Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin jos 4-5-vuotiasta ei laita varhaiskasvatettavaksi, vaan lapsi viettää pääsääntöisesti aikaansa kotona vanhempiensa ja pienempien sisarusten kanssa?
14.09.2023 |
Mielipiteitä?
Meillä kohta 5 vuotta täyttävä esikoinen, joka käynyt reilu vuoden kerhossa, ja jonka ajattelin mahdollisesti pitää kotihoidossa eskariin saakka, koska olen itse ainakin siihen asti kotona. Nyt kuitenkin monet ihmettelevät suureen ääneen tätä asiaa. Sekä neuvolassa, että kaveripiirissä. Lapsella tosi hyvät taidot ikäisekseen, me tehdään paljon asioita viikon aikana, retkeillään, ulkoillaan, askarrellaan, taiteillaan ym ym. Nautin siitä, että saan viettää aikaa lasteni kanssa, eikä lapsikaan ole puhunut ollenkaan siitä että haluaisi päiväkotiin, vaikka lähes kaikki samanikäiset kaverit siellä jo ovatkin. Onko lapsen vaikeaa myöhemmin sopeutua isoon ryhmään? Mikä asenne eskarissa on sellaisia lapsia kohtaan, jotka tulevat suoraan kotihoidosta sinne?
Hän on kyllä mielestäni sosiaalinen ja löytää aina kavereita minne tahansa menemmekin. Tykkää myös leikkiä nuoremman sisaruksen kanssa, vaikka onkin pari vuotta nuorempi. Pitääkö tämän ikäisellä lapsella olla jatkuvasti samanikäisiä kavereita? Hänellä on kyllä parikin hyvää samanikäistä kaveria, joita näkee pari kertaa viikossa yhteisissä harrastuksissa.
En oikeastaan tunne ketään muuta joka hoitaisi vielä näin "vanhaa" lasta kotona, kun tutut ovat laittaneet jo 2v esikoisen päiväkotiin uuden lapsen synnyttyä.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
En lähestyisi oikea/väärä vertailulla. Tilastollisesti kotona pitäminen eskariin asti on epätavallista. Epätavallinen taas ei kerro oikeasta ja väärästä mitään. Lain puitteissa ei tehdä mitään väärää, joten senkään takia ei tarvitse miettiä oikeaa tai väärää. Loppujen lopuksi kyse on valinnoista, joilla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Mutta mitä haittaa siitä voi olla? Jos vanhemmat kuitenkin täyspäisiä ja tekevät lapsen kanssa paljon? Eikä lapsella mitään erityisen tuen tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole väärin, jos teillä on mielestäsi kaikki hyvin. Ei sieltä tauteja kannata hakea, kun teillä pienempiä lapsiakin kotona. Jos lapsi kokee tarvitsevansa kavereita ja lisää aktiviteettia tai epäilet ettei hän tule sopeutumaan eskariin niin silloin ei kannata tehdä karhun palvelusta pitämällä kotona.
Lapseni aloitti 4v osa-aikaisena ja se oli huono juttu, koska aina jäi vähän ulkopuoliseksi eikä päässyt sisään ryhmään pienemmän läsnäolo ajan vuoksi. Koen hänen saaneen kotonta paremmat eväät, mutta kaverien puute ja paikan saaminen edellytti. 5v aloitti kokopäiväisesti töiden takia.
Suurin sopeutumisen paikka on ollut hyväksyä se ettei kaikki lapset vaan ole kovin mukavia. Suurin osa varhaiskasvatuksessa olleista käyttää viidakon lakeja ja tuntuu että sosiaaliset taidot ovat paljon kehnommat. Tiedoksi ettei tule järkytyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhin lapsi meni 3v päiväkotiin. Lisäksi nuoremman syntyessä kävi päiväkodissa n. 2 päivää viikossa. Riippuu paljon lapsesta, mutta meillä lapsi tarvitsi ja kaipasi kavereiden seuraa, vaikka oli kerhoja, kaveritapaamisia, muskaria..
