Lue keskustelun säännöt.
HS: Monet suomalaiset suorittaa "vain" ammattikoulun
14.09.2023 |
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009846815.html
Mitä mieltä olette siitä kuinka Hesari vähättelee ammattitutkintoa? Ilmeisesti kaikkien pitäisi olla jotain maistereita. Vaikka osa ammateista ehkä tulevasuudessa häviää, aika valtava määrä ammatteja silti mihin tarvitaan duunareita.
Kommentit (128)
En minäkään lähtisi kerryttämään opintolainaa tahdilla 650 kuukausi moneksi vuodeksi siksi, että pääsisin työttömäksi tai tekemään töitä, joissa on pieni palkka ja parhaimmillaan ei edes tarvitse mitään koulutusta. Korkeakoulutus ei takaa töitä tänä päivänä.
Ja joo joo, tiedetään, että töitä opiskelujen oheen saa, kun vain menee töihin. Tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maisteri, mutta minusta Suomessa korostetaan AIVAN turhaan korkeakoulutusta! Monessa maisteritason koulutusta vaadittavassa työssä voisi pärjätä fiksu ihminen myös huomattavasti matalammalla koulutuksella.
Opistoja ei olisi tarvinnut myöskään muuttaa amk:ksi, jolloin saatiin korkeakoulutettujen osuutta nostettua, kun suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisistä opiskelee amk:n. Keinotekoista ja rakenteellista korkeakoulutusta.
Yliopistokoulutuksissakin on varsin paljon turhaa. Ohjaa paremmin tutkimukseen mutta työelälähtöisyys puuttuu.
Ja todellakin, ammattikoulutusta ei tule dissata. Laadukas ammattikoulutus on tärkeää. Tarvitsemme jatkossakin suomea puhuvia ja suomalaista kulttuuria tuntevia ammattitaitoista ihmisiä monilla eri aloilla. Se on yhteiskunnan perusta.
Kaikkein huvittavinta minusta on, että kirjastonjohtajaksi pitää olla maisterin paperit.
Lastentarhaan myös, eikö vähempi riittäisi? Esim. ammattikoulu kumpaankin. Palkka on kummassakin työssä aivan surkea ja sen saat kuuden vuoden korkeakoulu opinnoilla. Tsiisus.
Johtajan pitää osata jollakin tavalla johtaa, olla todistanut hänellä olevan valmiudet opiskella johtamista, jos ei ole sitä jo jossain opiskellut. Lastentarhanopettajat tekevät - heidän lain mukaan pitäisi tehdä - varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka perustuvat tutkitun tiedon mukaan tehtyihin suosituksiin. Lastentarhanjohtajan pitää osata nämä kaikki.
Onhan Suomessa tolkuttomasti noita amiksen käyneitä oman firmansa johtajia, mutta kuinka moni heistä on hyvä johtaja alaisilleen?
Niillä aloilla, joilla on sääntelyä (ja lasten kanssa toimiessa sitä on, kirjastonjohtajat puolestaan toimivat verorahoilla), on pakko olla varmistukset siitä, että ihmisillä on koulutukset kunnossa.
Mietitäänpä vaikka rakennusalaa, joka on totaalisessa rappiotilassa tulostensa perusteella - siellä on firmaa jos jonkinmoista, alihankkijoiden alihankkijoita, kuka tietää millä koulutuksella entisen neuvostoliiton väki siellä pyörii. Ja johtajat näissä alihankkijafirmoissa - minkäköhän koulutustodistuksen omaavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maisteri, mutta minusta Suomessa korostetaan AIVAN turhaan korkeakoulutusta! Monessa maisteritason koulutusta vaadittavassa työssä voisi pärjätä fiksu ihminen myös huomattavasti matalammalla koulutuksella.
Opistoja ei olisi tarvinnut myöskään muuttaa amk:ksi, jolloin saatiin korkeakoulutettujen osuutta nostettua, kun suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisistä opiskelee amk:n. Keinotekoista ja rakenteellista korkeakoulutusta.
Yliopistokoulutuksissakin on varsin paljon turhaa. Ohjaa paremmin tutkimukseen mutta työelälähtöisyys puuttuu.
Ja todellakin, ammattikoulutusta ei tule dissata. Laadukas ammattikoulutus on tärkeää. Tarvitsemme jatkossakin suomea puhuvia ja suomalaista kulttuuria tuntevia ammattitaitoista ihmisiä monilla eri aloilla. Se on yhteiskunnan perusta.
Kaikkein huvittavinta minusta on, että kirjastonjohtajaksi pitää olla maisterin paperit.
