Lue keskustelun säännöt.
HS: Monet suomalaiset suorittaa "vain" ammattikoulun
14.09.2023 |
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009846815.html
Mitä mieltä olette siitä kuinka Hesari vähättelee ammattitutkintoa? Ilmeisesti kaikkien pitäisi olla jotain maistereita. Vaikka osa ammateista ehkä tulevasuudessa häviää, aika valtava määrä ammatteja silti mihin tarvitaan duunareita.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin opiskelua mutta en halua ottaa opintolainaa. Lapsuuden traumat tulivat täysillä takaisin parikymppisissä joten jouduin menemään terapiaan. En tiedä jaksaisinko opiskella viittä vuotta samalla stressaten lainasta.
Ei yliopistossa ole pakko opiskella viittä vuotta, minusta tuli maisteri (siis kandi+maisteriopinnot) alle kolmessa vuodessa.
Millä alalla pääsee maisteriksi alle kolmessa vuodessa?
Näitä on useita, jotka on tohtoreita alle viidessä-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.
Se joku oli edellinen hallitus.
Hämmästelin sitä, koska olen olettanut juuri vasemmistopuolueiden eli sdp vihr vas arvostavan myös ammattikoulutasoa.
Ehkä peruskoulua pitäisi kohentaa, kun näin moni lankeaa trolleihin. Mikään hallitus ei ole tavoitellut kaikille korkeakoulutusta. Sipilän hallitus sen sijaan leikkasi ammattikouluista niin, että ammatillinen koulutus heikentyi järkyttävästi. Työpaikat joutuvat hoitamaan koulun hommat, kun amiksesta hävisi oikea opetus.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse maisteri, mutta minusta Suomessa korostetaan AIVAN turhaan korkeakoulutusta! Monessa maisteritason koulutusta vaadittavassa työssä voisi pärjätä fiksu ihminen myös huomattavasti matalammalla koulutuksella.
Opistoja ei olisi tarvinnut myöskään muuttaa amk:ksi, jolloin saatiin korkeakoulutettujen osuutta nostettua, kun suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisistä opiskelee amk:n. Keinotekoista ja rakenteellista korkeakoulutusta.
Yliopistokoulutuksissakin on varsin paljon turhaa. Ohjaa paremmin tutkimukseen mutta työelälähtöisyys puuttuu.
Ja todellakin, ammattikoulutusta ei tule dissata. Laadukas ammattikoulutus on tärkeää. Tarvitsemme jatkossakin suomea puhuvia ja suomalaista kulttuuria tuntevia ammattitaitoista ihmisiä monilla eri aloilla. Se on yhteiskunnan perusta.
"Yliopistokoulutuksissakin on varsin paljon turhaa. Ohjaa paremmin tutkimukseen mutta työelälähtöisyys puuttuu."
Kaikissa muissa oppilaitoksissa - ehkä lukiota lukuun ottamatta - keskitytään työelämälähtöisyyteen. Missään muussa oppilaitoksessa kuin yliopistossa ei keskitytä tutkimukseen. (Joo, ammattikorkeissa yritetään, mutta miksi sitä ei suosiolla voi jättää yliopistoille.)
Yhteiskunnassa tarvitaan hyvin monissa tehtävissä ihmisiä, jotka ymmärtävät tutkimuksen teosta ja jo tehtyjen tutkimusten laadukkuudesta alalla kuin alalla sen verran, että niitä tutkimustuloksia pystytään hyödyntämään siellä ei-tutkimusmaailmassa.
Osa yliopisto-opiskelijoista hakee sieltä vain ammatin, ja niin on aina ollut. Osa pyrkii ns. akateemisuuteen, eli laaja-alaisempaan yhteiskunnan ja maailman - ja sitä koskevan tutkimuksen - ymmärtämiseen. Näitä(kin) ihmisiä tarvitaan, jotta ihmisiä ei vietäisi kuin pässiä narussa.
Yliopistoissa on vuosisatojen aikana kehittynyt malli, jossa opiskelijat opetetaan ensin pienempien ja sitten vähän suurempien tutkielmien kautta tekemään itse tutkimusta. Vaikka ei tutkijaksi itse haluaisikaan, antaa tuo hands-on -malli tuntuman siihen, miten ja millä perusteilla tutkimusta omalla alalla tehdään. Se ei ole lopulta sen kummempi kuin vanhanajan seppien mestari-kisälli -malli, tai minkä muun alan hyvänsä. Ja jonkun porukan pitää pystyä opettamaan tuota tutkimukseen liittyvää mestari-kisälli -mallia seuraaville sukupolville. Ja jotta voi jotain opettaa, sitä pitää tehdä itse, eli tutkia.
