Mies, miksi olet sinkku?
Kommentit (209)
En ole enää moneen vuoteen kokenut tulevani kohdatuksi seksuaalisena olentona. Varmaan ikä siinä vaikuttaa paljon, täytän kohta 50. Tapaan kyllä ajoittain sinänsä mukavia naisia, osaan olla sosiaalinen ja kohtelias, ja elämä on hyvällä mallilla, mutta nykyään tuntuu puuttuvan se jokin joka erottaa kollegiaalisen tai kaverillisen kohtaamisen romanttisesta kohtaamisesta. En voi tietenkään pakottaa ketään katsomaan minua ns sillä silmällä, mutta pidän sitä kuitenkin edellytyksenä sille että voisi ajatella mitään tapailun kaltaista.
Pitäisi tyytyä naiseen, joka ei ansaitse kuuta taivaalta, mutta kumminkin vaatii sitä. Mikä järki esittää, että toinen on se vetävin, ihanin yms. jos ei oikeasti ajattele näin?
Tiivistettynä: Tulen toimeen ilman tyytymissuhdetta.
Juuri nyt olen sinkku kahdesta syystä. Ensinnäkin en ole vielä toipunut edellisestä suhteesta/erosta, josta on kulunut vähän alle vuosi. Taidan edelleenkin rakastaa eksääni, joten en halua tässä tilassa yrittää uutta suhdetta. Ei olisi hyväksi minulle tai uudelle naisellekaan. Toinen syy on, että olen aivan älyttömän kiireinen. Paljon töitä, johon en tarvitse ylimääräisiä ärsykkeitä. Ehkä jossain määrin coping-mekanismi edellisen suhteen tuottamalle pettymykselle, mutta jos pidän itseni järkevällä tavalla kiireisenä ja teen hyvää edistystä projekteissani, mikäs siinä.
Suurin syy sinkkuuteeni on, etten hae parisuhdetta. Työ vie arjesta osansa. 4-5 iltana olen seuran treeneissä ja kerran viikossa salilla. Olisin todella huono miesystävä kenellekään, koska käytännössä voisin olla jonkun sunnuntaimiesystävä.
ja sitten jotkut väittävät että miehet juoksee naisten perässä.. katsokaa nyt 10 sivua miehiä joita ei kiinnosta :D
Koska olen eronnut ja kaksi lasta. Keskityn lasteni hyvinvointiin johon menee paljon aikaa. Naiset haluaa vaan rikasta miestä ja heti kiire muuttaa yhteen. Lisäksi pitää jatkuvasti matkustaa etelään ja lipittää viiniä. Mieluummin olen yksin. :D
Koska en jaksa yrittää lämmittää ikiroutaa. Olen kuulemma vain pimpsan perässä mutta miksi jaksaisin käydä kymmenillä treffeillä ja pitää vain kiinni kädestä. Voin yhtä hyvin silittää ponia laitumella.
Naisten mielialat heittelee jatkuvasti, on ilkeitä, enimmäkseen huonolla tuulella, mikään ei riitä koskaan. Lesboilkoot rauhassa bestistensä kanssa. Parempi olla yksin.
Näytelmä alkaa:
Nimeni on Rosa, Rosa Warski.
Nimeni oli Tom, Tom Warski.
Olen Rosatom! Tahdon avaimet käteen voimapaikan missä voin rauhassa potea. Potea kaikkea. Ja kirjoittaa maailman paremmaksi paikaksi elää. 🦸🏻
Leave me alone. I know what i am doing.
Olen jo vuosia tottunut elämään minulle tärkeitä rutiineja samalla kaavalla. Vaikea kuvitella siihen vielä joku joka ei sitä ymmärrä.
Olen vuosien omasta tahdostani jatkuneen yksinolon jälkeen nyt kokeillut varovaisesti muutamia deittisovelluksia, mutta kaikilla naisilla tuntuu olevan hirmuinen kiire jutun etenemisessä. Pitäisi suunnilleen jo viikon jutustelun jälkeen olla yhteinen omakotitalo, piha, koiria ja reissupaku. Hämmästyin, miten erilaista deittailu näin aikuisena on kuin nuorena. Enää ei kelpaa rauhassa etenevä jutustelu toisiinsa kaikessa rauhassa tutustuen ja naureskellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en pääse edes treffeille, vaikka olen hakenu seuraa ja kehittänyt itseäni parhaaksi mahdolliseksi kumppaniksi jo vuosikymmenen.
Ja mitenhän sä oot "kehittänyt" itseäs?
No se on hinkannut sitä sixpackiä, vaikka sille naiset sanoi jo vuosikymmen sitten että sillä on merkitystä grinderissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en pääse edes treffeille, vaikka olen hakenu seuraa ja kehittänyt itseäni parhaaksi mahdolliseksi kumppaniksi jo vuosikymmenen.
Ja mitenhän sä oot "kehittänyt" itseäs?
