HS: Monet suomalaiset suorittaa "vain" ammattikoulun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.

Se joku oli edellinen hallitus.

Hämmästelin sitä, koska olen olettanut juuri vasemmistopuolueiden eli sdp vihr vas arvostavan myös ammattikoulutasoa.

Ehkä peruskoulua pitäisi kohentaa, kun näin moni lankeaa trolleihin. Mikään hallitus ei ole tavoitellut kaikille korkeakoulutusta. Sipilän hallitus sen sijaan leikkasi ammattikouluista niin, että ammatillinen koulutus heikentyi järkyttävästi. Työpaikat joutuvat hoitamaan koulun hommat, kun amiksesta hävisi oikea opetus.

Kyllä on. Sehän on demareiden tavoite. Naispresidentiksikin pitäisi lähteä vaikka väkisin vastoin omaa tahtoa, vaikka ei olisi itse pätkääkään kiinnostunut. Varmaan tullaan ihan oven takaa hakemaan ja pakotetaan väkisin naispresidentiksi.

Mä oon käyny amiksen, mä oon levyseppä kampaaja.

Töitä on riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse maisteri, mutta minusta Suomessa korostetaan AIVAN turhaan korkeakoulutusta! Monessa maisteritason koulutusta vaadittavassa työssä voisi pärjätä fiksu ihminen myös huomattavasti matalammalla koulutuksella.

Opistoja ei olisi tarvinnut myöskään muuttaa amk:ksi, jolloin saatiin korkeakoulutettujen osuutta nostettua, kun suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisistä opiskelee amk:n. Keinotekoista ja rakenteellista korkeakoulutusta.

Yliopistokoulutuksissakin on varsin paljon turhaa. Ohjaa paremmin tutkimukseen mutta työelälähtöisyys puuttuu.

Ja todellakin, ammattikoulutusta ei tule dissata. Laadukas ammattikoulutus on tärkeää. Tarvitsemme jatkossakin suomea puhuvia ja suomalaista kulttuuria tuntevia ammattitaitoista ihmisiä monilla eri aloilla. Se on yhteiskunnan perusta.

Hyvin sanottu.

Esimerkiksi lähihoitaja tutkinnolla voi olla lääkäri. Käy ammattikoulun ja sen jälkeen opiskelee lääkäriksi googlen avulla. Ei tarvitse lukea pääsykokeisiin ja opiskella 6v yliopistossa. Lähihoitaja ohittaa näin sairaanhoitajan täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin opiskelua mutta en halua ottaa opintolainaa. Lapsuuden traumat tulivat täysillä takaisin parikymppisissä joten jouduin menemään terapiaan. En tiedä jaksaisinko opiskella viittä vuotta samalla stressaten lainasta.

Ei yliopistossa ole pakko opiskella viittä vuotta, minusta tuli maisteri (siis kandi+maisteriopinnot) alle kolmessa vuodessa.

Millä alalla pääsee maisteriksi alle kolmessa vuodessa?

Enemmän niitä aloja on, joissa ei pääse eli lääkäriksi ei taida ehtiä, luokanopettajakoulutuskin lienee edelleen koulumuotoista, mutta hallinto-, kauppa-, oikeus-, kasvatus- ja valtiotiede ovat niitä, joissa 3 vuotta riittää hyvin ja sitten tietty hurja määrä erilaista humanistista hömppää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.

Mitä sä sillä tutkinnolla teet jos et itse ole kiinnostunut pätkääkään koko alasta etkä aio päivääkään tehdä alan töitä?

Vain Suomessa ajatellaan, että jos pääaine oli historia, niin työn tulee liittyä tiukasti historiaan.

Olisi kiva joskus lukea kommentteja, joissa kerrotaan ammatillisen koulutuksen hyvistä puolista. Mutta ei! Taas sivukaupalla haukutaan korkeakoulutettuja, jotka eivät osaa mitään ja jotka eivät tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva joskus lukea kommentteja, joissa kerrotaan ammatillisen koulutuksen hyvistä puolista. Mutta ei! Taas sivukaupalla haukutaan korkeakoulutettuja, jotka eivät osaa mitään ja jotka eivät tee mitään.

Täällä palstallahan ei muuta tehdäkään kuin haukuta amiksia junteiksi ja tyhmiksi. Jokainen palstamamma myös aina väittää tulevansa "akateemisesta suvusta" ja kaikkien palstalaisten lapset menee aina lukioon, koska amis on tyhmille.

Totta kai nuoret hankkivat ammattitutkinnon. Niillä papereilla niitä töitä yleensä haetaan, ellei ole innostunut jostain, mihin tarvitsee ylemmän asteen papereita - ja niitä töitä on vähemmän, kuin ammattikoulujen papereilla saatavia töitä. Kaikki eivät voi, halua, eikä pitäisikään hankkia mitään "parempaa". Miksi kouluttaa turhaan, jos ammattikoulu riittää? Ylikouluttamisesta on aina se vaara, ettei saa paikkaa, sillä työnantaja ei usko sinun haluavan jäädä koulutustasi vastaamattomaan työhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.