3-vuotiaana meni siis täyspäiväisesti päiväkotiin, vaikka itse olit kotona? Sitä ennen oli tuon 2 päivää viikossa, vaikka itse olit kotona? Ei tuon ikäinen hyvänen aika kaipaa samanikäistä seuraa joka päivä täyden työpäivän verran! 2v kaipaa eniten aikuisen, mieluiten sen oman vanhemman huomiota. Eivät lapset pienten ryhmissä juurikaan leiki keskenään. Enemmän he ovat aikuisen perässä. 3-vuotiaalle olisi riittänyt sitten tuo 2 päivää viikossa enemmän kuin hyvin. Osa juuri 3v täyttäneistäkin on vielä henkisesti (ja taidoiltaankin) tosi pieniä. Eskari- ja kouluikäisenä lapsi vasta oikeasti alkaa kaivata niitä kavereita enemmän, ei 3-vuotiaana, elleivät aikuiset puhu tyyliin Voivoi ei sua nyt varmaan kiinnosta lähteä ulos, kun ei sulla ole kaveria. Sekö sinua harmittaa ettei ole ketään kaveria? Jne.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin, jos teillä on mielestäsi kaikki hyvin. Ei sieltä tauteja kannata hakea, kun teillä pienempiä lapsiakin kotona. Jos lapsi kokee tarvitsevansa kavereita ja lisää aktiviteettia tai epäilet ettei hän tule sopeutumaan eskariin niin silloin ei kannata tehdä karhun palvelusta pitämällä kotona.
Lapseni aloitti 4v osa-aikaisena ja se oli huono juttu, koska aina jäi vähän ulkopuoliseksi eikä päässyt sisään ryhmään pienemmän läsnäolo ajan vuoksi. Koen hänen saaneen kotonta paremmat eväät, mutta kaverien puute ja paikan saaminen edellytti. 5v aloitti kokopäiväisesti töiden takia.
Suurin sopeutumisen paikka on ollut hyväksyä se ettei kaikki lapset vaan ole kovin mukavia. Suurin osa varhaiskasvatuksessa olleista käyttää viidakon lakeja ja tuntuu että sosiaaliset taidot ovat paljon kehnommat. Tiedoksi ettei tule järkytyksenä.
Tämä on muuten ihan totta. Ehkä se erilaisuuden sietäminen ja se, että toiset nyt vaan toimii typerästi ja väärin vaikka ei pitäisi. Ja erilaisuudella tarkoitan sitä, että joku esim väkivaltainen, ilkeä tms. Se voi olla vaikea ymmärtää, jos kotona on tosi selkeästi osattu opettaa mikä on oikein ja väärin ja kiltti lapsi kyseessä.
Tosiaan, viidakon lait oppii päiväkodissa, mutta onko se sitten hyvä vai huono asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattajana koen, että jokaisella lapsella on oikeus saada sekä kotikasvatus että varhaiskasvatus. Tutkimusten mukaan lapset jotka on varhaiskasvatettu syrjäytyvät harvemmin, keskimäärin menestyvät paremmin koulussa ja mm. omaavat paremmat tunnetaidot.
Sä tulkitset yhtä tutkimusta, joka ei todellakaan ollut millään tavalla laadukas. Samanlaisen tuloksen olisi saanut ihan vain vertaamalla lapsia. Se oli teetetty jotta äidit lähtisi töihin, tysin randomisti vertailtiin sit kotona hoidettu ja varhaiskasvatuksessa olleita ja tehtiin pienen tilastollisen eron kautta tulkintoja. Tottakai lapsi, joka on päiväkodissa opetellut kirjaimia, osaa ne neuvolassa paremmin kuin lapsi, joka ei niitä ole opetellut.
Meidän lapset oli molemmat kotona mun kanssa eskariin asti eikä heillä ole ollut mitään ongelmia sosiaalisissa suhteissa, vanhempi olisi ahdistunut meluisessa päiväkodissa ja nuorempi olisi ottanut nyrkit käyttöön ihan varmasti kun kaikesta saisi tapella, aikuisten huomiosta erityisesti.
Nyt tuolla toisiaan mätkivät teinit on päiväkodissa hoidettuja, minkäslaisen tulkinnan sä siitä teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä ollut haittaa et oli kotona 6 v asti. Kävi muskarissa, temppujumpassa, useamman kerran viikossa 3 tunnin kerhossa, nähtiin kavereita puistossa päivittäin ym. Oppi lukemaan ja laskemaan kotona ennen päiväkotiin menoa. Koulussa 10 keskiarvo aina. Nyt lukion 3. menossa, edelleen 9.5-10 kaikki arvosanat.
