Tiina karsii elämästään kaiken tarpeettoman...

Minimalismissa on musta jänniä ristiriitoja. Minimalistin on helpointa elää yksin koska silloin voi itse määritellä minimalismin rajat mistä tulee sisustukseen ja siisteyteen. Toisaalta karsitaan jopa ihmissuhteista yms. Sitten toisella puolella on se ajatus että jos ihminen saa itse, yksin, päättää näistä kaikista asiosta, niin missä tapahtuu se kasvu mitä meissä itse kussakin tapahtuu, kun emme pystykään itse määräämään kaikkea vaan joudumme joustamaan ja venymään ikäänkuin sisäsyntyisten taipumustemme ulkopuolelle. Toisaalta luodaan tilaa omille ajatuksille mutta toisaalta taas rajoitetaankin elämää sellaiseksi ettei jouduta niin helposti ns. kasvun paikoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minimalisti tekee sitten kun koti on siivottu kaikesta turhasta kamasta jonka parissa ei enää tarvitse askarrella. Mihin se ylimäärinen aika jota kaiken turhan minimoimisella saavutetaan, lopulta käytetään? Somettamiseen?

Etkö todella keksi mitään muita kuin kodin kunnossapitoon, sisustamiseen ym. askarteluun liittyviä harrastuksia ja ajanviettotapoja? Elämää voi olla sen kodin ulkopuolellakin tai siellä kodissa voi harrastaa ihan mitä tahansa muutakin kuin sitä kotia itsessään. Ihan järjettömän yksinkertaista ja aika seksististä olettaa, ettei naisella voisi olla mitään muuta sisältöä elämässä kuin somettaa tai hoitaa kotia.

No anna tulla niitä vaihtoehtoja jos niitä kerran on. Muuttuuko koti paikaksi jossa ei käytännössä halua olla koska siellä ei ole mitään tekemistä? Mitä sellaisessa kohdissa tehdään jossa ei ole kuin muutama sata välttämätöntä esinettä?

Kysytkö oikeasti tosissasi? Muutama esimerkki harrastuksista, joihin ei tarvitse juuri ollenkaan tai ainakaan paljoa erityistä tavaraa: ulkoilu, urheilu (kaikki lajit, joihin ei tarvita paljoa välineitä tai jotka voi vuokrata/lainata paikan päältä), meditointi, jooga, kirjoittaminen, runot, laulaminen, musiikin kuuntelu, lukeminen (kirjan voi lainata, ei ole pakko omistaa fyysisesti), kivojen ystävien tapaaminen (muussa kuin yhdessä shoppailun merkeissä), oopperassa käyminen, kokkailu (perusvälineillä saa yllättävän paljon aikaan), viinit (ei tarvitse kerätä omaa kokoelmaa kotiin), huvipuistoissa käyminen, vapaaehtoistyöt, sanapelit/sudokut esim. netissä, tuttavan koiran ulkoiluttaminen, matkustelu, politiikka, filosofia, seksin harrastaminen, bloggaaminen, valokuvaus (muutakin voi kuvata, kuin omistamiaan tavaroita, esim luontoa ja muita ihmisiä vaikkapa puhelimellaan), vanhusten seuraneitinä vierailu, hieronta, taloyhtiön saunassa saunominen, kylpylässä käyminen, lintubongaus, klubeilla käyminen, stand up, näytteleminen, tanssiminen (kaikki lajit eivät vaadi kummoista varustusta tai edes hillittömästi tilaa), jonglööraus vaikkapa niillä kodin perusesineillä jotka jo löytyvät, kaupungilla muuten vaan kiertely, museoissa käyminen, puhelimessa puhuminen, opiskelu, bingossa käyminen, dyykkaus, venytteleminen, kotisivujen pitäminen (mistä tahansa muusta kuin omasta omaisuudesta) elokuvien katsominen vaikkapa netistä vuokraamalla, herkuttelu, uusien kielten huvikseen opetteleminen, ihan vain oleminen. Lista voisi jatkua loputtomiin.

