Lue keskustelun säännöt.
IL: Heidi Willman avautuu Tinder-kokemuksesta lihaksikkaan miehen kanssa: Eihän toi poistu ikinä mun mielestä
17.09.2023 |
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/183ce7bf-7764-41cf-975d-55b8152…
Heidi Willman tuntuu jutun perusteella harmittelevan, miten hänen missivuosiensa tasoinen mies ei ollutkaan kiinnostunut Heidistä sen jälkeen, kun näki Heidin bikinikropan tänä päivänä. Ja podcastin naiset pohtivat, miten tämä miehen naismaku johtuu todennäköisesti "pornosta".
Voisiko syy olla kuitenkin se, että lihaksikas ja rasvaton mies etsii naista omasta sarjastaan?
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.
"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."
No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.
Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.
No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.
On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.
Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.
Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.
Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.
Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.
Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?
Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.
Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.
Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.
No se erottaa meitä, sinä nukahdat kun painat pääsi tyynylle. Itse kärsin unettomuudesta ja sitä nälkä vielä pahentaa. Niin kuin sanoin, en pelkää nälkää ja olen tottunut paastoaja. Sairaana on väsymys jo niin paha että niukka ruoka vielä pahentaa. En ole ikinä syönyt mitään ärrältä ostettavaa ja sämpylätkin leivon itse jos niitä haluan, leseiden ja siementen kera.
Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?
Yhden tutkimuksen mukaan tamoksifeenissä muuten oli sellainen vaikutus että solu kerää rasvaa helpommin ja luovuttaa sitä vaikeammin. Itsellänikin on tuo lääke.
Että et sinä voi puhua muiden kuin itsesi puolesta jos et ole naisena käynyt rankkoja solumyrkkyhoitoja, sädehoitoja ja hormonaalista lääkitystä ja MASSIIVISIA leikkauksia läpi. Siinä keho ja henkinen puoli joutuu todella koville, ei siinä välttämättä ole ensisijaisena ajatuksena pysyä miesten mieliin laihana. Solumyrkyillä ja sädehoidoilla jo on isot vaikutukset kehon toimintaan mm. hermostoon ja sydämeen, nuo leikkaukset isoja muutoksia keholle. Tamoksifeenissä on A4 pituinen lista sivuvaikutuksia. Joten voin sanoa että minä kyllä ihailen Heidiä että on kaikkien noiden jälkeeen tosi kova kun jaksaa noin hyvin liikuntaa harrastaa.
Sinä olet ylimielinen kun pidät itseäsi parempana, helppohan se sinun on sanoa kun olet helpolla päässyt. Niin helpolla että et osaa edes yhtään kuvitella mitä me syövän sairastaneet käymmw läpi.
Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?
On totta, että miehille ja naisille rasva kertyy eri kohtiin kehoa, mutta samalla kaavalla se muodostuu. Prodessa ja hiilarissa on 4 kcal/g ja rasvassa 9 kcal/g energiaa. Näitä syötynä kroppa alkaa insuliinin vaikutuksesta tekemään rasvakudosta, jonka energiasisältö on noin 7000 kcal/kg. Tämä on ihan matematiikkaa ja fysiikkaa. Se että naisen "keho tekee enemmän rasvaa" on hömppää. Jos sinut laitettaisiin Selviytyjiin autiolle saarelle, niin mitäpä luulet rasvakerroksellesi tapahtuvan? On aivan sama onko sinulla sairauksia, lääkityksiä tai oletko minkä sukupuolinen. Rasva lähtee, koska olet energiavajeessa. Et pysty estämään sitä vaikka haluaisitkin.
