Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

Vierailija kirjoitti:

Me 50-luvulla koulun aloittaneetkin ollaan hengissä ja terveitä. Silloin koulussa oli  lähinnä makaroonivelliä , puuroja ja keittoja. Ei edes laatikkoruokaa. Leipää oli vaihdellen ja sulatejuustokolmioita. Talvella ei saanut tomaatteja. Oli lähinnä suolakurkkua ja punajuurisäilykettä. Meillä oli kotona appelsiineja ja muita hedelmiä, ja leikkeleitä ostettiin joka päivä, ei ollut vielä jääkaappeja. Lapset kävivät ruokakaupassa talousrahalla ja ostivat leivät , maidot, piimät, munat ja munkkipossut ja kahvin. Kaupat meni kiinni klo 17.00. Helsinki, Etu- Töölö. Joku kirjoitti ettei kukaan tarvitse rahkaa eikä vihretä salaattia.

Meidän maalaiskoulussa oli pelkkää näkkäriä, ilman voita. Hämärä mielikuva on siitäkin, että olisi ihan alkuaikoina tuotu maitokin kotoa. Tuo pelkkä näkkärilinja jatkui minusta vuosikausia. No, pidän edelleenkin näkkäristä (kunhan hampaat kestäisivät).

Meidän koulussa oli 70-luvulla aina joko raasteita ruoan kanssa tai jälkiruoaksi hedelmä.

Hernekeittopäivinä oli jälkiruoaksi appelsiini. Joskus oli jonkun keiton kanssa omena jälkiruoaksi.

Oli kaali-, lanttu-, tai porkkanaraastetta höystettynä esimerkiksi ananaspaloilla ja puolukoilla.

Sitten oli kiinankaali-ananassalaattia.

Etikkasäilykkeitä oli joidenkin ruokien lisukkeina makua antamaan. Maustekurkkuja, etikkapunajuuria, pikkelsiä.

Ikinä ei ollut tuoreita tomaatti- tai kurkkuviipaleita tai mitään tuoresalaattia.

Minkäänlaisia makeita jälkiruokia ei ollut koskaan.

Kouluruokailuun ei kuulunut makeat herkut. Yläasteella, silloin oltiin jo 80-luvulla, kotitaloustunneilla leivottiin kyllä makeita leivonnaisia ja tehtiin riisisuklaata.

Herkkupäivinä oli kotitaloustunnilla pahimmatkin poissaolija-lusmuilijat paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskisoosia ja pullaa. Kai se sit riitti kun syksyisin kävi omenavarkaissa.

Koulussa ei ollut pullaa koskaan. Ei  myöskään jälkiruokia vaan puuro oli tavallinen. Läskisoosia oli harvoin, ja perunaa melkein joka päivä. Potut kuorittiin itse, ei ollut vielä kumipottuja.

Meillä oli koulussa laskiaispulla, mutta se lillui lämpimässä maidossa! Siitä se lusikoitiin. Enkä muista, oliko siinä hilloakaan, kermavaahtoa nyt ei ainakaan. Muistikuvani on kaukaa, alakoulusta. Juuri 70-luvun alusta. Muistan sen kolhiintuneen melko valkoisen syvän lautasen, jolla pulla oli. Ehkä se oli pahaa, en muista, mutta mieleen se on jäänyt. Mahtoiko olla hämäläinen tapa tarjota laskaispulla?

Sama oli meillä jo 50-luvulla Savossa. En vieläkään ymmärrä, miksi niin piti tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuo dieetti on mielestäni nykymaailmassa suorastaan moraaliton. Siihen on mahdollisuus ehkä kahdella prosentilla maapallon väestöstä.

Ne piirtää joilla on liitua - tai siis tässä tapauksessa lihaa. Se loppu 98% voi elää epäterveellisesti viljellyillä tuotteilla sillä sen epäterveellisen ruokavalion avulla koko väestöräjähdys on tehty mahdolliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa oli 70-luvulla aina joko raasteita ruoan kanssa tai jälkiruoaksi hedelmä.

Hernekeittopäivinä oli jälkiruoaksi appelsiini. Joskus oli jonkun keiton kanssa omena jälkiruoaksi.