No se on hinkannut sitä sixpackiä, vaikka sille naiset sanoi jo vuosikymmen sitten että sillä on merkitystä grinderissä.
...Ja samalla toisessa ketjussa naiset ilmoittavat, miten miehen fyysisessä kunnossa pysyminen on oleellista halujen kannalta.
Koska nyt saa rauhassa käydä salilla penkkaamassa, juoda kaljaa ja katsoa urheilua. Ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Nuorempana, koska olin ujo ja sosiaalisten tilanteiden jännittäjä. Ja miehen rooli paljolti edelleen on olla se aloitteiden tekijä. Minä en ole koskaan tehnyt yhtään aloitetta elämässäni, en uskaltanut. Mulla oli myös uskomuksia, etten varmasti kelpaisi naisille jos lähestyisin, esim. koska olen lyhyehkö ja aloin jo kolmekymppisenä kaljuuntua päältä. Sittemmin olen ymmärtänyt, että jos olisin rohkeampi ja supliikimpi, olisin voinut silti löytää naisen. Näen esim. suvussa tai töissä lyhyempiä ja hullummankin näköisiä kuin minä parisuhteissa, ei se näytä mikään sellainen totaalinen naistenkarkotin olevan kuin uskoin.
Nyt kun olen jo lähes viisikymppinen, uskaltaisin lähestyä naisia, mutta olen niin tottunut rauhalliseen mukavaan sinkkuelämääni, että en oikeastaan tahdo. Seksi olisi kivaa joo, mutta sitten kun kuuntelee parisuhteissa olevien tuttujen juttuja niin tuntuu että seksi ei kuitenkaan ole kaiken sen kitkan arvoista mitä parisuhde tuo tullessaan. En jaksaisi arjessani irrationaalisia sääntöjä, kontrollointia, nalkutusta yms. Kuten eräs kaverini sanoi kun tuli luokseni käymään ja avattiin oluet: "ihanaa, kun täällä oluttölkistä kuuluu vain zit - mun kotona siitä kuuluu zit jäkä-jäkä-jäkä..." Ja olen niin sopeutunut elämään yksin, etten oikeastaan kaipaa kumppania arkeeni enkä ole yksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikko itseluottamus, itseinho, masennus ja lukuisat muut ongelmat. En ole uskaltanut lähestyä naisia koskaan, mutta en ole myöskään niin mielenkiintoinen että naiset lähestyisi minua.
Naiset ei ymmärrä miten onnekkaita ovat kun teiltä ei vaadita juuri mitään ominaisuuksia parisuhteeseen eteen. M34
Melkoiselle luuserille kuulostat. Miten edes jaksat elämääsi, poika?
Uskaltaisitkohan tuota sanoa kenellekään päin naamaa? Veikkaan, että kusisit housuihisi jos edes yrittäisit.
Vierailija kirjoitti:
ja sitten jotkut väittävät että miehet juoksee naisten perässä.. katsokaa nyt 10 sivua miehiä joita ei kiinnosta :D
Naisen on mahdoton hyväksyä sitä, että mies ei enää suostu tekemään mitä tahansa naisen vuoksi. Tai sitä, että yhä useampi mies on huomannut kuinka myrkyllisiä monet naiset ovat, eikä enää suostu orjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Heikko itseluottamus, itseinho, masennus ja lukuisat muut ongelmat. En ole uskaltanut lähestyä naisia koskaan, mutta en ole myöskään niin mielenkiintoinen että naiset lähestyisi minua.
Naiset ei ymmärrä miten onnekkaita ovat kun teiltä ei vaadita juuri mitään ominaisuuksia parisuhteeseen eteen. M34
Eivät naiset useimmiten lähesty vaikka olisit heidän mielestä mielenkiintoinen, korkeintaan vihjailevat esim. jotain "olisi kiva käydä pyöräilemässä yhdessä" jos tietävät sinun pyöräilevän aktiivisesti... Joten, jos olet "pohjalla", niin on käytännössä turha odottaa, että saisit minkäänlaista liikkua naisilta. Vieläkin, useimmat odottavat ja olettavat, että mies ottaa sen ensimmäisen konkreettisen askeleen.
Jos on ulkonäköä ja jonkinlaiset sosiaaliset taidot, koulutuksen puute tai paska työ ei välttämättä ole kaikki kaikessa... Kunhan on kiinnostunut muustakin, kuin kaljasta, videopeleistä ja autoista.
Jos ei ole ulkonäköä, mutta statusta ja/tai vakavaraisuutta löytyy, on toivoa.
Jos ei ole mitään näistä, on 'shit out of luck'.
Jokaisessa suhteessani parisuhteen keskeiseksi teemaksi on muodostunut naisen alati vaihtuvat mielentilat, huolet ja halut.
Ei vaan enää jotenkin jaksa. Naiset on keskimäärin tosi raskasta seuraa ja heittää aina jokaisen asian miehen hartioille.