IL: Heidi Willman avautuu Tinder-kokemuksesta lihaksikkaan miehen kanssa: Eihän toi poistu ikinä mun mielestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.

"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."

No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.

Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.

No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.

On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.

Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.

Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.

Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.

Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.

Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?

Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.

Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.

Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.

No se erottaa meitä, sinä nukahdat kun painat pääsi tyynylle. Itse kärsin unettomuudesta ja sitä nälkä vielä pahentaa. Niin kuin sanoin, en pelkää nälkää ja olen tottunut paastoaja. Sairaana on väsymys jo niin paha että niukka ruoka vielä pahentaa. En ole ikinä syönyt mitään ärrältä ostettavaa ja sämpylätkin leivon itse jos niitä haluan, leseiden ja siementen kera.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

Yhden tutkimuksen  mukaan tamoksifeenissä muuten oli sellainen vaikutus että solu kerää rasvaa helpommin ja luovuttaa sitä vaikeammin. Itsellänikin on tuo lääke.

Että et sinä voi puhua muiden kuin itsesi puolesta jos et ole naisena käynyt rankkoja solumyrkkyhoitoja, sädehoitoja ja hormonaalista lääkitystä ja MASSIIVISIA leikkauksia läpi. Siinä keho ja henkinen puoli joutuu todella koville, ei siinä välttämättä ole ensisijaisena ajatuksena pysyä miesten mieliin laihana. Solumyrkyillä ja sädehoidoilla jo on isot vaikutukset kehon toimintaan mm. hermostoon ja sydämeen, nuo leikkaukset isoja muutoksia keholle. Tamoksifeenissä on A4 pituinen lista sivuvaikutuksia. Joten voin sanoa että  minä kyllä ihailen Heidiä että on kaikkien noiden jälkeeen tosi kova kun jaksaa noin hyvin liikuntaa harrastaa.

Sinä olet ylimielinen kun pidät itseäsi parempana, helppohan se sinun on sanoa kun olet helpolla päässyt. Niin helpolla että et osaa edes yhtään kuvitella mitä me syövän sairastaneet käymmw läpi.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

On totta, että miehille ja naisille rasva kertyy eri kohtiin kehoa, mutta samalla kaavalla se muodostuu. Prodessa ja hiilarissa on 4 kcal/g ja rasvassa 9 kcal/g energiaa. Näitä syötynä kroppa alkaa insuliinin vaikutuksesta tekemään rasvakudosta, jonka energiasisältö on noin 7000 kcal/kg. Tämä on ihan matematiikkaa ja fysiikkaa. Se että naisen "keho tekee enemmän rasvaa" on hömppää. Jos sinut laitettaisiin Selviytyjiin autiolle saarelle, niin mitäpä luulet rasvakerroksellesi tapahtuvan? On aivan sama onko sinulla sairauksia, lääkityksiä tai oletko minkä sukupuolinen. Rasva lähtee, koska olet energiavajeessa. Et pysty estämään sitä vaikka haluaisitkin.

Viittaat tekstissäsi "henkiseen puoleen" ja olet asian ytimessä. Jos ei pysty sietämään epämukavuutta, niin painon pudotus on kovin hankalaa. Siksi timmi ulkomuoto kertookin vahvasta itsekurista ja periksiantamattomuudesta. Se vaatii sitä, että treenaamaan on lähdettävä silloinkin kun väsyttää, masentaa, polvea kolottaa ja ulkona sataa räntää. Se vaatii sitä, että herkullinen pizza on jätettävä toisille ja itse vedettävä vieressä jotain muuta. Se vaatii sitä, että kun frendit vetää shotteja baarissa ja mansikkamargaritaa baaritiskillä, niin itse ei hörpi niitä extra-kaloreita. Ei voi käydä työporukan kanssa lounaalla sushibuffassa, herkullisessa dumplings-ravintolassa tai italialaisessa pasta carbonaraa nauttimassa. Herkutella voi, mutta ne on poikkeuksia ja harvinaisuuksia. Sellainen vaatii erittäin kovaa itsekuria yläkylläisyyksien kyllästämässä länsimaisessa yhteiskunnassamme. Joka ikinen paikka ja tilannehan on meillä herkkuja pullollaan.

Jokainen saa silti olla just sen näköinen, kokoinen ja missä terveydentilassa haluaakaan. Siitähän tässä ei ole kyse. Saahan sitä vaikka polttaa kessua ja juoda kaljaakin päivittäin. Mutta turha olla silti katkera niille, ketkä kondiksessa ovat ja turha suuttua kenellekään, joka ei pidä itsestään huolta pitämättömiä jotenkin kauniina/komeina. Heidin loukkaantumisen ydin lienee siinä, että hän olisi niin kovasti halunnut ettei tätä treenattua miestä olisi häirinneet hänen vatsamakkaransa. Mutta kuten sanottua, ulkonäkö on vain yksi pointti. Elintavat ja arvomaailma on usein ylipainoisella ja aktiivitreenaajalla hyvin erilaiset.