Kilpaurheili teini-ikään sm-tasolla. Työpaikka löytyi koulun oheen 9 luokalla.
En tiedä miten se päiväkoti olisi edesauttanut mitään?
Pienemmät sisaruķset meni päiväkotiin n 3 v iässä, toinen alle ja toinen vähän yli.
Huonoiten peruskoulu on mennyt nuorimpana päiväkodin aloittaneella. Mutta siihen voi vaikuttaa kiinnostuskin.
Kavereita saa muualtakin kuin päivähoidosta.
Vapaata leikkiä ikätoverien tai jopa vähän vanhempien kanssa olisi hyvä olla. Niin ettei kaikki ikätoverien kanssa oleminen olisi aina aikuisen ohjaamaa.
Meillä esikoinen oli kotona 5-vuotiaaksi, mutta hän leikki päivittäin naapurien lasten kanssa, jotka oli samanikäisiä ja muutaman vuoden vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattajana koen, että jokaisella lapsella on oikeus saada sekä kotikasvatus että varhaiskasvatus. Tutkimusten mukaan lapset jotka on varhaiskasvatettu syrjäytyvät harvemmin, keskimäärin menestyvät paremmin koulussa ja mm. omaavat paremmat tunnetaidot.
Varhaiskasvattajaäitini taas on toista mieltä. Olen 25-vuotias, ja jo minun ja muutamaa vuotta nuoremman veljeni lapsuudessa äiti hoiti meidät kotona niin pitkälle, kuin taloudellisesti oli mahdollista. Itse olin vain vuoden perhepäivähoitajalla ja vuoden esikoulussa ennen kouluun menoa. On jälkikäteen kertonut tämän johtuvan siitä, ettei halunnut meitä päiväkotiin omien kokemustensa vuoksi, ja tilanne noista ajoista vain pahentunut.
Tuohon aikaan oli päivähoito eikä varhaiskasvatusta.
Kyllä varhaiskasvatus oli jo silloin. Ei varhaiskasvatus ole mikään uusi juttu.
Hoitotädit toteuttivat hoitopaikoissa piilovarhaiskasvatusta. Esimerkiksi sen ajan jumppatuokiot vastasivat pitkälti nykyajan varhaiskasvatuksessa toteutettavia karkeamotorisia harjoitteita vaikka niitä ei kutsuttukaan sillä nimellä.
Kutsumalla asioita oikeilla nimillä on saatu alan arvostusta reilusti ylös ja sitä myöten myös palkkoja ylös. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan palkka on yli 500 euroa korkeampi kuin lastentarhanopettajien palkka.
Sillä tasolla, millä varhaiskasvatus nykyään on, mielestäni koti+kerho lapselle aina parempi vaihtoehto, jossa kotiolot vain ovat hyvät. Lapsi tulee paremmin kuulluksi ja kohdelluksi yksilönä. Näin sanon, vaikka itse olen ollut aikanaan päiväkodissa koko lapsuuteni, ja omat lapseni vain 2-3v asti kotihoidossa. Termi "varhaiskasvatus" on vähän yliampuva monessa paikassa, jossa lapsia lähinnä säilytetään päivät. On toki hyviäkin paikkoja, mutta liian paljon myös huonoja. Sitä en ymmärrä, miten joku näkisi vieraat ihmiset lapselle oleellisemmaksi kuin omat vanhemmat.. Päiväkotipäivä voi olla 8-10h ja se on lapselta pois omien vanhempien seuraa ja läheisyyttä. Kyllä vanhemmatkin osaavat "kasvattaa"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vanhemmatkin osaavat "kasvattaa"!
Kouluttamattoman tai alhaisesti koulutetun on vaikea tuottaa varhaiskasvatusta. Tästä syystä myös varhaiskasvattajien koulutusvaatimuksia on kiristetty.