Mitä sä sillä tutkinnolla teet jos et itse ole kiinnostunut pätkääkään koko alasta etkä aio päivääkään tehdä alan töitä?

Vain Suomessa ajatellaan, että jos pääaine oli historia, niin työn tulee liittyä tiukasti historiaan.

Olenko ilmoittanut, että haluan historiaa opiskelemaan? Milloin? 20 vuotta sitten viimeksi? Luuletko, että asiat ei muutu 20 vuodessa? Luuletko, että ihmiset ei muutu, mieli ei muutu?

Milloin olen ilmoittanut, että haluan kauppakorkeaan? En milloinkaan.

Kukas se niiden maistereiden ja tohtoreiden ruuat keittää työpaikkaruokalassa tai sotkut siivoaa? Kuka auraa lumet ja kantaa postin? Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Fakta on että kaikkien meidän panosta täällä tarvitaan koulutustasosta riippumatta. 

Siis maailma ei ole muuttunut vuoden 2003 jälkeen millään tavalla, vai? Ihmiset ei muutu, mieli ei muutu, elämäntilanne ei muutu? Teknologia ei muutu, ammattialat ei muutu, mikään ei muutu? Maailma pysähtyy vuoteen 2003 ja sen jälkeen mikään ei muutu mihinkään suuntaan, vai?

Vierailija kirjoitti:

Kukas se niiden maistereiden ja tohtoreiden ruuat keittää työpaikkaruokalassa tai sotkut siivoaa? Kuka auraa lumet ja kantaa postin? Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Fakta on että kaikkien meidän panosta täällä tarvitaan koulutustasosta riippumatta. 

Palkatkin on vuoden 2003 tasolla? Ihmisten terveys ei muutu sitten vuoden 2003? Motivaatio ei muutu, kiinnostuksen kohteet ei muutu, kaikki pysyy järkähtämättömänä vuoden 2003 tasolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, joskus vanhaan aikaan arvostettiin ammattilaisia ja jokaiselle oli paikkansa, johtuuko somesta vai mistä, mutta aika kauas on menty noista päivistä.

Ihan realiteetti on, että kaikista ei tule lääkäreitä ja lakimiehiä, osa ei halua akateemista uraa ja kaikista ei siihen ole. Fakta on myöskin se, että tämä elämä mennään läpi niillä eväillä mitä on syntyessä annettu, toisille sitten annostellaan lapsuudessa vähän lisää ja toiset puskee menemään.

Asioiden näin ollessa, niin voitaisko vaan jokainen elää oman näköistä ja kokoista elämää, eikä miettiä ja surra muiden asioita? Tee elämästä oman näköinen, paras sellainen!

Tämä oli hyvin sanottu. Yksi osa ongelmaa eli sekä keskustelun tasoa että reaalielämää on se, että ammattikoulussa on paljon fiksuja nuoria ja aikuisiakin, jotka voisivat hyvin pärjätä yliopistoa myöten. Heistä tulee niitä ammattityöntekijöitä, joita tarvitaan aina. Mutta ammattikouluissa on lukioita (ja siitä eteenpäin amk+yo) huomattavasti enemmän vähälahjaisia, kiinnostumattomia, eri tavoin haasteita omaavia (ADHD + muut mahdolliset käytöshäiriöt), masentuneita ja muita mt-ongelmaisia nuoria ja aikuisiakin, jotka eivät pääse minnekään muualle ja jotka ovat siellä "päivähoidossa". Olikos se "nuoristakuu" vai mikä, joka yhdessä rahoituksen katastrofaalisen leikkauksen kanssa johtivat nykyiseen ammattikoulujen alennustilaan. Plus ne peruskouluaikana hoitamattomat ongelmat, joista huolimatta "säälivitosilla" on päästetty läpi. Eivät ne nuoret, joilla on puutteita luetunymmärtämisessä, kirjoittamisessa ja laskemisessa mene todellakaan lukioon.

Toki lukioissa ja amk:eissa ja yhä enenevässä määrin myös yliopistoissa on ihmisiä, jotka eivät älykkyyden, lahjakkuuden tai ahkeruuden tai edes motivaation puolesta sinne sopisi, mutta eniten heitä on aina ollut ammattikouluissa.

Se ei poista sitä, että suuri osa ammattikoululaisista on fiksuja ja pärjäisivät muissakin opinnoissa. Eli pyydän, ettei viestiäni tulkittaisi väärin.

Tilanteen ollessa tuo vielä enemmän kuin aikoinaan 1990-luvulla (kun suurin osa koulussa heikosti menestyneistä sekä aivan suoraan häiriköistä meni amikkseen) nämä keskustelut johtavat väistämättä siihen, että vaan haukutaan toisia suuntaan tai toiseen, kun edes lähtökohdat keskustelulle eivät ole yhteisesti jaetut.

En tiedä, miten asian voisi ratkaista, mutta pitäisi aloittaa sen myöntämisestä, että enemmän kuin missään muussa oppilaitoksessa, juuri ammattikouluissa porukka jakaantuu selkeästi kykeneviin ja selkeästi kykenemättömiin.