Viittaat tekstissäsi "henkiseen puoleen" ja olet asian ytimessä. Jos ei pysty sietämään epämukavuutta, niin painon pudotus on kovin hankalaa. Siksi timmi ulkomuoto kertookin vahvasta itsekurista ja periksiantamattomuudesta. Se vaatii sitä, että treenaamaan on lähdettävä silloinkin kun väsyttää, masentaa, polvea kolottaa ja ulkona sataa räntää. Se vaatii sitä, että herkullinen pizza on jätettävä toisille ja itse vedettävä vieressä jotain muuta. Se vaatii sitä, että kun frendit vetää shotteja baarissa ja mansikkamargaritaa baaritiskillä, niin itse ei hörpi niitä extra-kaloreita. Ei voi käydä työporukan kanssa lounaalla sushibuffassa, herkullisessa dumplings-ravintolassa tai italialaisessa pasta carbonaraa nauttimassa. Herkutella voi, mutta ne on poikkeuksia ja harvinaisuuksia. Sellainen vaatii erittäin kovaa itsekuria yläkylläisyyksien kyllästämässä länsimaisessa yhteiskunnassamme. Joka ikinen paikka ja tilannehan on meillä herkkuja pullollaan.
Jokainen saa silti olla just sen näköinen, kokoinen ja missä terveydentilassa haluaakaan. Siitähän tässä ei ole kyse. Saahan sitä vaikka polttaa kessua ja juoda kaljaakin päivittäin. Mutta turha olla silti katkera niille, ketkä kondiksessa ovat ja turha suuttua kenellekään, joka ei pidä itsestään huolta pitämättömiä jotenkin kauniina/komeina. Heidin loukkaantumisen ydin lienee siinä, että hän olisi niin kovasti halunnut ettei tätä treenattua miestä olisi häirinneet hänen vatsamakkaransa. Mutta kuten sanottua, ulkonäkö on vain yksi pointti. Elintavat ja arvomaailma on usein ylipainoisella ja aktiivitreenaajalla hyvin erilaiset.
Henkisellä puolella tarkoitin sitä että katsoo kuolemaa silmästä silmään, keho pettää, menettää terveytensä. Tätä juuri tarkoitan, sinulla on kovin suppea käsitys ihmisestä kokonaisuutena. Ainoa mitä näet on ulkonäkö ja menestys siinä. Mietipä itseäsi, jos kamppailet sen kanssa että kuoletko lähiaikoina, onko ulkonäkö sinulle tärkein asia mihin sillä hetkellä panostat? Oletko koskaan joutunut pelkäämään kuolemaa, kivuliaita hoitoja ja tutkimuksia, hirveitä oloja joille influenssa tai megakrapula ei vedä vertoja? On kyllä todella ylimielistä ja typerää tulla sanomaan syöpähoidot läpikäyneelle ihmiselle että ei voi sietää epämukavuutta. Itsellä on ollut 2 sairautta ja niihin hoidot joiden kivut ovat olleet niin kestämättömät että olen harkinnut it--urhaa. Näihin hoitoihin ja leikkauksiin kuuluu niin paljon pieniä lukemattomia äärimmäisen kivuliaita yksityiskohtia. Mutta hyvä jos sulle nälkä on ainoa epämukavuus jota olet joutunut sietämään, olet päässyt helpolla. Helppo elämä.
Minulla ei ole koskaan ollut timmiä ulkomuotoa, hoikka sen sijaan olen ollut ennen syöpää. Mutta rasvaa on kertynyt rintoihin ja lantiolle eikä sitä kurinalainen treenaaminenkaan ole poistanut. Tiimalasinaisilla siihen vaaditaan anor e ksia, sitäkin olen harrastanut nuorempana. Miesten ja rinnattomien naisten on paljon helpompi saavuttaa timmiys.