Lastentarhaan myös, eikö vähempi riittäisi? Esim. ammattikoulu kumpaankin. Palkka on kummassakin työssä aivan surkea ja sen saat kuuden vuoden korkeakoulu opinnoilla. Tsiisus.
Korjaus, kirjastonHoitajaksi!
Onko sinulla aavistustakaan siitä, mitä kirjastonhoitajan työ pitää sisällään? Jos ei, niin miten voit arvioida sitä, millaisen koulutuksen se vaatii?
Lastentarhoissa on lastenhoitajia, jotka eivät tarvitse sitä alempaa korkeakoulututkintoa. Ehkä tarkoitit heitä?
Niin? Eiköhän jokainen tiedä että amis on niille laiskoille ja vähän tyhmemmille jotka eivät selviä lukiosta. Ei ne siellä koulussa muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni vain ammattikoululainen on töissä.
Tämä ja ammattikoulun käynneistä suurin osa taitaa työllistyä yksityiselle puolelle kun taas korkeakoulutetuista moni työllistyy valtion ja kuntien palkkalistoille suojatyöpaikkoihin.
Onko valtionhallinnon pyörittäminen suojatyöpaikassa olemista? Byrokratiaa pitää aina tarkastella kriittisesti ja tehostaa sieltä, mistä voidaan, mutta herää kysymys, ymmärtääkö tuon kommentin kirjoittaja ollenkaan, miten 2000-luvun valtio toimii.
Otetaan esimerkiksi poliisi ja oikeuslaitos. Molemmissa - kirjoittajan mielestä suojatyöpaikoissa - on liian vähän ihmisiä tekemässä töitä, mistä syystä tutkinnat viivästyvät ja monia ihmisten arkielämän kannalta tärkeitä asioita (pyörävarkaudet + huumekauppa, jotka myös liittyvät toisiinsa) ei oteta tutkittavaksi ollenkaan. Oikeudenkäynneissä on vuosien viiveet.
Kansalaiset valittavat näistä, ja samaan aikaan valittavat, että valtiolla ja kunnilla töissä olevat ihmiset ovat "suojatyöpaikoissa" ja heidän työpaikkansa pitäisi lakkauttaa ja heidät laittaa tekemään "tuottavaa työtä".
Mutta ilman noiden yliopistokoulutettujen ihmisten (pl. poliisiammattikorkeakoulun käyneet) jokapäiväistä työpanosta tämä koko maa olisi anarkian vallassa. Millään lailla tai säädöksellä ei olisi mitään merkitystä. Sanalla sanoen - jos halutaan rautalangasta vääntää - oltaisiin kuin eräs nimeltämainitsematon itänaapuri.
Juuri kuntien ja valtion palkkalistoilla olevien ihmisten työpaikkojen vähentämisen ja "työtehon nostamisen" vuoksi terveyskeskuksissa on jonot, sairaaloihin ei mahdu, ja oikeuslaitos junnaa.
Julkinen sektorihan palkkaa paljon erilaisia johtajia ja pomoja, varsinaisesta suorittavasta portaasta sitten vähentävät, minkä vuoksi hommat ei hoidu, mutta johtajat nostaa edelleen sitä suurta palkkaansa!
Mihin edes julkisella sektorilla suorittavassa portaassa oikeasti tarvitsee sitä ns. korkeaa koulutusta?
Mistäköhän nimenomaisista ammattinimikkeistä ja/tai työtehtävistä puhut, kun puhut "julkisen sektorin suorittavasta portaasta"?
Puhutko esim. ministeriön kirjaamon työtehtävistä? Valtioneuvoston kanslian sisäisen tiedotuksen tehtävistä? Nämä ovat nähdäkseni esimerkkejä "suorittavan portaan" työstä, mutta nuo molemmat vaativat aika kovaa suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa, esimerkiksi, sekä kirjoitustaitoa laajemmassa mielessä. Lisäksi varmastikin teoreettisen koulutuksen mukanaan tuomaa ymmärrystä siitä, miten valtio/nhallinto toimii.
Olen sitä mieltä ylipäänsä, ja siis samaa mieltä kanssasi, että sekä julkisessa hallinnossa että yksityisissä yrityksissä on liikaa "välitason" porukkaa. Mutta ilman korkeakoulutettuja pomoja hyvin, hyvin harva keskisuuri tai sitä suurempi firma saati valtion- tai kunnanhallinto toimisi.