Henkisellä puolella tarkoitin sitä että katsoo kuolemaa silmästä silmään, keho pettää, menettää terveytensä. Tätä juuri tarkoitan, sinulla on kovin suppea käsitys ihmisestä kokonaisuutena. Ainoa mitä näet on ulkonäkö ja menestys siinä. Mietipä itseäsi, jos kamppailet sen kanssa että kuoletko lähiaikoina, onko ulkonäkö sinulle tärkein asia mihin sillä hetkellä panostat? Oletko koskaan joutunut pelkäämään kuolemaa, kivuliaita hoitoja ja tutkimuksia, hirveitä oloja joille influenssa tai megakrapula ei vedä vertoja? On kyllä todella ylimielistä ja typerää tulla sanomaan syöpähoidot läpikäyneelle ihmiselle että ei voi sietää epämukavuutta. Itsellä on ollut 2 sairautta ja niihin hoidot joiden kivut ovat olleet niin kestämättömät että olen harkinnut it--urhaa. Näihin hoitoihin ja leikkauksiin kuuluu niin paljon pieniä lukemattomia äärimmäisen kivuliaita yksityiskohtia. Mutta hyvä jos sulle nälkä on ainoa epämukavuus jota olet joutunut sietämään, olet päässyt helpolla. Helppo elämä.

Minulla ei ole koskaan ollut timmiä ulkomuotoa, hoikka sen sijaan olen ollut ennen syöpää. Mutta rasvaa on kertynyt rintoihin ja lantiolle eikä sitä kurinalainen treenaaminenkaan ole poistanut. Tiimalasinaisilla siihen vaaditaan anor e ksia, sitäkin olen harrastanut nuorempana. Miesten ja rinnattomien naisten on paljon helpompi saavuttaa timmiys.

Minä olen pahimmillaan painanut 105 kg pahimmassa sairausvaiheessa mutta minulla on hyvä itsekuri ja periksiantamattomuus. 35 vuoteen en ole syönyt pizzaa kun muut vieressä ovat syöneet, en ole ikinä juonut shotteja tai margaritoja enkä käy baarissa. En syö kylässä tai juhlissa kakkuja tai muita tarjoiluja, pelkkä kahvi vaikka kuinka tyrkytetään. Ulkomailla en mene muiden mukana ravintolaan vaan käyn kaupasta ostamassa jotain sopivaa. En ole ikinä syönyt sushia enkä käynyt työporukan kanssa lounaalla. En ole ikinä syönyt pasta carbonaraa enkä tiedä mikä on dumpling. En käy ravintolassa kuin kerran 5 vuodessa, viimeksi söin kasvisvartaan. En ole maistanutkaan suurinta osaa herkkuja mitä kaupat ja muut ovat pullollaan, minulle on itsestään selvyys kieltäytyä tällaisista sillä minulla on erilainen ruokavalio. Herkuttelen harvoin sillä edes minulle sopivaa suklaata ei saa helposti. Itse pitää leipoa jos haluaa jotain herkkua. 

Minäkin olen aktiivitreenaaja aina kun terveys sallii. Olen ollut 4-vuotiaasta asti. Alle kouluikäisestä olen treenannut päivittäin kahta alaa joista toinen on liikuntaa ja molempia tällä hetkellä ohjaan ammatikseni.

Selviytyjiä en ole ikinä katsonut sillä minulla ei ole televisiota. Nuorempana olen ollut paljonkin 400 kcal dieeteillä ja ei niillä rasvakerros lähtenyt vaan lihakset.

Tästä nähdään että kehopositiivisuutta tarvitaan jotta ihmiset oppisivat hyväksymään ja arvostamaan erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä eri terveydellä. Jotta ei ajateltaisi että kaikki joilla ei ole alhainen rasvaprosentti ovat laiskoja vetelyksiä joilla ei ole itsekuria tai jotka eivät pidä itsestään huolta.

Se on varma että sinulla ja minulla on erilaiset elintavat ja arvomaailmat. Sinä arvostat timmiä ulkonäköä ja minä arvostan taitoja ja siihen tähtään treenissäni, en ulkonäköön. Elintavatkin minulla on varmaan sinua tiukemmat ruokavalioni ja sairauksien vuoksi.

Vähän OT mutta pakko sanoa, että itse pysyn 6-kymppisenä miehenä ns. tikissä liikunnalla ja päivittäistä ruokamäärää huomioimalla ja käymällä vaa`assa päivittäin. Mitään noista boldaamistani asioista ei ole tarvinnut luopua. Ei se juttu ole mitä kavereiden kanssa 1-2 kuussa pitseriassa tai vaikka kotisynttäreillä, vaan se mitä ja kuinka paljon syö arjessa joka päivä. Oli pakko sanoa tähän, ettei kaikkien hoikkien elämä ole pelkkää kieltäytymistä ja nautinnoista luopumista.

Oletko oikeasti "timmi" vai todellisuudessa laiha läski? Joka tapauksessa jos vetelet pizzaa niin sinulla ei ole oikeutta moittia ylipainoista naista joka ei vetele pizzaa itsekurittomaksi valaaksi.

Vaikea uskoa että 60-v mies olisi kovinkaan timmi, enpä ole sellaista nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.

"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."

No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.

Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.

No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.

On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.

Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.

Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.

Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.

Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.

Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?

Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.

Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.

Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.

No se erottaa meitä, sinä nukahdat kun painat pääsi tyynylle. Itse kärsin unettomuudesta ja sitä nälkä vielä pahentaa. Niin kuin sanoin, en pelkää nälkää ja olen tottunut paastoaja. Sairaana on väsymys jo niin paha että niukka ruoka vielä pahentaa. En ole ikinä syönyt mitään ärrältä ostettavaa ja sämpylätkin leivon itse jos niitä haluan, leseiden ja siementen kera.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

Yhden tutkimuksen  mukaan tamoksifeenissä muuten oli sellainen vaikutus että solu kerää rasvaa helpommin ja luovuttaa sitä vaikeammin. Itsellänikin on tuo lääke.