Minä olen pahimmillaan painanut 105 kg pahimmassa sairausvaiheessa mutta minulla on hyvä itsekuri ja periksiantamattomuus. 35 vuoteen en ole syönyt pizzaa kun muut vieressä ovat syöneet, en ole ikinä juonut shotteja tai margaritoja enkä käy baarissa. En syö kylässä tai juhlissa kakkuja tai muita tarjoiluja, pelkkä kahvi vaikka kuinka tyrkytetään. Ulkomailla en mene muiden mukana ravintolaan vaan käyn kaupasta ostamassa jotain sopivaa. En ole ikinä syönyt sushia enkä käynyt työporukan kanssa lounaalla. En ole ikinä syönyt pasta carbonaraa enkä tiedä mikä on dumpling. En käy ravintolassa kuin kerran 5 vuodessa, viimeksi söin kasvisvartaan. En ole maistanutkaan suurinta osaa herkkuja mitä kaupat ja muut ovat pullollaan, minulle on itsestään selvyys kieltäytyä tällaisista sillä minulla on erilainen ruokavalio. Herkuttelen harvoin sillä edes minulle sopivaa suklaata ei saa helposti. Itse pitää leipoa jos haluaa jotain herkkua.
Minäkin olen aktiivitreenaaja aina kun terveys sallii. Olen ollut 4-vuotiaasta asti. Alle kouluikäisestä olen treenannut päivittäin kahta alaa joista toinen on liikuntaa ja molempia tällä hetkellä ohjaan ammatikseni.
Selviytyjiä en ole ikinä katsonut sillä minulla ei ole televisiota. Nuorempana olen ollut paljonkin 400 kcal dieeteillä ja ei niillä rasvakerros lähtenyt vaan lihakset.
Tästä nähdään että kehopositiivisuutta tarvitaan jotta ihmiset oppisivat hyväksymään ja arvostamaan erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä eri terveydellä. Jotta ei ajateltaisi että kaikki joilla ei ole alhainen rasvaprosentti ovat laiskoja vetelyksiä joilla ei ole itsekuria tai jotka eivät pidä itsestään huolta.
Se on varma että sinulla ja minulla on erilaiset elintavat ja arvomaailmat. Sinä arvostat timmiä ulkonäköä ja minä arvostan taitoja ja siihen tähtään treenissäni, en ulkonäköön. Elintavatkin minulla on varmaan sinua tiukemmat ruokavalioni ja sairauksien vuoksi.
Kyllä minä ymmärrän hyvin, että sairaana tai rankkojen hoitojen alla ei paljon treenaaminen tai terveellinen ruokavalio nouse prioriteettilistan kärkeen. Käsittääkseni Heidi nyt kuitenkin on ihan kunnossa ja työkykyinen. Voihan sitä itse itselleen perustella, että on ylipainoa koska joskus oli sairaus, joskus oli syöpähoitoja, joskus tuli lapsia ja joskus oli sitä sun tätä. Ehkä se omaa psyyketta tasaannuttaa, mutta totuuden kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä. Painon voi tiputtaa pois, mikä on joskus kertynyt.
Sanot että sulla taudin selättämisen jälkeen treenikään ei ole auttanut saamaan rasvaa pois. Annan sinulle lohduttavan tiedon: kroppasi ei ole poikkeus. Ja siis poikkeus siinä mielessä, etteikö se tottelisi fysiikan lakeja. Jos treeni ei auta, syöt liikaa kaloreita. Vakiovastaus on luetella tähän miten vähän syö ja miten siltikään ei paino putoa. Selitys on kuitenkin sama kuin sanoisi miten paljon autollaan joka päivä ajaa ja miten älyttömän vähän sinne tankkaa bensiiniä, mutta siltikään se tankki ei mene koskaan tyhjäksi. Jokainen tietää ettei se noin mene. Joko henkilö puhuu palturia ajomääristä tai tankatun polttoaineen määrästä. Koska ei se auto polttoainetta tyhjästäkään taio. Eikä taio ihmisen elimistökään. Kun energiaa tulee vähemmän mitä kulutus vaatii, ei kroppa pistä pillejä pussiin ja sammuta sydäntä. Ei vaan kyllä se käynnistää prosessit rasvakudoksen hajoittamiseksi ja energian sieltä ottamiseksi.
