Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuo dieetti on mielestäni nykymaailmassa suorastaan moraaliton. Siihen on mahdollisuus ehkä kahdella prosentilla maapallon väestöstä.

No, ravintosuosituksethan eivät mitenkään liity terveyteen, vaan ne ovat kunkin hetken poliittisen ilmaston mukaisia. Tämänhetkiset on tehty ilmastopropagandan ja veganismin nimissä, Kekkosen aikaan tehtiin suomalaisen maatalouden tukemisen nimissä. Terveyden ja terveenä pysymisen kanssa suosituksilla, mukaan lukien "puoli kiloa päivässä", ei ole mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

xD

Taisin säilyä siis hengissä siksi kun en vielä ollut kouluiässä 70-luvulla...

Vm-71 ja hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kouluruuan mukana oli kasvikunnan tuotteita. Puolukkasurvosta maksapihvien kanssa. Pinaattikeittoa. Kesäkeittoa. Lihakeittoa jossa oli porkkanaa.

Se oli kaukana puolesta kilosta päivässä.

Perunoita oli paljon joka ruualla. Ei paljon makaroneja, riisejä ja spaghetteja syöty.

Peruna on perusruokaa.

Kyllä niitä lihavia nuoria oli ennenkin, jopa 70-luvulla, mutta paljon paljon vähemmän kuin nykyään. Meidän luokalla on 12 tyttöä ja yksi heistä oli ´läski´ - nykymittapuun mukaan hieman ylipainoinen. Hän oli myös pisin ja voimakkain. Eikä häntä muuten kiusattu tyttöjen toimesta mitenkään, oli mukava tyyppi. Pojista en osaa sanoa oikein, luulen että jotain nälvimistä oli, kun tää tyyppi oli vähän samaa tyyppia kuin Liian paksu perhoseksi-kirjan Kaisu - päihitti välillä kuulantyönnössä kaikki pojat.

Kotona äidit teki terveellistä kotiruokaa. Maksalaatikkokin alusta asti, niin eipä ollut myrkkyjä.

Kyllä meillä oli muuten aina jo 60-luvulla stadissa kurkkua, tomaattia, porkkanaa, juureksia, omenaa ja banaaneja joka päivä.

Maalla poimittiin marjoja ja sieniä joita sitten kerättiin kellarikoppi täyteen. Jopa lakkaa Lapin mökiltä.

Käykääpä kattomassa entisajan ruokaympyrä kuuklesta.

Vierailija kirjoitti:

Olihan niitä raasteita, porkkanaraastetta, porkkanaraastetta appelsiinin paloilla tai ananaksella lantturaastetta, porkkana-kaaliraastetta, suikaloitua kaalia, missä saattoi olla puolukkaa joukossa. Syötiin myös paistettuja lanttukuutioita. Etikkapunajuuria, herkku/suolakurkkuja. Kiinankaali taisi tulla joskus 70-luvun puolivälin jälkeen.

Oli myös paljon kaaliruokia, kaalikeittoa, kaalilaatikkoa, kaalikääryleitä.

Marjoja kerättiin ja niitä syötiin jossain muodossa.

Sienisalaatti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän ihmisten hoikkuutta selitti vähempi syöminen ylipäänsä ja erityisesti vähempi sokeri, valkoinen vehnä ja pitkälle prosessoitu ruoka.

Olen yläkoulun opettaja. On aivan tyypillistä, että oppilailla on repussa karkkia, juomia, sipsejä, Lidlin paistopisteen tuotteita jne. Koko ajan mäysätään jotain ja usein sellaisia herkkuja, joita omassa lapsuudessa sai juhlapäivinä. Omana kouluaikana kenelläkään ei ollut koskaan mukana mitään syötävää. Syöminen kuului kotiin ruokapöytään tai koulun ruokalaan. Nyt on namu tai patonki huulessa 24/7 ja ollaan löysiä ja läskejä. Lihan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Ohhoh. Olen -71 syntynyt ja silloin kun minä kävin koulua, niin ei siellä koulussa syöty yhtään mitään muuta, kuin mitä koulu tarjosi. Ruokalassa päiväruoka ja joinain päivinä sitten välipalaa lisäksi. Ei kellään ollut mitään ruokaa, juomaa, karkkia tai muuta naposteltavaa mukanaan.

Hups! Luit tuon opettajan tekstin väärin. Hän kirjoittaa tästä hetkestä, ei 70- luvusta 🤭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vähän kasviksia? Juureksia syötiin paljon, sekä kotona, että koulussa. Kotona syötiin myös marjoja paljon. Myös hedelmiä, omenoita sai ympäri vuoden, ja niitä syötiin, appelsiineja ja päärynöitä ja mandariineja sai vain sesonkiaikaan, eli joulukuusta eteenpäin.