Että et sinä voi puhua muiden kuin itsesi puolesta jos et ole naisena käynyt rankkoja solumyrkkyhoitoja, sädehoitoja ja hormonaalista lääkitystä ja MASSIIVISIA leikkauksia läpi. Siinä keho ja henkinen puoli joutuu todella koville, ei siinä välttämättä ole ensisijaisena ajatuksena pysyä miesten mieliin laihana. Solumyrkyillä ja sädehoidoilla jo on isot vaikutukset kehon toimintaan mm. hermostoon ja sydämeen, nuo leikkaukset isoja muutoksia keholle. Tamoksifeenissä on A4 pituinen lista sivuvaikutuksia. Joten voin sanoa että  minä kyllä ihailen Heidiä että on kaikkien noiden jälkeeen tosi kova kun jaksaa noin hyvin liikuntaa harrastaa.

Sinä olet ylimielinen kun pidät itseäsi parempana, helppohan se sinun on sanoa kun olet helpolla päässyt. Niin helpolla että et osaa edes yhtään kuvitella mitä me syövän sairastaneet käymmw läpi.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

On totta, että miehille ja naisille rasva kertyy eri kohtiin kehoa, mutta samalla kaavalla se muodostuu. Prodessa ja hiilarissa on 4 kcal/g ja rasvassa 9 kcal/g energiaa. Näitä syötynä kroppa alkaa insuliinin vaikutuksesta tekemään rasvakudosta, jonka energiasisältö on noin 7000 kcal/kg. Tämä on ihan matematiikkaa ja fysiikkaa. Se että naisen "keho tekee enemmän rasvaa" on hömppää. Jos sinut laitettaisiin Selviytyjiin autiolle saarelle, niin mitäpä luulet rasvakerroksellesi tapahtuvan? On aivan sama onko sinulla sairauksia, lääkityksiä tai oletko minkä sukupuolinen. Rasva lähtee, koska olet energiavajeessa. Et pysty estämään sitä vaikka haluaisitkin.

Viittaat tekstissäsi "henkiseen puoleen" ja olet asian ytimessä. Jos ei pysty sietämään epämukavuutta, niin painon pudotus on kovin hankalaa. Siksi timmi ulkomuoto kertookin vahvasta itsekurista ja periksiantamattomuudesta. Se vaatii sitä, että treenaamaan on lähdettävä silloinkin kun väsyttää, masentaa, polvea kolottaa ja ulkona sataa räntää. Se vaatii sitä, että herkullinen pizza on jätettävä toisille ja itse vedettävä vieressä jotain muuta. Se vaatii sitä, että kun frendit vetää shotteja baarissa ja mansikkamargaritaa baaritiskillä, niin itse ei hörpi niitä extra-kaloreita. Ei voi käydä työporukan kanssa lounaalla sushibuffassa, herkullisessa dumplings-ravintolassa tai italialaisessa pasta carbonaraa nauttimassa. Herkutella voi, mutta ne on poikkeuksia ja harvinaisuuksia. Sellainen vaatii erittäin kovaa itsekuria yläkylläisyyksien kyllästämässä länsimaisessa yhteiskunnassamme. Joka ikinen paikka ja tilannehan on meillä herkkuja pullollaan.

Jokainen saa silti olla just sen näköinen, kokoinen ja missä terveydentilassa haluaakaan. Siitähän tässä ei ole kyse. Saahan sitä vaikka polttaa kessua ja juoda kaljaakin päivittäin. Mutta turha olla silti katkera niille, ketkä kondiksessa ovat ja turha suuttua kenellekään, joka ei pidä itsestään huolta pitämättömiä jotenkin kauniina/komeina. Heidin loukkaantumisen ydin lienee siinä, että hän olisi niin kovasti halunnut ettei tätä treenattua miestä olisi häirinneet hänen vatsamakkaransa. Mutta kuten sanottua, ulkonäkö on vain yksi pointti. Elintavat ja arvomaailma on usein ylipainoisella ja aktiivitreenaajalla hyvin erilaiset.

Henkisellä puolella tarkoitin sitä että katsoo kuolemaa silmästä silmään, keho pettää, menettää terveytensä. Tätä juuri tarkoitan, sinulla on kovin suppea käsitys ihmisestä kokonaisuutena. Ainoa mitä näet on ulkonäkö ja menestys siinä. Mietipä itseäsi, jos kamppailet sen kanssa että kuoletko lähiaikoina, onko ulkonäkö sinulle tärkein asia mihin sillä hetkellä panostat? Oletko koskaan joutunut pelkäämään kuolemaa, kivuliaita hoitoja ja tutkimuksia, hirveitä oloja joille influenssa tai megakrapula ei vedä vertoja? On kyllä todella ylimielistä ja typerää tulla sanomaan syöpähoidot läpikäyneelle ihmiselle että ei voi sietää epämukavuutta. Itsellä on ollut 2 sairautta ja niihin hoidot joiden kivut ovat olleet niin kestämättömät että olen harkinnut it--urhaa. Näihin hoitoihin ja leikkauksiin kuuluu niin paljon pieniä lukemattomia äärimmäisen kivuliaita yksityiskohtia. Mutta hyvä jos sulle nälkä on ainoa epämukavuus jota olet joutunut sietämään, olet päässyt helpolla. Helppo elämä.

Minulla ei ole koskaan ollut timmiä ulkomuotoa, hoikka sen sijaan olen ollut ennen syöpää. Mutta rasvaa on kertynyt rintoihin ja lantiolle eikä sitä kurinalainen treenaaminenkaan ole poistanut. Tiimalasinaisilla siihen vaaditaan anor e ksia, sitäkin olen harrastanut nuorempana. Miesten ja rinnattomien naisten on paljon helpompi saavuttaa timmiys.