Ylipäänsä yhteiskunnan rakenne on hyvin monimutkainen, ja äärimmäisen monen alan asiantuntijoita tarvitaan - ihan jo pelkkään paperinpyörittelyyn (esim. arkistolaitos).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eiköhän jokainen tiedä että amis on niille laiskoille ja vähän tyhmemmille jotka eivät selviä lukiosta. Ei ne siellä koulussa muuksi muutu.
Niin, osa porukasta on tuota. Olisi oikeasti kaikkien edun mukaista, että ne amiksen fiksummat tyypit itse puhuisivat tuosta. Eivätkä vain jänkkäisi siitä, miten korkeakoulutus on turhaa ja miten kukaan korkeakoulutettu ei tee oikeita töitä ja miten fiksuja he ovatkaan kun maisteriin verrattuna tienaavat niin ja niin paljon.
Vaikka ei olisikaan ollut lusmu aikoinaan, tai vähän tyhmempi, niin jos tuollaista suoranaista luokkavihaa lähtee suoltamaan, kyllä se laskee sen fiksummankin amiksenkäyneen sinne laiskojen ja tyhmien luokkaan.
Ihan amislaisten duunareitten omien puheiden ja puhetyylin perusteella.
Paitsi ne laiskat ja tyhmät niin myös ne fiksummat amislaiset tuhoavat omaa mainettaan ihan itse.
No alettaan kaikki korkeastikoulutetuiksi johtajiksi. Sitten kun olemme kylmässä, nälässä, paljaana ja ilman kattoa, voi olla että joilleki tulee järki sieltä takapuolesta myös aivoihin ja ymmärtää, että tavalliset tuunarit tekevät täällä planeetalamme kaikesta elinrärkeämmät työt. Niin kauan odottettaan, että ne duunarien halveksujatkin viisastuisivat. Muuten vaan viisastelevat. Mutta viisastelu ei ole viisaus. Mitä niille siellä korkeakoulussa opetettu on, jos he eivät sitäkään tiedä. Näköjään ammatikouluista tulee viisampia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattiylpeä kirjoitti:
Olen opiskelemassa parhaillaan siivousalalle ja kohtaan lähes päivittäin ihmisiä, jotka kummastelevat sitä, että "pelkkään siivoamiseen" tarvitaan ihan oikea ammattitutkinto.
Kyllä, on myös siivoajia, jotka ovat tulleet ns.pystymetsästä ja jälkikin on usein sen mukaista...
Juuri näin. Tottakai on itsestään selvää, että koulutettu on parempi missä tahansa tehtävässä kuin kouluttamaton. Ei kai muuten katsottaisi youtube-videoitakaan, joiden avulla opetellaan ties mitä ruoanlaitosta kännykän korjaukseen.
Aivan ihmeellistä koulutusvihamielisyyttä on yhteiskunnassamme nykyään. Ei kukaan osaa yhtään mitään, ellei häntä opeteta. Ihan lapsesta alkaen aikuisen ihmisen aloittamaan ukulelensoittoon. Itseopiskelijakin tarvitsee useimmiten sen nettivideon tai kirjan, josta lukee ohjeita. Siis oppikirjan.
Ja todella paljon näkee sitä, että nuoret haluavat jostain tuubista opetella jotakin. Yksikin tuttu teini lopetti taidekoulun, kun "sitähän voi tehdä yksin kotona videoiden kanssa". Sinänsä se ja sama, harrastaako taiteilua vai ei, mutta jotenkin käsittämätöntä, että jos tarjolla on ammatti-ihmisten suunnittelemaa ja toteuttamaa koulutusta, jossa 60-90 minuutissa saa rautaisannoksen tietoa aiheesta x, joku valitsee räplätä erilaisia ja täysin sattumanvaraisia, kenenkään "tarkastamattomia" videoita ja koota sitä omaa oppimistaan tuollaisista paloista.
Kyllä kaikenlainen virallinen koulutus on ihan oikeasti loistokeksintö! Ja sama pätee tietenkin oppisopimuskoulutukseen ja myös siihen, että vaikka oma vanhempi tai muu tuttu opettaa jotain käsityöläisammattia nuoremmilleen.
Se on pitkä tie yrittää opetella kaikki tarpeellinen omine nokkineen.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin väsynyt tähän Suomen tilaan. Kuka niitä ammattitöitä tekee, jos ei ammattikoulun käyneet?
Ulkomaalaiset tulee ja tekee. Samaan aikaan työtön maisteri narisee sossunluukulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni vain ammattikoululainen on töissä.
hassu juttu olen huomannut saman ja ne korkeakoulutetut ketä tunnen ovat kokeneet valtavaa ylemmyyttä korkeakoulutuksestaan ja ovat saaneet työelämässä sitten pettyä kun huomaavat sen tosiasian et sen merkitys vaan vähenee ja pidetään kalliina työntekijöinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni vain ammattikoululainen on töissä.