Sillä ei ole väliä oletko koskaan syönyt sushia tai herkutteletko harvoin, sillä mikäli painosi ei putoa, sinä yksinkertaisesti syöt tai juot liikaa. Aivan sama vaikka se olisi 2 näkkileipää päivässä. Siinä on sitten varmaan toinen liikaa. Koska usko tai älä, tämä on fysiikkaa. Ei ole mahdollista että kulutat päivän aikana vaikkapa 2400kcal energiaa ja tankkaat sitä 1800kcal ja sen jälkeen kerrot, että paino ei vain putoa. Ei ole mahdollista. Koska jos elimistösi pystyisi tekemään energiaa tyhjästä, olisit keksinyt ikiliikkujan. Ihmiskunnan ongelmat energian suhteen olisi ratkaistu kertaheitolla.
Tiede ei myöskään tunne kertomaasi mallia, missä energiavajeessa lähtee pelkästään lihakset. Toki niistäkin lähtee, muttei siitä kannata liikaa säikähtää. Pääasia on saada ylipaino ja liika rasvakudos pois kropasta. Ja kyllä itse kullakin ikää vasten tulee erilaisia vaivoja ja sairauksia. On mulla korkea verenpainelääkitys (peruja ylipainon ajoilta), astma, skolioosi ja krooninen jännetupin tulehdus oikeassa ranteessa. Tuleeko mulla välillä paikat kipeäksi treenistä? Tulee, so what? Se on juuri sitä epämukavuuden sietokykyä, eli resilienssiä. En mä sen takia vaihda aktiivista elämäntapaani sohvalla makaamiseen tai "sunnuntai-kävelyihin" selittäen mitä erilaisimpia tekosyitä sille miksi en voi olla kunnossa. Tahdonvoimasta tämä on kiinni, kuten oli painon pudotuskin. -30kg lähti vuodessa.
En ole missään vaiheessa sanonut että paino ei tipu. Minulla se tippuu reilulla kalorivajeella, ei treenaamisella. Eniten painon tippumiseen kuitenkin vaikutti kilpirauhaslääkkeen saaminen, ehdin olla1,5 vuotta reilulla vajeella ja paino nousi tolkuttomasti.
Siis olet itsekin ollut ylipainoinen 30 kg! Ja täällä haukut Heidiä ja muita ylipainoisia ja ylennät itsesi!
Treenikipu mielestäni on ihanan tunne, kaipaan sitä kun olen vuodepotilas.
Syövän olen selättänyt mutta lukemattomia muita vaivoja on, vähän eri luokkaa kuin verenpaine tai rannekanava. Mutta silti olen huonon olon ja kipujen kanssa opiskellut taas yhden ohjaajatutkinnon ulkomailla. Niin että sinun on turha tulla minulle kehumaan itsekurillasi ja tahdonvoimallasi.
Mistä tiedät että Heidi ei laihdu tuosta vielä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta Heidi on hyvännäköinen. Munasarjojen poiston takia vaihdevuodet alkoivat jo 41 v. Heidi ei voi hoitaa syövän takia oireita hormonikorvauksella. Tietenkin varhaiset vaihdevuodet turvottavat. Erilainen pitempi kampaus sopisi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.
"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."
No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.
Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.
No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.
On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.
Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.
Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.
Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.
Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.
Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?
Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.
Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.
Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.
Suurelle osalle toimii noin, että jos kuluttaa mitä syö, ei liho. Lisäksi ihmiset kuluttavat ihan eri lailla kaloreita. On vähän epäreilua, että toinen on saanut geenit, millä pitää syödä 20% vähemmän kuin vastaava kaverinsa, tai lihoo.
Ja oikeaisti on ylipainoisia, jotka eivät syö paljoa ja lihovat silti. Ja ihan vastaavasti on näitä laihoja, jotka syövät kuin hevonen, eivätkä kuitenkaan liho. Mutta he ovat marginaarissa ja aika usein tämä johtuu jostain sairaudesta.