Minä olen pahimmillaan painanut 105 kg pahimmassa sairausvaiheessa mutta minulla on hyvä itsekuri ja periksiantamattomuus. 35 vuoteen en ole syönyt pizzaa kun muut vieressä ovat syöneet, en ole ikinä juonut shotteja tai margaritoja enkä käy baarissa. En syö kylässä tai juhlissa kakkuja tai muita tarjoiluja, pelkkä kahvi vaikka kuinka tyrkytetään. Ulkomailla en mene muiden mukana ravintolaan vaan käyn kaupasta ostamassa jotain sopivaa. En ole ikinä syönyt sushia enkä käynyt työporukan kanssa lounaalla. En ole ikinä syönyt pasta carbonaraa enkä tiedä mikä on dumpling. En käy ravintolassa kuin kerran 5 vuodessa, viimeksi söin kasvisvartaan. En ole maistanutkaan suurinta osaa herkkuja mitä kaupat ja muut ovat pullollaan, minulle on itsestään selvyys kieltäytyä tällaisista sillä minulla on erilainen ruokavalio. Herkuttelen harvoin sillä edes minulle sopivaa suklaata ei saa helposti. Itse pitää leipoa jos haluaa jotain herkkua. 

Minäkin olen aktiivitreenaaja aina kun terveys sallii. Olen ollut 4-vuotiaasta asti. Alle kouluikäisestä olen treenannut päivittäin kahta alaa joista toinen on liikuntaa ja molempia tällä hetkellä ohjaan ammatikseni.

Selviytyjiä en ole ikinä katsonut sillä minulla ei ole televisiota. Nuorempana olen ollut paljonkin 400 kcal dieeteillä ja ei niillä rasvakerros lähtenyt vaan lihakset.

Tästä nähdään että kehopositiivisuutta tarvitaan jotta ihmiset oppisivat hyväksymään ja arvostamaan erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä eri terveydellä. Jotta ei ajateltaisi että kaikki joilla ei ole alhainen rasvaprosentti ovat laiskoja vetelyksiä joilla ei ole itsekuria tai jotka eivät pidä itsestään huolta.

Se on varma että sinulla ja minulla on erilaiset elintavat ja arvomaailmat. Sinä arvostat timmiä ulkonäköä ja minä arvostan taitoja ja siihen tähtään treenissäni, en ulkonäköön. Elintavatkin minulla on varmaan sinua tiukemmat ruokavalioni ja sairauksien vuoksi.

Vähän OT mutta pakko sanoa, että itse pysyn 6-kymppisenä miehenä ns. tikissä liikunnalla ja päivittäistä ruokamäärää huomioimalla ja käymällä vaa`assa päivittäin. Mitään noista boldaamistani asioista ei ole tarvinnut luopua. Ei se juttu ole mitä kavereiden kanssa 1-2 kuussa pitseriassa tai vaikka kotisynttäreillä, vaan se mitä ja kuinka paljon syö arjessa joka päivä. Oli pakko sanoa tähän, ettei kaikkien hoikkien elämä ole pelkkää kieltäytymistä ja nautinnoista luopumista.

Oletko oikeasti "timmi" vai todellisuudessa laiha läski? Joka tapauksessa jos vetelet pizzaa niin sinulla ei ole oikeutta moittia ylipainoista naista joka ei vetele pizzaa itsekurittomaksi valaaksi.

Hitsi miten turhauttavaa on kyllä keskustella ihmisten kanssa, joilla ei oikeastaan ole mitään hajua ihmisen metaboliasta, aineenvaihdunnasta, painon pudotuksesta tai treenaamisesta. Mutta mä nyt vielä avaan sulle ton pizza-vertauksen takia:

Painonhallinnassa ratkaisevaa on energia. Kun energiatasapaino on negatiivinen, ihminen laihtuu. Kun se on positiivinen, ihminen lihoaa. Kun se menee tasan, paino ei muutu. Energiaa ihminen saa ruoasta ja juomasta. Energian kulutukseen vaikuttaa lepometabolia ja aktiivisuus. Täydennyksenä, että treeni on kovaa aktiivisuutta. Se polttaa energiaa enemmän kuin imurointi, joka toki sekin kuluttaa enemmän kuin sohvalla makaaminen.

Ihminen voi syödä pizzaa tai elää vaikka jäätelöllä. Mutta niin valtavan energiarikasta ravintoa syömällä joko kaikki muu syöminen pitää lähes lopettaa tai sitten nostaa aktiivisuus (treeni) niin rankaksi, että se elimistö polttaa tuon ylimääräisen energian.

Pahin ja yleisin kombo on syödä/juoda energiarikasta ravintoa ja laskea aktiivisuus alhaiselle tasolle. Tällöin energian saanti maksimoidaan ja sen kulutus minimoidaan. Energia varastoituu tällöin insuliinin avulla rasvasoluihin. Kun rasva halutaan kropasta pois, tulee energian saanti minimoida ja sen kulutus maksimoida. Tällöin elimistö käynnistää prosessin nimeltä lipolyysi. Siinä haima alkaa tuottamaan glukagonia (hormoni) vereen, joka käskee rasvasoluja luovuttamaan energiansa elimistön käyttöön.