Omana aikanani parhaimmat yläasteen ja lukion opettajat olivat lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Se kertoi siitä, että he eivät olleet hankkineet yliopistoista vain ammattikoulutusta ja titteliä itselleen, ja heidän innostuksensa ja kiinnostuksensa näkyi myös oppilaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin opiskelua mutta en halua ottaa opintolainaa. Lapsuuden traumat tulivat täysillä takaisin parikymppisissä joten jouduin menemään terapiaan. En tiedä jaksaisinko opiskella viittä vuotta samalla stressaten lainasta.
Ei yliopistossa ole pakko opiskella viittä vuotta, minusta tuli maisteri (siis kandi+maisteriopinnot) alle kolmessa vuodessa.
Millä alalla pääsee maisteriksi alle kolmessa vuodessa?
Oikiksesta valmistui joku vuodessa. Sama henkilö on tehnyt kolmessa vuodessa kaksi maisterin tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanatarkasti HS kirjoiti paperilehdessä "moni nuori jää ammattitutkinnon varaan" ihan kuin se olisi huono asia
Parempi ammattitutkinolla töissä kuin triplamaisterina ja tohtorina kortistossa.
Sinne kortistoon vaan valitettavasti päätyy huomattavasti todennäköisemmin ammattikoulututkinnolla kuin korkeakoulututkinnolla.
Voi olla niin, mutta silti jonkun pitää tehdä ne oikeat työt sillä aikaa kun korkeakoulutetut esittää työn tekemistä ja ovat näiden duunareiden elätettävänä.
Hm. Eivätkö esimerkiksi opettajat ala- ja yläasteella, lukiossa ja ammattikoulussa, ammattikorkeasta puhumattakaan tee töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan meitä amiksen käyneitä on vähätelty. Osa aloista siellä ei toki paljon vaadi, mutta osassa ei pärjää läheskään kaikki. Esimerkiksi sähköpuolella, minkä itse kävin pari vuotta sitten. Valitettavasti koulutuksen laatu on heikentynyt viime vuosina. Voisin toki jatkaa opintoja insinööriksi, mutta enemmän meitä asentajia tarvitaan ja palkatkin on varsin hyvät. Itsellä enemmän vaikuttaa se työn mielekkyys. Paljon kivempaa on tuolla "kentällä" kuin toimistossa. Liian usein huomaa että ne inssit ei ole tehnyt sitä oman alansa suorittavaa työtä ja ei vaan ymmärrä kaikkea. Siis jos on suoraan lukiosta menty AMK tai yliopistoon.
Mitä hyötyä lukea maisteriksi, kun niitä töitä ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanatarkasti HS kirjoiti paperilehdessä "moni nuori jää ammattitutkinnon varaan" ihan kuin se olisi huono asia
Parempi ammattitutkinolla töissä kuin triplamaisterina ja tohtorina kortistossa.
Juuri näin. Olen kohta eläkkeelle jäävä amis duunari.
Nuorena hain opiskelemaan moneenkin paikkaan ja olisin päässyt kun. Mutta peruin paikat, kun muutto muualle ja taas soluasunnossa asuminen ja opintolaina ei kiinnostanut. Silloin ei ollut monimuotoja, eikä aikuisopintotukia.
Vuodet meni ja tuli 90-luvun lama. Silloin oli vain onnellinen, kun oi töitä. Tuli sitten perhe ja velkaa, niin jäi koko opiskeluhaave.
Nyt olen ihan tyytyväinen. Päivääkään en ole ollut työttömänä ja työ on ollut ihan mukavaa.
Yksi ala, mihin olisin päässyt, olisi näin jälkeen päin seuraten ollut 90-luvulla työttömyyttä ja sen jälkeen sillä koulutuksella ei olisi ollut edes merkitystä. Joten olisin joutunut uudelleen lähtemään opiskelemaan.
Joten on meitä tyytyväisiä amisduunareita
Jos ammattikoulun papereilla saa hommia joista maksetaan, niin sehän on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä lukea maisteriksi, kun niitä töitä ei ole?
Enemmän niillä maistereilla on töitä kuin matalammin koulutetuilla. Amiksen käyneiden työttömyys on paljon korkeammalla tasolla kuin maistereiden.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten Hesarissa yksinkertaisesti pohdittiin sitä, miksi vain (tai lähes aina näin on, että) lukiosta mennään AMK:n puolelle ja yliopistoon, vaikka ammattikoulu antaa ihan samanlaisen pohjan jatkolle. Loogisesti jatkajia olettaisi olevan saman verran molemmista keskiasteen oppilaitoksista.
Meitä väitetään maaksi, jossa todistus ratkaisee töihinpääsyn, mutta iso osa jättää opinnot minimiin. Monella työttömällä ei ole edes ammatillista perustutkintoa.
Joku kirjoitti yliopiston huuhaa-opinnoista, mutta löytyy ammattikoulustakin linjoja, joilta ei työllisty ellei perusta omaa yritystä jos sittenkään. Enemmän meillä on pitkäaikaistyöttömänä pelkän peruskoulun suorittaneita kuin maistereita.