Toivon, että tätä ei pidetä vihapuheena vaan yrityksenä ymmärtää ja mahdollisesti jopa yrityksenä parantaa tilannetta. Tosiasioiden tunnustaminen on aina ehdoton edellytys sille, että asioita saadaan muutettua - olipa kyse keskustelun/journalismin tasosta tai ammattikoulutuksen saaneiden ihmisten taitotasosta.

Suomessa oppivelvollisuutta pitäisi uudistaa, esim. Twitterissä käytiin aikoinaan keskustelua eri koulujärjestelmistä.

Peruskoulun lopettavista monikaan ei ole valmis päättämään tulevaa opiskelupaikkaansa, mielestäni Norjan malli on varteenotettava, jos suomessa lähdetään uudistamaan:

"Kaikilla peruskoulun tai vastaavat opinnot suorittaneilla oppilailla on oikeus kolmen vuoden lukio- ja ammattiopintoihin.

Lukio-opintoihin jatkavat oppilaat voivat valita yleisen jatko-opintoihin valmistavan linjan tai ammatillisen linjan. Jatko-opintoihin valmistava linja kestää kolme vuotta. Koulutus antaa yleisen valmiuden, jonka jälkeen opiskelija voi hakea korkeakouluopintoihin yliopistoon tai aluekorkeakouluun. Ammattilinjalta opiskelija valmistuu ammattiin ja antaa pätevyyden johonkin ammattiin ja joistakin saa tutkintotodistuksena niin kutsutun kisällinkirjan (fag/svennerbrev). Ammatillinen linja rakentuu yleensä kahdesta opiskeluvuodesta koulussa ja kahdesta työharjoitteluvuodesta. Ammatilliselta linjalta ei saa valmiutta jatko-opintoihin ja sen jälkeen korkeakouluopintoihin haluava joutuu käymään täydennysopintoja.

Erityisopetuksen piirissä olevat oppilaat voivat saada lisäaikaa lukio-opinnoille enintään kaksi vuotta. Sama voi koskea oppilaisiin, joilla on oikeus norjankielen erityisopetukseen.

Tietopalvelu Info Pohjola tarjoaa lisätietoja lukio- ja ammattiopinnoista Norjassa, hakukäytännöistä ja ajoista sekä lukio- ja ammattikoulutuksesta Pohjoismaan kansalaisena"

Lähde: Rajaneuvonta.fi

eihän työhön tarvitse olla pätevä vaan sopiva

Mun piti mennä lukion jälkeen yliopistoon, mutta kun välivuoden (jäin ekalla haulla varasijalle) aikana löysin kutsumuksen lähihoitajan hommiin ja opiskelin hoitoalalle. Koko ajan painostetaan opiskelemaan eteenpäin, mutta kun minä viihdyn työssäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku päätti, että jokaisen nuoren tulee mennä korkeakouluun keinolla millä hyvänsä. Jos ei rahkeet millään riitä, ymmärrän että alkaa todella kyrsimään kun joku menee heittämällä ohi.

Mitä sä sillä tutkinnolla teet jos et itse ole kiinnostunut pätkääkään koko alasta etkä aio päivääkään tehdä alan töitä?

Vain Suomessa ajatellaan, että jos pääaine oli historia, niin työn tulee liittyä tiukasti historiaan.

Ajatellaan täällä somessa ja yliopistoa käymättömien keskuudessa. Siellä ei onneksi ajatella, joissa tällä on merkitystä: lehtien toimituskunnissa, ministeriöissä, virastoissa. Ja veikkaan, että sen yläasteen hissanmaikan työarjestakin suurin osa liittyy muihin juttuihin kuin varsinaisesti siihen historiaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva joskus lukea kommentteja, joissa kerrotaan ammatillisen koulutuksen hyvistä puolista. Mutta ei! Taas sivukaupalla haukutaan korkeakoulutettuja, jotka eivät osaa mitään ja jotka eivät tee mitään.

Hyvin sanottu. Vaikutelma on, että ammattikoulun käyneet tekevät kaiken vain rahasta, mittaavat kaiken rahassa ja haukkuvat kaikkia muita, etenkin heitä paremmin kouluttautuneita. Osalla eivät puolestaan argumentit kestä, ja sitten suututaan.

Olisi tosi kiva kuulla myönteisiä asioita ammatillisesta koulutuksesta ja sen avulla tehdystä työstä ja eletystä elämästä ilman, että mukaan vedettäisiin raha millään tavalla. Ei kk-palkkaa, ei pysyvää tuloa, ei omakotitaloa jne.

Ammattikoulutuksen myönteiset puolet, jos jätetään raha ja materiaalinen vauraus pois. Mitä ne ovat? Kertokaa!

Ennen vanhaa arvostettiin enemmän duunareita, nykyään duunarien palkat on jäänny jälkeen palkkakehityksissä ja duunarit on todella usein niitä jotka tekee sen tuottavan työn jotta akateemiset saavat palkkansa. Ilman duunareita firmat ei pysyisi pystyssä mutta ilman korkeakoulutettuja firmat pysyisi pystyssä. 

Moni vain ammattikoululainen on töissä.