Ja moni raskaasti treenaava kehonrakentaja syö "huonosti" aina vähän väliä. Koska he voivat. He tarvitsevat energiaa, jottei treenin takia energiatasapaino painu negatiiviseksi. He eivät halua luopua massastaan, joka on pitkälti lihasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo naisten pornoon vetoaminen on tyypillistä miehen halventamista. Tässä tapauksessa jopa huvittavaa, kun mies ei ole käyttäytynyt asiattomasti ja kysyttäessä on jopa kertonut syyn mieltymyksilleen.

"Edelliset kumppanini ovat olleet hyvässä kunnossa."

No en tiedä, minusta tuo miehen vastaus itse asiassa ON vähän asiatonta - tai en tiedä, kutsuisinko suoranaisesti asiattomaksi, mutta osaamatonta, sosiaalisesti kömpelöä, töksäyttelevää. Se on minusta toki ihan ok, jos mies toteaa kuvan nähtyään, että ei ole hänen juttunsa, mutta asian voisi ilmaista jotenkin tahdikkaamminkin. Tai niin ainakin itse (naisena) tekisin.

Jos luit jutun, olisin odottanut että olisit saanut tarinasta kiinni. Heidi oli kehunut miehen ulkonäköä ja kertonut, ettei hänellä todellakaan ole six packiä ja pyytänyt miestä menemään katsomaan kuvan hänestä. Ja TÄMÄN jälkeen miehen mieli oli muuttunut. Mitä miehen olisi mielestäsi sitten pitänyt sanoa? Että kuva oli kiva, olet kaunis ja ei minua selluliitit tai rasvakerrokset kiinnosta, mutta en kuitenkaan halua enää tavata sinua. Sekö olisi mukava ja miellyttävä vastaus? Veikkaan että se vastaus ärsyttäisi sekä sinua että Heidiä enemmän. Että eikö miehessä ollut edes munaa sanoa totuutta? Piti yrittää kaunistella.

No faktahan on, että mikään ns. kieltävä vastaus tapaamisesta ei kuvan katsomisen jälkeen olisi sinun tai Heidin mielestä sopiva tai asiallinen. Ainoa minkä te hyväksyisitte olisi, että mies sekä kehuu ja haluaa myös tavata. Mutta kun ei halua ja se asia ei muuksi muutu.

On tärkeää ymmärtää, että fitness on elämäntapa. Se ei ole ns. vain harrastus siinä missä lukeminen tai ompelu. Kun mies tai nainen on Heidin kuvailemalla tasolla, se edellyttää elämäntapaa. Siinä elämäntavassa ei tilata pizzaa sunnuntaisin, kokkailla yhdessä pastaa perjantaisin tai nautita viiniä lauantaisin. Siinä elämäntavassa ulkomaanmatkoillakin hotellivalintaan vaikuttaa hotellin sali ja treenimahdollisuudet. Siinä elämäntavassa treeni ei ole pakollinen ikävä, mikä vain pitäö hoitaa, vaan siitä nautitaan. Treenaaminen on sitä nautintoa. Jos sitten puoliso olisi aivan eri aaltopituudella, niin usein moni asia menee hankalaksi ja jopa riitelyksi. Toki siinä on lisäksi se ulkonököpuoli ja ennen kaikkea toisen arvostus. Jos itse syö kurinalaisesti ja lähtee juoksulenkille vesisateessakin, niin vaikea on arvostaa puolisoa joka ei jaksa mitään. Wolttaa vaan jotain kiinalaista ja ahmii jäätelöä sarjoja katsoessaan. Ei pidä itsestään siis huolta. Treenaajalla tekee mieli sanoa vähän väliä, että miksi sä lapat tuota paskaa suuhusi ja eikö sua yhtään väsytä toi telkkarin tuijottaminen. Been there, done that. Liian erilaiset elämäntavat ja asennoituminen kaikkeen. Parempi kun ei ehdoin tahdoin ala tuollaiseen suhteeseen. Molempien etu.

Luulenpa että Heidi treenaa enemmän ja monipuolisemmin kuin sinä. Hän on aina ollut urheilullinen, juonsi myös urheiluohjelmaa.

Jos sinun exä oli ylipainoisena tuollainen kuin kuvailit, niin muistapa että kaikki ylipainoiset eivät wolttaa, katso sarjoja, tilaa pizzaa, syö jäätelöä juo viiniä tai pidä liikuntaa ikävänä.

Niin no minähän en Heidistä ollut kiinnostunut, että vähän väärään osoitteeseen menee terveiset. En tiedä treenaako Heidi monipuolisimmin kuin tämä mies joka hänet dumppasi, mutta rasvakudos ei synny hengitysilmasta. Joko Heidi treenaa vähän, liian kevyesti tai syö huonosti. Ehkä kaikkia niitä? Rasvakudos syntyy ihmiseen, kun hän syö/juo enemmän energiaa, kuin kuluttaa sitä. On siten turha väittää, että treenaa oikein kovaa ja syö aivan kuten pitää. Ei ole nimittäin mahdollinen yhtälö.

Rasvakudos syntyy naisilla helpommin kuin miehillä ja varsinkin tuollaisten syöpähoitojen jälkeen(hormonit). Että sikäli sinun on helppo sanoa.

Kerropa varsin kuinka paljon itse elät nälässä? Miten jaksat harrastaa liikuntaa nälkäisenä tai tehdä töitä nälkäisenä? Miten nukut nälkäisenä?

Joskus vaan on pakko syödä että jaksaa selvitä arjesta. Ennen syöpähoitoja itse söin normaalisti, en kärsiny pahasta nälästä ja jaksoin hyvin ja olin hoikka. Nyt syöpähoitojen jälkeen tuntuu että mitään ei saisi syödä kun lihoo. Enkä puhu mistään pikkunälästä enkä pelkää näläntunnetta ja olen tottunut paastoaja.

