutetut ihmiset) ei voi sietää erilaisuutta kirjoissa? M28
Onkohan Lipasti lukenut kaikki venäläiset mestariteokset? Tietääkö joku? Tsehov on edelleenkin minulle nro 1, venäjän touhuista huolimatta. Tein venäläisistä klassikoista kympin analyyseja lukiossa. Voisin snobbailla minäkin lukemisella, mutta ei kiinnosta. Olen lukenut erilaisia kirjoja niin paljon, etten voi mitenkään muistaa kaikkea mitä olen lukenut. Tsehovin novellit luin kaikki ainakin 20 kertaa hyvin nuorena, sain niistä sellaisen elämyksen.
Musiikin suhteen olen elitisti. Vain paras kelpaa. Mikä on Lipastin yleissivistys? Hän ilmeisesti pitää ihmisiä i d i t o o t t e i n a ? Todella ärsyttävää. Mikä tämä Lipasti oikein on?
t. muusikko
Vasta lukiossako?
Minä luin kaikki venälöiset klassikot 14 v ja uudelleen joskus3-kymppisenä. En voi korvata lukemista kuuntelulla, sillä luon aina lukiessa kirjan henkilöille persoonallisen äänen.
Jos joku nuori nainen puhuu ja lukija on mies, niin koko illuusioni särkyy.
Toki parempi, että edes kuuntelee jos ei jaksa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjan lukeminen vatii sen että istuu aloilleen ja avaa kirjan eikä siinä samalla pysty tekemään mitään muuta. Se on aikaa vievää enkä näe että lukeminen olisi sen vaivan ja ajanhaaskauksen arvoista. Äänikirjat voi laittaa pyörimään taustalle samalla kun tekee jotain muuta. Esimerkiksi ovat olleet hiljaisten hetkien pelastus samalla kun keskittyy neulomiseen tai ruoanlaittoon.
Vierailija kirjoitti:
Kirjan lukeminen vatii sen että istuu aloilleen ja avaa kirjan eikä siinä samalla pysty tekemään mitään muuta. Se on aikaa vievää enkä näe että lukeminen olisi sen vaivan ja ajanhaaskauksen arvoista. Äänikirjat voi laittaa pyörimään taustalle samalla kun tekee jotain muuta. Esimerkiksi ovat olleet hiljaisten hetkien pelastus samalla kun keskittyy neulomiseen tai ruoanlaittoon.
Niin on, kirjojen lukeminen on työttömien, eläkeläisten ja perheettömien huvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjan lukeminen vatii sen että istuu aloilleen ja avaa kirjan eikä siinä samalla pysty tekemään mitään muuta. Se on aikaa vievää enkä näe että lukeminen olisi sen vaivan ja ajanhaaskauksen arvoista. Äänikirjat voi laittaa pyörimään taustalle samalla kun tekee jotain muuta. Esimerkiksi ovat olleet hiljaisten hetkien pelastus samalla kun keskittyy neulomiseen tai ruoanlaittoon.
Tässä on varmasti henkilökohtaisia eroja. Mieheni harrasti 1960-70 -luvun sarjiksia, mutta ei pystynyt lukemaan niitä muuta kuin katsellessaan samalla tv:tä. Sanoi, että yksi kanava on liian vähän, kun sarjista lukee, pitää olla kaksi kanavaa auki.
Itse taas tietokirjaa lukiessa monesti pysähdyn lukemisessa ja mietin juuri lukemaani kappaletta tai sivua tai lausetta. Prosessoin sitä. Väitän vastaan, mietin esiin tullutta mielleyhtymää tai muuten arvioin tekstin sisältöä. Katson kauas ja ajattelen. Sitten taas katse tekstiin.
Minusta tämä on juuri kirjan lukemisen juju. Viihdekirjallisuutta lukiessa varmaan kuunteleminen toimii parhaiten tehdessä jotain muutakin, se ei työllistä aivoja ja tarkkaavaisuutta samalla tavalla kuin tietokirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli näkövammaiset eivät koskaan lue mitään. Kyllä he lukevat. Ihan sama lukeeko silmillä vai korvilla.
Eivät lue, koska heillä ei ole näköaistia millä lukea. Yritä nyt tajuta.
Tiedän monia näkövammaisia, jotka lukevat pistekirjoituksella painettuja kirjoja.🤓
Eikö alapeukuttaja tiennyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjan lukeminen vatii sen että istuu aloilleen ja avaa kirjan eikä siinä samalla pysty tekemään mitään muuta. Se on aikaa vievää enkä näe että lukeminen olisi sen vaivan ja ajanhaaskauksen arvoista. Äänikirjat voi laittaa pyörimään taustalle samalla kun tekee jotain muuta. Esimerkiksi ovat olleet hiljaisten hetkien pelastus samalla kun keskittyy neulomiseen tai ruoanlaittoon.
Niin on, kirjojen lukeminen on työttömien, eläkeläisten ja perheettömien huvia.
Niin, itse asiassa sana "koulu" - skholḗ - tarkoitti aikoinaan "vapaata aikaa", jolloin orjanomistajat saattoivat omistautua henkisille harrastuksille orjien hoitaessa työt.
Nyt eläkeläiset, työttömät ja perheettömät voivat omistautua henkisille harrastuksille, muilla on liian kiire. t. juuri eläkkeelle jäänyt onnellinen ope
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo Lipasti koskaan käynyt yliopistoja kun alkaa tuollain arvostella ihmisten lukutapoja?
Turha tästä loukkaantua, tämä on ihan normaalia kulttuurikeskustelua, ei henkilökohtainen hyökkäys sinua kohtaan. :)
Tätä tutkitaan myös kasvatustieteen piirisssä, siis lukutaitoa, kirjoittamisen taitoa ja niihin vaikuttavia asioita.
Esimerkiksi pitkien tekstien lukeminen tuntuu monesta nykyään hankalalta, ja syytä on etsitty aivojen tottumisesta lyhyisiin someviesteihin. - Loukkaantuukohan nyt joku? 🙄
Ei tietenkään kirjan kuunteleminen ole sen lukemista. Samalla lailla kuin urheilun katsominen ei ole urheilua. Eli et voi sanoa urheilevasi itse jos vain seuraat urheilua televisiosta.
Minulla on oletus, että kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa, Osa jo ennen koulua, loput oppivat luku-ja kirjoitustaidon vähintään 1-2- luokalla.
Oletetaanko tässä nyt jotenkin, että ihmiset eivät enää osaa lukea ja kirjoittaa?