Sun kokemus nälästä voi olla aivan erilainen kuin jonkun toisen. Kuten kirjottaja, jolle vastasit kertoi. Sä et voi tietää ellet ole itse sairastanut syöpää. Ja vaikka olisitkin, et silti tiedä, miltä hänen nälkänsä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin missikisat ja aika lihavassa kunnossa Heidi näytti olevan.
MUTTA tapahtuma mistä Heidi kertoi tapahtui viisi vuotta sitten. Ei Heidi sillon ollut lihava.
Ehkä se mies ei vaan sittenkään pitänyt Heidistä. Sanoi noin, kun ei parempaakaan keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidi on synnyttänyt, sairastanut syövän, häntä on leikelty, eikä hän ole enää nuori neitonen.
Heidi näyttää hyvältä, aikuiselta naiselta.
Heidi on naimisissa, joten tuskin häntä enää kiinnostaa Tinder-markkinat.
Tätä uutisointia ei koskaan olisi nostettu esille jos roolit olisivat olleet toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse treenattu nainen ja lähinnä se on ollut huono asia rakkauselämässä. Itse kun en koskaan halunnut muuta kuin löytää rakkauden, ja niin moni näki mussa vain kropan. Toisaalta en enää osaa olla pahoillani. Kaikki suhteet mitä mulla oli ollut aiemmin opetti mua arvostamaan nykyistä miestäni, joka on elämäni suuri rakkaus, varmasti vielä enemmän kuin mitä olisin osannut arvostaa ilman niitä. Ja luulen että miehelläni on samoin.
Itselläni tulee mieleen treenatuissa ihmisissä se että se treeni vie tosiaan paljon aikaa elämässä eikä aikaa ole oikeastaan mihinkään muuhun. Tulee myös tunne että sellaiset ihmiset eivät koskaan osaa ottaa rennosti, ovat pilkuntarkkoja syömisistään jne. tuskin heitä nähdään ikinä alkoholijuomien parissa. Siis ihan hyviä ominaisuuksia mutta jos se hallitsee koko elämää niin ei vaikuta kovin kiinnostavalta.
Tuo on osittain lihavien selittelyä, että timmin ihmisen kanssa elämä on varmasti tosi ankeaa, ja sillä ei ole aikaa muuhun kun treeniin ja koskaan ei ota rennosti jne. Asia on kylläkin päinvastoin. Kokemusta on sekä ylipainoisen että fitness-tyyppisen ihmisen kanssa seurustelusta, ja se oli juuri ylipainoinen joka aloitti aina uusia ruokavaliokokeiluita, ja sitten sillä keto/vähähiilarinen/kasvis/paleo -kokeilulla piti tietysti pilata juuri ne kerran elämässä olevat ystävän häät tai mummon 80-vuotissynttärit ja vauhkota että onko siellä nyt mun dieettiin sopivaa ruokaa (kun arkisyömisistä 85% oli päin peetä).
Nykyinen naisystäväni on hoikka ja urheilullinen. Hän käy lenkillä tai salilla aamulla ennen töitä (kun minä vielä nukun :D) ja viikonloppuisin lenkkeillään yhdessä, käydään uimahallissa, hiihdetään/lasketellaan jne. Hän syö normaaliarjessa perusterveellisesti ja järkevästi, joten juhlissa ja illanistujaisissa tai ravintolassa voi ottaa juuri sitä mitä mieli tekee ilman nillitystä. Ulkomaanmatkojakin takana useampi yhteinen ja siellä kelpasi kaikki, pullukoille oli aina matkalle lähtö vaikeaa kun kauhea numero siitä mitä siellä SYÖDÄÄN.
M41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin missikisat ja aika lihavassa kunnossa Heidi näytti olevan.
MUTTA tapahtuma mistä Heidi kertoi tapahtui viisi vuotta sitten. Ei Heidi sillon ollut lihava.
Jaa no sitten. Miksi hän ei sit kelvannut miehelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tossa linkissä ollut mitään bikinikuvia..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.
"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."
No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.
Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.
No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.