Ei kannata yrittää selittää ylipainoa, sillä fakta on että jos syö sen mitä kuluttaa, paino ei nouse. Se on fysiikkaa, eikä sen ole mahdollista muuksi muuttua. Ei fysiikan lait muutu.

Miten paljon minä elän nälässä? No sen verran mikä on luonnollista. Ei jatkuva kylläisyys kuulu luontoon. Länsimainen ihminen pelkää nälkää kuin ruttoa ja sändäri pitää napata ärrältä mukaan jo työmatkalle, ettei nyt vaan nälkä iske ennen kuin pääsee kotiin laittamaan ruokaa. Miten nukahtaminen nälkäisenä? No samaa kammoa tässä ajattelutavassa. Jos mä olen päivän ruoat syönyt ja illalla iskee vielä hiuko, niin sitten se iskee. Kun painaa päänsä tyynylle ja alkaa nukkumaan, niin nälkä kyllä katoaa. Vatsan toiminta hidastuu unessa. En ole kertaakaan herännyt nälkäkuoleman porteilla aamuisin. Aina on kropassa riittänyt rasvakudosta, mikä lipolyysin kautta on ollut kehon käyttöön otettavissa energiaksi.

No se erottaa meitä, sinä nukahdat kun painat pääsi tyynylle. Itse kärsin unettomuudesta ja sitä nälkä vielä pahentaa. Niin kuin sanoin, en pelkää nälkää ja olen tottunut paastoaja. Sairaana on väsymys jo niin paha että niukka ruoka vielä pahentaa. En ole ikinä syönyt mitään ärrältä ostettavaa ja sämpylätkin leivon itse jos niitä haluan, leseiden ja siementen kera.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

Yhden tutkimuksen  mukaan tamoksifeenissä muuten oli sellainen vaikutus että solu kerää rasvaa helpommin ja luovuttaa sitä vaikeammin. Itsellänikin on tuo lääke.

Että et sinä voi puhua muiden kuin itsesi puolesta jos et ole naisena käynyt rankkoja solumyrkkyhoitoja, sädehoitoja ja hormonaalista lääkitystä ja MASSIIVISIA leikkauksia läpi. Siinä keho ja henkinen puoli joutuu todella koville, ei siinä välttämättä ole ensisijaisena ajatuksena pysyä miesten mieliin laihana. Solumyrkyillä ja sädehoidoilla jo on isot vaikutukset kehon toimintaan mm. hermostoon ja sydämeen, nuo leikkaukset isoja muutoksia keholle. Tamoksifeenissä on A4 pituinen lista sivuvaikutuksia. Joten voin sanoa että  minä kyllä ihailen Heidiä että on kaikkien noiden jälkeeen tosi kova kun jaksaa noin hyvin liikuntaa harrastaa.

Sinä olet ylimielinen kun pidät itseäsi parempana, helppohan se sinun on sanoa kun olet helpolla päässyt. Niin helpolla että et osaa edes yhtään kuvitella mitä me syövän sairastaneet käymmw läpi.

Ihmisen fysiikkaan kuuluu se että naisille rasvaa kertyy helpommin kuin miehille ja eri paikkaan. Mietipä vaikka rintoja. Ovatko kaikki rinnalliset naiset liikasyöjiä mielestäsi?

On totta, että miehille ja naisille rasva kertyy eri kohtiin kehoa, mutta samalla kaavalla se muodostuu. Prodessa ja hiilarissa on 4 kcal/g ja rasvassa 9 kcal/g energiaa. Näitä syötynä kroppa alkaa insuliinin vaikutuksesta tekemään rasvakudosta, jonka energiasisältö on noin 7000 kcal/kg. Tämä on ihan matematiikkaa ja fysiikkaa. Se että naisen "keho tekee enemmän rasvaa" on hömppää. Jos sinut laitettaisiin Selviytyjiin autiolle saarelle, niin mitäpä luulet rasvakerroksellesi tapahtuvan? On aivan sama onko sinulla sairauksia, lääkityksiä tai oletko minkä sukupuolinen. Rasva lähtee, koska olet energiavajeessa. Et pysty estämään sitä vaikka haluaisitkin.

Viittaat tekstissäsi "henkiseen puoleen" ja olet asian ytimessä. Jos ei pysty sietämään epämukavuutta, niin painon pudotus on kovin hankalaa. Siksi timmi ulkomuoto kertookin vahvasta itsekurista ja periksiantamattomuudesta. Se vaatii sitä, että treenaamaan on lähdettävä silloinkin kun väsyttää, masentaa, polvea kolottaa ja ulkona sataa räntää. Se vaatii sitä, että herkullinen pizza on jätettävä toisille ja itse vedettävä vieressä jotain muuta. Se vaatii sitä, että kun frendit vetää shotteja baarissa ja mansikkamargaritaa baaritiskillä, niin itse ei hörpi niitä extra-kaloreita. Ei voi käydä työporukan kanssa lounaalla sushibuffassa, herkullisessa dumplings-ravintolassa tai italialaisessa pasta carbonaraa nauttimassa. Herkutella voi, mutta ne on poikkeuksia ja harvinaisuuksia. Sellainen vaatii erittäin kovaa itsekuria yläkylläisyyksien kyllästämässä länsimaisessa yhteiskunnassamme. Joka ikinen paikka ja tilannehan on meillä herkkuja pullollaan.