Tämä ja ammattikoulun käynneistä suurin osa taitaa työllistyä yksityiselle puolelle kun taas korkeakoulutetuista moni työllistyy valtion ja kuntien palkkalistoille suojatyöpaikkoihin.
Onko valtionhallinnon pyörittäminen suojatyöpaikassa olemista? Byrokratiaa pitää aina tarkastella kriittisesti ja tehostaa sieltä, mistä voidaan, mutta herää kysymys, ymmärtääkö tuon kommentin kirjoittaja ollenkaan, miten 2000-luvun valtio toimii.
Otetaan esimerkiksi poliisi ja oikeuslaitos. Molemmissa - kirjoittajan mielestä suojatyöpaikoissa - on liian vähän ihmisiä tekemässä töitä, mistä syystä tutkinnat viivästyvät ja monia ihmisten arkielämän kannalta tärkeitä asioita (pyörävarkaudet + huumekauppa, jotka myös liittyvät toisiinsa) ei oteta tutkittavaksi ollenkaan. Oikeudenkäynneissä on vuosien viiveet.
Kansalaiset valittavat näistä, ja samaan aikaan valittavat, että valtiolla ja kunnilla töissä olevat ihmiset ovat "suojatyöpaikoissa" ja heidän työpaikkansa pitäisi lakkauttaa ja heidät laittaa tekemään "tuottavaa työtä".
Mutta ilman noiden yliopistokoulutettujen ihmisten (pl. poliisiammattikorkeakoulun käyneet) jokapäiväistä työpanosta tämä koko maa olisi anarkian vallassa. Millään lailla tai säädöksellä ei olisi mitään merkitystä. Sanalla sanoen - jos halutaan rautalangasta vääntää - oltaisiin kuin eräs nimeltämainitsematon itänaapuri.
Juuri kuntien ja valtion palkkalistoilla olevien ihmisten työpaikkojen vähentämisen ja "työtehon nostamisen" vuoksi terveyskeskuksissa on jonot, sairaaloihin ei mahdu, ja oikeuslaitos junnaa.
Julkinen sektorihan palkkaa paljon erilaisia johtajia ja pomoja, varsinaisesta suorittavasta portaasta sitten vähentävät, minkä vuoksi hommat ei hoidu, mutta johtajat nostaa edelleen sitä suurta palkkaansa!
Mihin edes julkisella sektorilla suorittavassa portaassa oikeasti tarvitsee sitä ns. korkeaa koulutusta?
Taitaa puuttua aika pahasti ymmärrystä siitä, mitä "ns. korkea koulutus" milläkin alalla pitää sisällään.
Sen vuoksi osa porukasta käy sen korkeakoulutuksen, että edes he tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei haittaa. Joillakin voi olla kaksi amistutkintoa tai iltamonimuoto. Ja muuta oppimista. Isoissa kaupungeissa ei ammattikorkeaan pääse, vain pieni määrä pääsee. Ja osa aivopesua, osa asiaa. Yliopistossa liikaa kirjoja kerralla, ellei ole himolukija jolle kaikki käy. Ja osaa enkkua, ruotsia.
Esim,ravintola-alalla kehitytään työn mukana ja vuosien saatossa,korkeaa koulutusta ei tarvita vaan halua oppia uutta ja kiinnostusta työhön.
T.vain amiksen käynyt ravintolapäällikkö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen niin ylpeä kaikista niistä, jotka on saaneet ylipäätänsä jonkun tutkinnon suoritettua! Olen 24v ja vaikean ADHD:n ja hahmotushäiriön takia en ole saanut vielä yhtäkään amistutkintoa suoritettua. Yhtä kokeilin, mutta jäi kesken. Muuten olen ollut täysin kykenemätön opiskeluun. Vielä vuosi sitten häpesin tätä todella paljon, mutta nyt hiljattain olen tajunnut, että munhan pitäisi olla ylpeä itsestäni kun edelleen jaksan yrittää enkä luovuta, vaikka sairauteni yrittää kovasti sabotoida mun elämää. Edelleen tulevaisuudensuunnitelmani on saada itselleni amistutkinto ja työpaikka.