On vain osittain totta, että lukio ja ammattikoulu antaisivat samanlaisen pohjan korkeakoulu/ yliopisto-opinnoille. Et ehkä suoraan väittänytkään, että näin olsi mutta jatkan kuitenkin vielä, miten -vaikka en ainakaan tällä hetkellä ole nimenomaisyta kohderyhmää (kputtaa puuta) miten nykyöön opiskelu ja opintovalinnoissa suositaan ennen kaikkea heitä, jotka jo varhain tietvät, mitä haluavat mahd. opiskella.
En tiedä onko taustalla se, että lukion ja ylioopialstutkinnon arvostusken koettiin menneen jo liian alas, kun minunkin laiseni (yleisarvosanalla "A" lukio-opintojen keskiarvo 6.6) jatkoimme opintojamme yliopistolla. Paikan sai sellaisiakin, jotka eivät oleet käyneet päivääkään lukiota. Toki molemmat on edelleen mahdollsia. Mutta se on tehty entistä vaikeammaksi, aiankin kaikkein suosituimmille aloille koska valinnoissa suositaan
(A) Ensikertalaisia hakijoita, niin paljon ettei moni uskalla ottaa ensimmäsitäkään opiskelupaikkaa vastaan, ellei ole täysin vakuuttunut siitä, että se vastaa "omaa juttua/ alaa"
(B) Annetaan paikka suoraan ylppäreiden arvosanojen perusteella. - Eli vaikka esim "omalle alalleni" voi saada paikan myös pääsykokeen kautta kunhan vain suoriutuu pääsykokeesta, niin käytännössä nekin, jotka saavat paikan pääsykokoeen kautta ovat useimmiten verraten hyvin pärjäneet myös ylioppilaskirjoituksissa. - Riippunee alasta mutta keskimäärin luulisin lukuion antavan paremmat valmiudet hakea ja saada paikka edellen korkeakoulusta / yliopistosta.
Tietysti joku voi sanoa, että näin pitää ollakin, että ammattikouluissa on tiukka suunta päästä sen jälkeen pian työelämään ja vastaavasti lukion olla ponnahduslauta korkeampiin ja syvempiin opintoihin.
Mutta kuinka moni 15-16 kesäinen oikeasti tietää mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa? - Ja entä mitä tekee se, että sisäänpääsy kaikkein suosituimpiin lukioihin ja ammattikouluihin on paikoin "jo" hyvin hankalaa. Omasta mielestäni esim lukio on sellaien paikka, että kyllä sinne pitäsi päästä jokaisen 7-8 välille jäävän keskiarvolla päästä
Ei ehkä sinne kaikkein suosituimpaan lukioon mutta en mielestäni väksin jonnekin ammattikoulun linjalle, joka ei nuorta saattais juurikaan kiinnostaa.
PS: Mihin on kadonneet puheet elinikäisestä oppimisesta ja opiskelusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni joskus oli tieto, että amk-opiskelijoista 80% on käynyt lukion ja yliopisto-opiskelijoista vielä useampi. Vaikka amiksesta on teoriassa sama mahdollisuus jatkaa korkeakouluissa, käytännössä se on paljon harvinaisempaa.
Suomi ei tarvitse lähihoitajia, putkiasentajia, sähkömiehiä, autonasentajia, peltiseppiä yms
Lisää insinöörejä ja maistereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä lukea maisteriksi, kun niitä töitä ei ole?
Eikö ole peruskoulun ja lukion opettajille töitä? Eikö ole journalisteille töitä? Eikö ole valtion ja kuntien virastoissa töitä? Eikö ole näyttelijöille töitä? Eikö ole teatterilavastajille töitä? Eikö ole diplomi-insinööreille töitä? Lääkäreillekäänkö ei ole töitä? Ei psykologeille? Ei psykiatreille?
Kappas, taidankin elää mediaa ja ympäristöäni seuratessani jotenkin harhaisessa todellisuudessa.
Jaa. Itse olen pelkkä amis ja olen palkanlaskija. Miksi menisin takaisin kouluun? Olen vapaaehtoisesti sinkku Suomessa, joten suominaisten takia en tarvitse hyvää koulutusta ja minulla on jo vakituinen työ. M28
Voi kun olisin itse käynyt ammattikoulun niin olisin oppinut edes jonkun ammatin, nyt ollut tyhjäntoimittaja. Arvostan ammattikoulutusta tosi paljon.
Kuka ne duunarityöt tekee jos kaikki olis akateemisesti koulutettuja? Itse olen ammattikoulun metallipuolen käynyt ja aina ollut töissä. 2800€/kk palkalla ihan tyytyväinen elämääni. On velaton rivarikaksio, uusi auto ja osakkeita.
M36
Vierailija kirjoitti:
Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.
Mitä sä sillä tutkinnolla teet jos et itse ole kiinnostunut pätkääkään koko alasta etkä aio päivääkään tehdä alan töitä?
Itse ironisesti heitän että niin, minähän olen vain . . .