Jokainen saa silti olla just sen näköinen, kokoinen ja missä terveydentilassa haluaakaan. Siitähän tässä ei ole kyse. Saahan sitä vaikka polttaa kessua ja juoda kaljaakin päivittäin. Mutta turha olla silti katkera niille, ketkä kondiksessa ovat ja turha suuttua kenellekään, joka ei pidä itsestään huolta pitämättömiä jotenkin kauniina/komeina. Heidin loukkaantumisen ydin lienee siinä, että hän olisi niin kovasti halunnut ettei tätä treenattua miestä olisi häirinneet hänen vatsamakkaransa. Mutta kuten sanottua, ulkonäkö on vain yksi pointti. Elintavat ja arvomaailma on usein ylipainoisella ja aktiivitreenaajalla hyvin erilaiset.

Henkisellä puolella tarkoitin sitä että katsoo kuolemaa silmästä silmään, keho pettää, menettää terveytensä. Tätä juuri tarkoitan, sinulla on kovin suppea käsitys ihmisestä kokonaisuutena. Ainoa mitä näet on ulkonäkö ja menestys siinä. Mietipä itseäsi, jos kamppailet sen kanssa että kuoletko lähiaikoina, onko ulkonäkö sinulle tärkein asia mihin sillä hetkellä panostat? Oletko koskaan joutunut pelkäämään kuolemaa, kivuliaita hoitoja ja tutkimuksia, hirveitä oloja joille influenssa tai megakrapula ei vedä vertoja? On kyllä todella ylimielistä ja typerää tulla sanomaan syöpähoidot läpikäyneelle ihmiselle että ei voi sietää epämukavuutta. Itsellä on ollut 2 sairautta ja niihin hoidot joiden kivut ovat olleet niin kestämättömät että olen harkinnut it--urhaa. Näihin hoitoihin ja leikkauksiin kuuluu niin paljon pieniä lukemattomia äärimmäisen kivuliaita yksityiskohtia. Mutta hyvä jos sulle nälkä on ainoa epämukavuus jota olet joutunut sietämään, olet päässyt helpolla. Helppo elämä.

Minulla ei ole koskaan ollut timmiä ulkomuotoa, hoikka sen sijaan olen ollut ennen syöpää. Mutta rasvaa on kertynyt rintoihin ja lantiolle eikä sitä kurinalainen treenaaminenkaan ole poistanut. Tiimalasinaisilla siihen vaaditaan anor e ksia, sitäkin olen harrastanut nuorempana. Miesten ja rinnattomien naisten on paljon helpompi saavuttaa timmiys.

Minä olen pahimmillaan painanut 105 kg pahimmassa sairausvaiheessa mutta minulla on hyvä itsekuri ja periksiantamattomuus. 35 vuoteen en ole syönyt pizzaa kun muut vieressä ovat syöneet, en ole ikinä juonut shotteja tai margaritoja enkä käy baarissa. En syö kylässä tai juhlissa kakkuja tai muita tarjoiluja, pelkkä kahvi vaikka kuinka tyrkytetään. Ulkomailla en mene muiden mukana ravintolaan vaan käyn kaupasta ostamassa jotain sopivaa. En ole ikinä syönyt sushia enkä käynyt työporukan kanssa lounaalla. En ole ikinä syönyt pasta carbonaraa enkä tiedä mikä on dumpling. En käy ravintolassa kuin kerran 5 vuodessa, viimeksi söin kasvisvartaan. En ole maistanutkaan suurinta osaa herkkuja mitä kaupat ja muut ovat pullollaan, minulle on itsestään selvyys kieltäytyä tällaisista sillä minulla on erilainen ruokavalio. Herkuttelen harvoin sillä edes minulle sopivaa suklaata ei saa helposti. Itse pitää leipoa jos haluaa jotain herkkua. 

Minäkin olen aktiivitreenaaja aina kun terveys sallii. Olen ollut 4-vuotiaasta asti. Alle kouluikäisestä olen treenannut päivittäin kahta alaa joista toinen on liikuntaa ja molempia tällä hetkellä ohjaan ammatikseni.

Selviytyjiä en ole ikinä katsonut sillä minulla ei ole televisiota. Nuorempana olen ollut paljonkin 400 kcal dieeteillä ja ei niillä rasvakerros lähtenyt vaan lihakset.

Tästä nähdään että kehopositiivisuutta tarvitaan jotta ihmiset oppisivat hyväksymään ja arvostamaan erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä eri terveydellä. Jotta ei ajateltaisi että kaikki joilla ei ole alhainen rasvaprosentti ovat laiskoja vetelyksiä joilla ei ole itsekuria tai jotka eivät pidä itsestään huolta.

Se on varma että sinulla ja minulla on erilaiset elintavat ja arvomaailmat. Sinä arvostat timmiä ulkonäköä ja minä arvostan taitoja ja siihen tähtään treenissäni, en ulkonäköön. Elintavatkin minulla on varmaan sinua tiukemmat ruokavalioni ja sairauksien vuoksi.

Vähän OT mutta pakko sanoa, että itse pysyn 6-kymppisenä miehenä ns. tikissä liikunnalla ja päivittäistä ruokamäärää huomioimalla ja käymällä vaa`assa päivittäin. Mitään noista boldaamistani asioista ei ole tarvinnut luopua. Ei se juttu ole mitä kavereiden kanssa 1-2 kuussa pitseriassa tai vaikka kotisynttäreillä, vaan se mitä ja kuinka paljon syö arjessa joka päivä. Oli pakko sanoa tähän, ettei kaikkien hoikkien elämä ole pelkkää kieltäytymistä ja nautinnoista luopumista.