Oli kaali-, lanttu-, tai porkkanaraastetta höystettynä esimerkiksi ananaspaloilla ja puolukoilla.

Sitten oli kiinankaali-ananassalaattia.

Etikkasäilykkeitä oli joidenkin ruokien lisukkeina makua antamaan. Maustekurkkuja, etikkapunajuuria, pikkelsiä.

Ikinä ei ollut tuoreita tomaatti- tai kurkkuviipaleita tai mitään tuoresalaattia.

Minkäänlaisia makeita jälkiruokia ei ollut koskaan.

Tuoretta tomaattia tai kurkkua ri ollut 70-luvulla talvella missään. Ei myyty kaupoissa.

Ei ollut typeriä älypuhelimia eikä joutavaa somea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuolla ruokavaliolla ei saa folaattia. Siihen tarvitaan kasviksia ja täysjyväviljoja.

Maksa ja muut sisäelimet sisältävät erittäin runsaasti folaattia. 100g kanan maksaa niin siinä on parin päivän folaatit, maksapihvi, kilo lammasta tai 6 kananmunaa jne. niin suositukset täyttyy.

Liha ja eläinrasva on nykyihmisen luontainen ruokavalio, joten mitään puutoksia sillä ei esiinny.

Kyllä minä laitoin perheelleni ruokaympyrän mukaista ruokaa seitsemänkymnentäluvullakin.

Eihän ne nyt lapset sen kouluruuan varassa päiviäön viettäneet sentäön.

Kuusikymmentä luvulla oli yleensä se porkkanaraaste ja puolukkasurvos ja joskus herneitä sen maksalaatikon tai makaronilaatikon seurana.

Lehtisalaattia ja kiinankaalia opeteltiin kyllä syömään jo silloinkin. Keittoja ja puurojakin oli tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvikset ja hiilihydraatit eivät ole ihmiselle lainkaan tarpeellisia. Lihansyöjädieetilläkin (carnivore diet) voi elää aivan mainiosti.

Tuo dieetti on mielestäni nykymaailmassa suorastaan moraaliton. Siihen on mahdollisuus ehkä kahdella prosentilla maapallon väestöstä.

Ne piirtää joilla on liitua - tai siis tässä tapauksessa lihaa. Se loppu 98% voi elää epäterveellisesti viljellyillä tuotteilla sillä sen epäterveellisen ruokavalion avulla koko väestöräjähdys on tehty mahdolliseksi.

Ohis

Väestönräjähdyksestä nälkävuosiin 1841-1851 Irlannissa oli tullut perunaruton vuoksi katovuodet ja valtava määrä kolme miljoonaa menehtyi noina vuosina.

Tuntuu uskomattomalta, että pelkän perunan takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskisoosia ja pullaa. Kai se sit riitti kun syksyisin kävi omenavarkaissa.

Koulussa ei ollut pullaa koskaan. Ei  myöskään jälkiruokia vaan puuro oli tavallinen. Läskisoosia oli harvoin, ja perunaa melkein joka päivä. Potut kuorittiin itse, ei ollut vielä kumipottuja.

Meillä oli koulussa laskiaispulla, mutta se lillui lämpimässä maidossa! Siitä se lusikoitiin. Enkä muista, oliko siinä hilloakaan, kermavaahtoa nyt ei ainakaan. Muistikuvani on kaukaa, alakoulusta. Juuri 70-luvun alusta. Muistan sen kolhiintuneen melko valkoisen syvän lautasen, jolla pulla oli. Ehkä se oli pahaa, en muista, mutta mieleen se on jäänyt. Mahtoiko olla hämäläinen tapa tarjota laskaispulla?

Sama oli meillä jo 50-luvulla Savossa. En vieläkään ymmärrä, miksi niin piti tehdä.

Korjasinkin, että Hämeessäkin tuo maidossa uiva pulla oli jo 60-luvun alussa. Ei onneksi enää sen jälkeen! Lämmin maito on kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli koulussa paljon kaaliruokia, perunoita, iänikuisia raasteita kaalista, porkkanasta tai lantusta marjoilla, käytännössä puolukalla höystettynä. Välipala oli usein iso lanttupala jonkun leivän kanssa. Tämä 1970-luvulla. Ei taida nykypäivä hakata terveellisyydessä, kotimaisuudessa ja ekologisuudessa.