On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.
Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.
Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.
Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.
Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.
Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?
Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.
Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.
Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.
Suurelle osalle toimii noin, että jos kuluttaa mitä syö, ei liho. Lisäksi ihmiset kuluttavat ihan eri lailla kaloreita. On vähän epäreilua, että toinen on saanut geenit, millä pitää syödä 20% vähemmän kuin vastaava kaverinsa, tai lihoo.
Ja oikeaisti on ylipainoisia, jotka eivät syö paljoa ja lihovat silti. Ja ihan vastaavasti on näitä laihoja, jotka syövät kuin hevonen, eivätkä kuitenkaan liho. Mutta he ovat marginaarissa ja aika usein tämä johtuu jostain sairaudesta.
Sun kokemus nälästä voi olla aivan erilainen kuin jonkun toisen. Kuten kirjottaja, jolle vastasit kertoi. Sä et voi tietää ellet ole itse sairastanut syöpää. Ja vaikka olisitkin, et silti tiedä, miltä hänen nälkänsä tuntuu.
Ihmisten metabolia ja kulutus on erilaista ja se riippuu monesta tekijästä, myös koosta ja sukupuolesta. Mutta onko se "reilua" että toisen pitää syödä 20% vähemmän kuin toisen pysyäkseen fitissä? :D No ei varmaan niin. Elämä ei ole reilua. Onko se Timpasta reilua, että Make saa samalla treenimäärällä nostettua satasen penkista, mutta hänellä itsellään nousee vain 70kg. Hemmetin Maken geenit! :D
Ei tämä elämä ole juu reilua. Vähiten reilua se on silloin, kun jollekin urheilevalle lapselle tulee geeniperimän johdosta joku vakava tauti, mutta ryyppäävä ja kessuttava Koistisen Urpo 92v se vaan porskuttaa menemään. Ei ole reilua juu, mutta niillä korteilla on pelattava, jotka on itselle jaettu.
Ja jos se tuntuu hankalalta ja kun epämukavuuden resilienssikin on hyvin ihmiskohtaista, niin aina voi luovuttaa. Täällä ei kukaan pakota sporttaamaan, penkkaamaan tai lähtemään porrasjuoksutreeneihin. Ihan vapaasti voi syödä vaahtokarkkeja filtin alla kynttilän valossa ja katsella Twilightin kolmatta tuotantokautta. Pointti on vain siinä, että turha on pahoittaa siitä vain mieltä, että parisuhdemarkkinoilla ei sitten ulkonäöstä jaeta Uotisen Jorman kymppejä ja sanota pepusta "Ei huano".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löytänyt kuvaa instassa. Löysikö joku muu?
Tää on lähin.
https://www.instagram.com/p/CqP8iHSPPOW/?igshid=mammafoorumi
Tää on se kuva https://www.instagram.com/p/B6oF3mhB3Uy
No ei ole kyllä mikään läski, ihan normaalipainoinen kaunis nainen. Menkää itseenne arvostelijat. Heidi on 42 eikä mikään teini enää. Hän on myös selvinnyt syövästä, joka on keholle aivan kamala koettelemus.
Ainoa Heidin virhe oli riiata noin täydellisen ulkonäkökeskeistä miestä. Tuosta syystä skippaan lihaksikkaat miehet tinderissä, kun ovat niin pinnallisia. Kaikki me vanhetaan ja jos ulkonäkö on elämän keskiössä, niin ei nappaa. Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää.
Jos Heidi on sinusta ja kymmenistä muista naisista, jotka viestiäsi ovat peukuttaneet, tuossa kuvassa normaalipainoinen (painoindeksi 25 tai vähemmän), niin ei voi kuin ihmetellä miten harhaisia naiset ovat.
Ootko sä itse sokea!
Tossa ekassa kuvassa näyttää ylipainoiselta, mutta siinä bikinikuvassa, mistä on puhe, hän on ihan normaalipainoinen tai laiha.