Oletko oikeasti "timmi" vai todellisuudessa laiha läski? Joka tapauksessa jos vetelet pizzaa niin sinulla ei ole oikeutta moittia ylipainoista naista joka ei vetele pizzaa itsekurittomaksi valaaksi.

Hitsi miten turhauttavaa on kyllä keskustella ihmisten kanssa, joilla ei oikeastaan ole mitään hajua ihmisen metaboliasta, aineenvaihdunnasta, painon pudotuksesta tai treenaamisesta. Mutta mä nyt vielä avaan sulle ton pizza-vertauksen takia:

Painonhallinnassa ratkaisevaa on energia. Kun energiatasapaino on negatiivinen, ihminen laihtuu. Kun se on positiivinen, ihminen lihoaa. Kun se menee tasan, paino ei muutu. Energiaa ihminen saa ruoasta ja juomasta. Energian kulutukseen vaikuttaa lepometabolia ja aktiivisuus. Täydennyksenä, että treeni on kovaa aktiivisuutta. Se polttaa energiaa enemmän kuin imurointi, joka toki sekin kuluttaa enemmän kuin sohvalla makaaminen.

Ihminen voi syödä pizzaa tai elää vaikka jäätelöllä. Mutta niin valtavan energiarikasta ravintoa syömällä joko kaikki muu syöminen pitää lähes lopettaa tai sitten nostaa aktiivisuus (treeni) niin rankaksi, että se elimistö polttaa tuon ylimääräisen energian.

Pahin ja yleisin kombo on syödä/juoda energiarikasta ravintoa ja laskea aktiivisuus alhaiselle tasolle. Tällöin energian saanti maksimoidaan ja sen kulutus minimoidaan. Energia varastoituu tällöin insuliinin avulla rasvasoluihin. Kun rasva halutaan kropasta pois, tulee energian saanti minimoida ja sen kulutus maksimoida. Tällöin elimistö käynnistää prosessin nimeltä lipolyysi. Siinä haima alkaa tuottamaan glukagonia (hormoni) vereen, joka käskee rasvasoluja luovuttamaan energiansa elimistön käyttöön.

Ja moni raskaasti treenaava kehonrakentaja syö "huonosti" aina vähän väliä. Koska he voivat. He tarvitsevat energiaa, jottei treenin takia energiatasapaino painu negatiiviseksi. He eivät halua luopua massastaan, joka on pitkälti lihasta.

En tarkoittanut tuota. Vaan itsekuria. Jos syytellään ylipainoisia naisia vuosikymmentolkulla vauvapalstalla epäterveellisestä syömisestä, pizzan vetelystä ja itsekurittomuudesta niin se on aika ylimielistä jos itse vedellään pizzaa ja muuta epäterveellistä.

Runsaskaloriselle ruoalle on muitakin, terveellisempiä vaihtoehtoja joista saa terveellisempää rasvaa sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.

Hoikallekin voi tulla epäterveellisestä ruuoasta sairauksia kuten verenpainetta ja diabetestä. Silti tällä palstalla syytellään vain ylipainoisia naisia terveydenhuollon kuormittamisesta ja kuluista.

Jostain syystä naiset lopettavat kanssani viestittelyn kun kerron olevani 173cm lyhyt.

Johtuuko naisten sarjoista vai mistä inho lyhyitä miehiä kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samahan se on Lola Odusogalla. Haluaisi komeita miehiä, ei saa. Lolan puolustukseksi on sanottava, että elättää itsensä ja aikoinaan lapsensa eikä ota ketään vanhaa ukkoa rahan takia.

Nuoren Lolan puolesta täytyy puhua, että hän olisi kyllä ansainnut vuonna 1996 maailman täydellisimmän hiusrajamiehen. Hyvin matalalla rasvaprosentilla ja selkeästi piirtyvillä lihaksilla yksinkertaisine tyylikkäine vaatteineen. Ja enemmänkin. Niin hyvännäköinen tuo Lola joskus oli.

Uskaltaisin väittää että 99,9% tavallisista heteromiehistä ei kieltäytyisi jos Lola tulisi ehdottelemaan suhdetta.

Minä en ainakaan.

Se nyt on vaan niin että on oltava joko naama, rahapussi tai kroppa kunnossa jos mielii saada parempaa seuraa. Mielummin ne kaikki. Sama pätee kumpaankin sukupuoleen. Harvemmin pelkällä luonteella pokataan ketään.

Ja aika moni kuvittelee itsestään paljon enemmän mitä todellisuudessa on, ja kauneus on katoavaista. Eikä niillä rippikoulu kuvilla tee enää +40 vuotiaana yhtään mitään. Raadollista, mutta totta.

Vierailija kirjoitti:

Luulin et heidi ei pysty unohtamaan miehen vartaloa..heh:)

Niin minäkin sen luin. Hitto näitä.

Pettymys oli suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se isä-Willman valmensi joskus tytärtään tulevaksi missiksi:
"Heidi kertoi haastatteluissa, kuinka häntä on lapsuudesta asti valmennettu missiksi. Lukijat pyöristyivät etenkin kohdassa ”isä sanoi, että Heidin liian paksut reidet kaipaavat laihduttamista ja nilkat harjoitusta”.

https://www.city.fi/ilmiot/heidi+willman/354

Minusta aika kamalaa.

No nyt on lukjoiden lisäksi Heidi itse pyöristynyt.