Itselläni on tosi hyviä muistoja päiväkodista. Silloin ei ollut kunnon eskaria, josta olisi ollut sanottavampaa hyötyä koulutaitojen oppimiseen, mutta teimme innokkaasti tehtäviä. Uskon, että silloin oli paljon rauhallisempaa ja siksi viihdyin päiväkodissa. Sain myös paljon kavereita, joita tapasin myös vapaa-ajalla. Hoitajat eivät vaihtuneet koko ajan ja päiväkoti oli aika pieni. Kouluun mennessä tosin en tuntenut kuin yhden kaverin naapurista. Hyvistä päiväkotivuosista huolimatta olin tosi arka ekalla luokalla, mutta sain hyviä kavereita.
Omista lapsistani mielestäni kaksi eivät hyötyneet sosiaalisessa mielessä päiväkodista. Kaksi nuorinta lasta sai kyllä helposti kavereita. Kenelläkään ei tullut yhtään päiväkotikaveria koulussa samalle luokalle. Niillä lapsilla, joilla oli vaikea kaverustua päiväkodissa, on ollut samoja ongelmia koulussa, Akateemisia taitoja he kyllä oppivat hienosti päiväkodissa ja eskarissa, mutta muuten he kokivat päiväkodin valitettavasti aika traumaattisena ja yksinäisenä. Ne lapset, jotka ystävystyivät helposti, ovat saaneet kavereita koulussakin.
Sanoisin, siis että päiväkotiasia riippuu lapsen luonteesta. Myöhemmän ymmärrykseni mukaan perhepäivähoito olisi voinut olla aremmille lapsilleni parempi vaihtoehto, mutta vaikea tietää miten siellä olisi mennyt vai olisinko ajatellut silloin, että olisi pitänyt valita isompi päiväkotiryhmä. Mielestäni sosiaalisesti taitava lapsi pärjää kotihoidon jälkeen kouluryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ok, kunhan laitat eskariin sitten. Hiljattain kohtasin 9-vuotiaan koti"koulutettavan" lapsen, joka ei osannut lukea tai kirjoittaa. Vanhemmat olivat sellaisia stereotyyppisiä ituhippejä.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattajana koen, että jokaisella lapsella on oikeus saada sekä kotikasvatus että varhaiskasvatus. Tutkimusten mukaan lapset jotka on varhaiskasvatettu syrjäytyvät harvemmin, keskimäärin menestyvät paremmin koulussa ja mm. omaavat paremmat tunnetaidot.
Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi olisi kun sosiaalistuisi ja saisi kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vanhemmatkin osaavat "kasvattaa"!
Kouluttamattoman tai alhaisesti koulutetun on vaikea tuottaa varhaiskasvatusta. Tästä syystä myös varhaiskasvattajien koulutusvaatimuksia on kiristetty.
Miten muka? Koulutukseenhan on todella helppo päästä. Myöskin päiväkoteihin otetaan sijaistamaan melkein keitä hyvänsä, kun työntekijöistä on niin suuri tarve.
Ja ensimmäiseen lauseeseesi viitaten: Vanhemman koulutustasolla ei todellakaan ole mitään tekemistä lasten kasvattamistaitojen tai hyvän vanhemmuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Parempi olisi kun sosiaalistuisi ja saisi kavereita.
Lapsellahan oli kavereita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähestyisi oikea/väärä vertailulla. Tilastollisesti kotona pitäminen eskariin asti on epätavallista. Epätavallinen taas ei kerro oikeasta ja väärästä mitään. Lain puitteissa ei tehdä mitään väärää, joten senkään takia ei tarvitse miettiä oikeaa tai väärää. Loppujen lopuksi kyse on valinnoista, joilla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Mutta mitä haittaa siitä voi olla? Jos vanhemmat kuitenkin täyspäisiä ja tekevät lapsen kanssa paljon? Eikä lapsella mitään erityisen tuen tarvetta.
Lapsi tarvitsee kavereita ja sosiaalista elämää.
Lapsi ei osaa kaivata päiväkotiin koska ei tiedä kuinka kivaa siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei osaa kaivata päiväkotiin koska ei tiedä kuinka kivaa siellä on.
Kenen mielestä siellä on kivaa? Virikehoitoon lapsensa sysäävän äitylin mielestäkö?
Kyllä varhaiskasvatus oli jo silloin. Ei varhaiskasvatus ole mikään uusi juttu.