Näin oli ja miksi ei nykyään anneta lantun palasta välipalaksi?

Vierailija wrote:

Tunnen vaikka kuinka monta jotka eivät ole koskaan syöneet, eivätkä syö mitään kasviksia, eikä heillä ole mitään ongelmia, tauteja tai puutoksia tai mitään, että joko tämä on ihmiskohtaista tai sitten täyttä hölynpölyä näiden tarve.

ps taas tuolla yhdessä koulussa riehuivat puukkojen kanssa, eikä olleet kantasuomalaisia, että tämä enemmän ihmetyttää, miten siellä pysytään hengissä

Mistä he tietävät, onko heillä puutoksia? Väistämättä on, jos todella eivät mitään kasviksia (tai edes hedelmiä ja marjoja?) syö. Saattaisivat huomata kuinka olo kohenee, kun alkavat syödä. Epämääräisiin oireisiin tottuu.

Ei ollut marjoista eikä vihanneksista puutetta, koska asuimme omakotitalossa, jossa omalla tontilla pystyi kasvattamaan niitä. Meillä kasvatettiin sipulia, perunoita, porkkanaa ja muita juureksia, herneitä, pensasmarjoja, sekä mansikoita. Lisäksi kasvatimme tomaatteja ja kurkkuja.  

Niitä syötiin runsain mitoin sitä mukaa kun ne kypsyivät. Talveksi pakastettiin marjat ja kellariin säilöttiin juurekset ja perunat. 

Talvisin ostettiin kaupasta hedelmiä. Appelsiinit olivat keskitalvella usein sikahalpoja. Niitä sai syödä useammankin päivässä. 

 

Salaatti oli usein kiinankaali-ananassalaattia. Kauheasti ei ollut mielikuvitusta salaatin tekoon, ainakaan meidän perheessä. 

Vierailija wrote:

Ja kotona oli jauhelihakastiketta ja perunoita tai spagettia. Kylkeen puolikas tomaatti ja kaksi viipaletta kurkkua.

         Eikö tuo "kylkeen" ole jo luetteloitu täällä inhokkisanaksi

Kyllä sitä kasvista tuppasi olemaan reilusti, lihaa hekä vain  oli näytetty keittiössä. Perunaa, porkkanaa, lanttua, selleriä ja palsternakkaa, sipulia jne oli keitot silloin. Lihaa tai kalaa vain hiukkanen. Eikä ollut lihavia.

Aika ovelaa manipulointia sanoa ruoasta vain se lihaosuus(jota lisäksi oli vain niukasti) ja saada siten kuulostamaan että syötiin pelkkää lihaa!

Vierailija wrote:

Nykyään lapsi kuolee heti jos syö jotain muuta kuin vegaaniruokaa😆

Kylläpä olit ihan ratki hauska kun murjaisit tällaisen "vitsin" ja "piikin" vegaaneille. Ihanko tosissasi luulet että kaikki suomalaiset lapset ovat vegaaneja? Heitä on väestöstä pari prosenttia, ettei pitäisi sinun rauhaasi häiritä.

Vierailija wrote:

Jos nyt sitten totuus eikä mutu kiinnostaa, niin vuonna 1970 suomalainen söi vuodessa keskimäärin 50 kg lihaa. Nyt tuo luku on 80 kg.

Että se siitä, miten ennen vaan vedettiin pihviä ja nyt vain kaninruokaa.

Ois syönyt silloinkin enemmän, mutta ihmisillä ei ollut varaa. Tai sitten ihmiset vaan söi vähemmän muutenkin.

Joku sanoi ettei ollut 70 luvulla jääkaappia,meillä oli ihan talon puolesta jääkaappi jo 65 luvulla.Riippui tietenkin talosta missä asui?Yleensä sunnuntai karjalanpaistia,itsetehtyjä suolakurkkuja punajuuria  valkosipuli silakoita.Lihapiirakkaa iso pellillinen ,mustikkapiirakkaa kaikki leivottu perinteisiin pullataikinoihin.Luumukiisseliä kermavaahdolla ,vispipuuroa näitä teenkaikkia itsekin vielä.Äiti kerkesi  tekemään vaikka mitä ,vaikka teki kokopäivätyötä.