Ei ole siinä Dubain bikinikuvassa sellaisessa finesskunnossa mitä se mies jolla oli sixpack luultavasti etsi. E näkynyt sikspäkkiä, mutta ei missään nimessä ollut lihava. Minusta parempi että pääsi heti eroon, molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ jatkaa, aika pinnallinen mies, joten ihan hyvä vain että preferenssit tulivat heti kättelyssä esille eikö. Minusta win - win.
En tiedä oliko tämä varsinaisesti win-win, kun heidin piti mennä oikein iltalehteen päivittelemään miten kamalasti hänelle kävi. Ehkä tämä oli enemmän win-lose: miehelle tämä toki oli win siinä mielessä, että kun hänelle näytettiin etukäteen kroppakuva, niin hän tiesi sen jälkeen olla tuhlaamatta aikaansa menemällä tapaamaan Heidiä.
Jaajaa, mä kun käsitin että heidi meni podcastiin vieraaksi ja tästä iltalehti teki päivittelevän jutun.
Miten teillä on nykyään noin huonot mediataidot?
Miksi puhut monikossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en vetäisi hernettä nenään, jos juku mies ei minusta pitäisi. En itsekkään pidä kaikista miehistä. Iäkkäämpänä tanttana en lähestyisi nuoria pyykkilauta vatsoja. Se tuntuisi naurettavalta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en vetäisi hernettä nenään, jos juku mies ei minusta pitäisi. En itsekkään pidä kaikista miehistä. Iäkkäämpänä tanttana en lähestyisi nuoria pyykkilauta vatsoja. Se tuntuisi naurettavalta.
Mutta, jos on tottunut siihen, että kaikki kiinnostuvat, kun saavat kuulla, kuka olet ja sitten käykin näin, ettäjoku uskaltaa sanoa, ettei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Minusta Heidi on hyvännäköinen. Munasarjojen poiston takia vaihdevuodet alkoivat jo 41 v. Heidi ei voi hoitaa syövän takia oireita hormonikorvauksella. Tietenkin varhaiset vaihdevuodet turvottavat. Erilainen pitempi kampaus sopisi paremmin.
Mihin tarvitaan hormonikorvausta vaihdevuosioireissa??? Ei ole tullut mieleenkään turvautua sellaiseen. Millä perusteella varhaiset vaihdevuodet turvottavat? Eivät minua ainakaan ole turvottaneet.
Itse en kyllä p..noa syyttänyt siitä että deittisovellusmies ei livenä viehättynyt minusta ,:D
Mutta olisin mieluiten kuullut sen heti treffien jälkeen enkä reilun kuukauden kestäneiden kiertelyiden jälkeen. Pian sen jälkeen tapasin miehen joka ihannoi xl-kroppaani ja tapailemme edelleen.
Tämä jälkimmäinen tosin timmimpi kuin aiempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hypergamiaa ei ole...ehei, eijei 🤣🤣🤣
Hypergamiaa on, molemmissa sukupuolissa.
Musta se on aina yhtä huvittava ilmiö. Juttelin jo vuosia sitten jollain deittipalstalla aiheesta miehen kanssa joka jauhoi markkina-arvosta ja naisten hypergamiasta. Samaan hengenvetoon hän myös pisteytti minut ysiksi ja itsensä seiskaksi JA yritti saada mua sitkeästi treffeille kanssaan.
Käsittääkseni ihan omien määritelmiensä mukaan HÄN oli hypergaminen.
Minkä arvosanan sä olisit antanut tälle miehelle? Oliko hänen oma arvio 7/10 osuva?
Menitkö treffeille?
Ei Heidi siinä kyseisessä kuvassa mitenkään pahalta näytä. Hän näyttää nelikymppiseltä naiselta, jolla on hieman ekstraa kropassa. Varmasti valtaosa miehistä pitää häntä siinä kuvassa ihan viehättävänä.