TV:ssä oli kerran ohjelma Britannian ja USA:n korkeakoulu/yliopistotutkintojen salatusta puolesta: kummassakin maassa n. 40 % kalliiden opintojen opintolainoista jää maksamatta, koska isopalkkaisia töitä ei riitäkään kaikille. Vaikea olikin maksaa kolmen tonnin palkalla vaikkapa 300.000 dollarin opintolainaa.
Taitaa korkeakoulutetuissa olla aika paljon työttömiä, siis humanistit jne. heidän töitä ei vain ole tarpeeksi tarjolla. Toisin on monien "perusduunien" laita. Monet nuoretkin miettii työllistymismahdollisuuksia alaa valitessaan. Itse olen nyt ammattikoulussa opiskelemassa, vaikka lukiokin käytynä. En vain keksinyt muutakaan ja nyt opiskelemassa alalle, jossa saan tehdä käsin ja jossa kuvittelisi riittävän työmahdollisuuksia. Ei ole mitään syytä väheksyä "vain" ammattikoulun käymistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin opiskelua mutta en halua ottaa opintolainaa. Lapsuuden traumat tulivat täysillä takaisin parikymppisissä joten jouduin menemään terapiaan. En tiedä jaksaisinko opiskella viittä vuotta samalla stressaten lainasta.
Avoimen kautta voi suorittaa yllättävän pitkälle tutkintonsa vaikka työn ohessa ja omaan tahtiinsa.
Kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. Täytyy ottaa asiasta enemmän selvää. T: tuo jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksen inflaatio kirjoitti:
Jep jep korkeakoulutus pitäisi olla, mutta palkkaa ei haluta maksaa sitten yhtään enempää.
Hyvä esimerkki on varhaiskasvatus, jossa lastenhoitajat ajettiin ahtaalle lakimuutoksin. Hoitajan osaaminen ei ole vakassa enää missään arvossa; korkeintaan juhlapuheissa mitä annetaan ulkopuolelle.
Kaikkien pitäis nykyään olla opeja ja sosionomeja. Noh, mun palkka lastenhoitajana oli 2300€/kk, sosionomina vakassa se olis n. 2500€. 20 000€ opintolainaa ja 3 vuoden ansiomenetykset opiskeluajalta niin voitte arvata jäänkö vakasosionomiksi? En todellakaan. Ja kasvoiko se mun ammattitaito jotenkin huimasti tuon amk:n koulutuksen myötä, versus 10 vuoden TYÖkokemus vakatyöstä. ? ei todellakaan 🤣 En todellakaan olisi tarvinnut 3,5 vuotta koulua tullakseni vakahoitajasta vakasosionomiksi.
Ongelma taitaa nykyisin olla se että suomessa on liikaa korkeakoulutettuja eli niille ei enää meinata keksiä mitään töitä, monet heistä saa sen suojatyöpaikan jostain mutta nykyisin jo jotkut korkeakoulutetut on kaupankassalla tai mäkkärissä töissä.
Samaan aikaan firmat valittaa työvoimapulaa amistason töihin.
Itseäni huvittaa se että vaikka lähihoitajista on pulaa mutta sitten kun sosiaalia ala etsii johtajaa niin siihen on sitten useita kymmeniä hakijoita :D
Opettaja käy korkeakoulun sen takia, että valmistumisen jälkeen voi työskennellä opettajana, ei suinkaan valtionhallinnon virkamiehenä tai että voi pyrkiä kansanedustajaksi.
Opettajankoulutus voisi hyvinkin olla myös lyhyempi. Suomessa kuitenkin halutaan ylläpitää laadukasta opettajankoulutusta, jotta opettajuus olisi lähempänä professiota ja opettajalla olisi mahdollisuus vaikuttaa mahdollisimman laajasti omaan työhönsä. On pyritty siihen, että opettajat eivät olisi opetusteknikkoja, kuten joissain valtioissa kuten Yhdysvalloissa on. Ehkä opettajankoulutus ja joku muukin yliopistokoulutus supistuu tulevaisuudessa. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa.
T. Kasvatustieteen maisteri
Vierailija kirjoitti:
Voi olla niin, mutta silti jonkun pitää tehdä ne oikeat työt sillä aikaa kun korkeakoulutetut esittää työn tekemistä ja ovat näiden duunareiden elätettävänä.
Muista sanoa tuo seuraavan kerran kun menet lääkäriin. Tai tarvitset lakihenkilöä.
Tai kun ostat suunnilleen mitä tahansa teollisesti valmistettua, mieti kuka ne on suunnitellut.
Ystäväni luki insinööriksi ja ei saanut töitä. On ollut nyt 10 vuotta rakennussiivoojana. Tykätty työkaveri ja hyvä työssään