70-luvulla kaikki ruoka oli aitoa luomua, eikä mitään tehtaassa epäterveelliseksi muunnettua einespaskaa. Ja ei todellakaan vedetty samaa määrää lihaa mitä nykyään.

Meinaatko, että koulussa valmistettiin maksalaatikko keittiöllä, kyllä oli einestä.

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuolla ruokavaliolla ei saa folaattia. Siihen tarvitaan kasviksia ja täysjyväviljoja.

-70,-80 ja 90 luvuilla ihmisten ainoa ateria ei ollut kouluateria.

Nykyään ehkä näiden tarmokkaiden yyhhoo kotiäitien päivät ovat niin kiireisiä, että kotona ei liiemmin ruokaa edes ole tarjolla.

Tekisi mieleni kysyä, että miten noin tyhmä ja yksinkertainen ihminen ylipäätään voi olla elossa,mutta koska olen herrasmies niin jätän tällä kertaa kysymättä.

Vierailija kirjoitti:

PYH ! Onhan potaatti kasvis ja kaurahiutaleet kans.

Eikö kaura olekaan viljalaji 😳

Mitähän mulle on 70- luvulla opetettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kouluruoassa oli 1970-luvulla?

Esim. omasta koukusta muistan:

- hernekeittoa ja näkkileipää, juomaksi maito tai mehu

- jauhelihamakaronilaatikkoa, ketsuppia, porkkanaraastetta

- kanaviillokkia, riisiä, mustaherukkahilloa

Näkkileipää sai ottaa lisäksi joka päivä.

Meillä oli kanan kans perunaa. Maito oli 2dl purkissa.

Kaalilaatikkoa

Kesäkeittoa

Lihakeittoa

Ruispuuroa

Kalakeittoa

Makkarakeittoa ym.

Me 50-luvulla koulun aloittaneetkin ollaan hengissä ja terveitä. Silloin koulussa oli  lähinnä makaroonivelliä , puuroja ja keittoja. Ei edes laatikkoruokaa. Leipää oli vaihdellen ja sulatejuustokolmioita. Talvella ei saanut tomaatteja. Oli lähinnä suolakurkkua ja punajuurisäilykettä. Meillä oli kotona appelsiineja ja muita hedelmiä, ja leikkeleitä ostettiin joka päivä, ei ollut vielä jääkaappeja. Lapset kävivät ruokakaupassa talousrahalla ja ostivat leivät , maidot, piimät, munat ja munkkipossut ja kahvin. Kaupat meni kiinni klo 17.00. Helsinki, Etu- Töölö. Joku kirjoitti ettei kukaan tarvitse rahkaa eikä vihretä salaattia.

Kylässä pikkulapsille annettiin maitokahviin sekoitettua pullaa. Kun  ei ollut lapsille mitään varattu. Hyvin ovat pärjänneet, olihan siinä voita, jauhoja, maitoa ym. Muistan että lasten lääkäri arkkiatri Ylppö oli sen hyväksynyt lehdissä.

Pullamössöksi meillä sanottiin. Muistelen hedelmien tullimaksujen alennuksen talvikuukausiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuolla ruokavaliolla ei saa folaattia. Siihen tarvitaan kasviksia ja täysjyväviljoja.

Folaattia saa maksasta, 1400 mikrogrammaa/100g. Moninkertaisesti enemmän kuin mistään kasviksesta tai täysjyväviljoista. Kananmunastakin saa ihan kelpo määrän.  Ottaisit asioista selvää.

Tässä näkee sen että on melko sama mitä marjaa ja kasvista syö kunhan syö jotain.

Herne-maissi-paprika, lanttulohkot, porkkanaraaste, kaaliraaste, tomaatti ja kurkku, sekä omenat, puolukat, mustikat ja mansikat  riitti terveyden perustaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskisoosia ja pullaa. Kai se sit riitti kun syksyisin kävi omenavarkaissa.

Koulussa ei ollut pullaa koskaan. Ei  myöskään jälkiruokia vaan puuro oli tavallinen. Läskisoosia oli harvoin, ja perunaa melkein joka päivä. Potut kuorittiin itse, ei ollut vielä kumipottuja.

Meillä oli koulussa laskiaispulla, mutta se lillui lämpimässä maidossa! Siitä se lusikoitiin. Enkä muista, oliko siinä hilloakaan, kermavaahtoa nyt ei ainakaan. Muistikuvani on kaukaa, alakoulusta. Juuri 70-luvun alusta. Muistan sen kolhiintuneen melko valkoisen syvän lautasen, jolla pulla oli. Ehkä se oli pahaa, en muista, mutta mieleen se on jäänyt. Mahtoiko olla hämäläinen tapa tarjota laskaispulla?

Korjaan omaa tekstiäni (vuosikymmenet menee hurjaa vauhtia) kyse oli tietenkin 60-luvun alusta. Eli kaukaa kaukaa menneisyydestä.