Artikkelissa kuvatun kaltainen sixpack adonis pystyy sitten toki saamaan sellaisia Instagramin fitness pepputyttöjä, joiden kanssa Heidi ei kyllä tuolla "taviksen" kropallaan pysty mitenkään kilpailemaan, joten ei sinänsä ihme että homma meni miten meni.
Kyllä minä ymmärrän hyvin, että sairaana tai rankkojen hoitojen alla ei paljon treenaaminen tai terveellinen ruokavalio nouse prioriteettilistan kärkeen. Käsittääkseni Heidi nyt kuitenkin on ihan kunnossa ja työkykyinen. Voihan sitä itse itselleen perustella, että on ylipainoa koska joskus oli sairaus, joskus oli syöpähoitoja, joskus tuli lapsia ja joskus oli sitä sun tätä. Ehkä se omaa psyyketta tasaannuttaa, mutta totuuden kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä. Painon voi tiputtaa pois, mikä on joskus kertynyt.
Sanot että sulla taudin selättämisen jälkeen treenikään ei ole auttanut saamaan rasvaa pois. Annan sinulle lohduttavan tiedon: kroppasi ei ole poikkeus. Ja siis poikkeus siinä mielessä, etteikö se tottelisi fysiikan lakeja. Jos treeni ei auta, syöt liikaa kaloreita. Vakiovastaus on luetella tähän miten vähän syö ja miten siltikään ei paino putoa. Selitys on kuitenkin sama kuin sanoisi miten paljon autollaan joka päivä ajaa ja miten älyttömän vähän sinne tankkaa bensiiniä, mutta siltikään se tankki ei mene koskaan tyhjäksi. Jokainen tietää ettei se noin mene. Joko henkilö puhuu palturia ajomääristä tai tankatun polttoaineen määrästä. Koska ei se auto polttoainetta tyhjästäkään taio. Eikä taio ihmisen elimistökään. Kun energiaa tulee vähemmän mitä kulutus vaatii, ei kroppa pistä pillejä pussiin ja sammuta sydäntä. Ei vaan kyllä se käynnistää prosessit rasvakudoksen hajoittamiseksi ja energian sieltä ottamiseksi.
Sillä ei ole väliä oletko koskaan syönyt sushia tai herkutteletko harvoin, sillä mikäli painosi ei putoa, sinä yksinkertaisesti syöt tai juot liikaa. Aivan sama vaikka se olisi 2 näkkileipää päivässä. Siinä on sitten varmaan toinen liikaa. Koska usko tai älä, tämä on fysiikkaa. Ei ole mahdollista että kulutat päivän aikana vaikkapa 2400kcal energiaa ja tankkaat sitä 1800kcal ja sen jälkeen kerrot, että paino ei vain putoa. Ei ole mahdollista. Koska jos elimistösi pystyisi tekemään energiaa tyhjästä, olisit keksinyt ikiliikkujan. Ihmiskunnan ongelmat energian suhteen olisi ratkaistu kertaheitolla.
Tiede ei myöskään tunne kertomaasi mallia, missä energiavajeessa lähtee pelkästään lihakset. Toki niistäkin lähtee, muttei siitä kannata liikaa säikähtää. Pääasia on saada ylipaino ja liika rasvakudos pois kropasta. Ja kyllä itse kullakin ikää vasten tulee erilaisia vaivoja ja sairauksia. On mulla korkea verenpainelääkitys (peruja ylipainon ajoilta), astma, skolioosi ja krooninen jännetupin tulehdus oikeassa ranteessa. Tuleeko mulla välillä paikat kipeäksi treenistä? Tulee, so what? Se on juuri sitä epämukavuuden sietokykyä, eli resilienssiä. En mä sen takia vaihda aktiivista elämäntapaani sohvalla makaamiseen tai "sunnuntai-kävelyihin" selittäen mitä erilaisimpia tekosyitä sille miksi en voi olla kunnossa. Tahdonvoimasta tämä on kiinni, kuten oli painon pudotuskin. -30kg lähti vuodessa.