Toki näihin kaikkiin voi keksiä mitä kaikkea tavaraa harrastamiseen voi liittää, mutta todellisuudessa pärjää halutessaan aika vähällä. Esim. ulkoiluun sopivat laadukkaat takki ja kengät voivat olla myös arkikäytössä, emme oikeasti tarvitse miljoonia pareja kaikkeen tekemiseen erikseen. Samalla muistikirjalla ja kynällä voit kirjoittaa niin laulunsanoja, runoja, kirjaa, muistiinpanoja kuin ostoslistaakin. Joogata voi ihan tavallisen maton päällä tai ilmankin jne. Ei ole niin hirveän vaikeaa, mutta meidät on aivopesty onnistuneesti länsimaissa ajattelemaan, että elämisen arvoinen elämä perustuu materialismiin, levottomaan ja kertakäyttöiseen kuluttamiseen ja omistamiseen. Tavaroiden omistamisessa ei ole mitään väärää, mutta meidän kulttuurissa on vallalla sellainen ajatus että kaikki harvoin käytettäväkin pitää omistaa itse eikä esim. jakaa yhteisön kanssa. On tosi surullista, jos ihmiset eivät enää oikeasti edes keksi ajanviettotapoja joihin ei olennaisesti liity uusien tavaroiden jatkuva haaliminen.

On olemassa myös värikäs minimalismi. Usein minimalismi käsitetään valkoisen-hiekanruskean-harmaan yhdistelmäksi, hieman kolkoksi ja jopa masentavaksi. Sen ei tarvitse olla mikään ankea beige maailma, vaan voi olla värikäs.

Vierailija kirjoitti:

Minä itse olen aikalailla kuin tuo Tiina. Rahaa käytän mahdollisimman vähän mihinkään ja uusia tuotteita ostan vasta sitten kun vanha hajoaa. Auto on asia mikä mulla on pakko olla jotta pääsen töihin. 

Saan nettona palkkaa kuukaudessa noin 2200e/kk ja säästöön menee joka kuukausi 800e-1000e mulla.

Se miksi elän näin johtuu siitä että haluan maksaa asuntolainani äkkiä pois koska mitä pidempään sitä maksaa takaisin niin sitä enemmän korkoja siitä tulee maksettavaksi.

En ole vuosiin käynnyt baareissa,ravintoloissa tai yleisötapahtumissa.

M32

Viksu mies!

Tunnistan itseni. Vanhemmiten haluaa karsia tavaroita ja viihtyy hyvinkin askeettisissa tiloissa. Helppo pitää siistinä. Ja sielu lepää! Joka tavaralle oma paikkansa. En tosin lainkaan tykkää tästä keittiöstä. Itse valitsisin aika lailla minikeittiön, joka olisi suojassa katseilta ja helppo pitää puhtaana. En myöskään huoli mitään viherkasveja (peikonlehti). Kamalia! Tykkään kylläkin väreistä, eli niillä maalailen tunnelmaa ja pidän katseenvangitsijoista, eli muutama tarkkaan valittu taulu, tms. Ei kirjoja, kirjahyllyjä minulle myöskään. Runsaista verhoista pidän, koska ylelliset ja auttaa päivänvaloon, joka saattaa olla kovaa. Vaatteista myöskin pidän. Mutta laadukasta, klassisista mustaa, tummansinistä, plus jotain väripilkkuja. Minimalismiin siirtyminen oli helppoa, sillä lapsuuteni oli niukkaa taloudellisista syistä.

Tällä hetkellä kannan ylimääräistä kierrätyskeskukseen ja korvaan vähällä ja laadukkaalla. Tekstiileissä niin, että niitä voi pestä muutamalla pesuohjelmalla: valkoiset (lakanat, pyyhkeet), mustat (kotivaatteet, alusvaatteet), muut sitten käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minimalisti tekee sitten kun koti on siivottu kaikesta turhasta kamasta jonka parissa ei enää tarvitse askarrella. Mihin se ylimäärinen aika jota kaiken turhan minimoimisella saavutetaan, lopulta käytetään? Somettamiseen?

Etkö todella keksi mitään muita kuin kodin kunnossapitoon, sisustamiseen ym. askarteluun liittyviä harrastuksia ja ajanviettotapoja? Elämää voi olla sen kodin ulkopuolellakin tai siellä kodissa voi harrastaa ihan mitä tahansa muutakin kuin sitä kotia itsessään. Ihan järjettömän yksinkertaista ja aika seksististä olettaa, ettei naisella voisi olla mitään muuta sisältöä elämässä kuin somettaa tai hoitaa kotia.

No anna tulla niitä vaihtoehtoja jos niitä kerran on. Muuttuuko koti paikaksi jossa ei käytännössä halua olla koska siellä ei ole mitään tekemistä? Mitä sellaisessa kohdissa tehdään jossa ei ole kuin muutama sata välttämätöntä esinettä?

Luetaan sohvalla sitä sisustuslehteä, mikä kuvassa näkyi. Siinä kliseisessä kuvassa missä oli pöydällä avoin sisustuslehti vaasissa pari vihreetä oksaa.

Mietin samaa, että siinä pöydillä lojuvat harmonisen väriset lehdet on varmaan sit niitä ehdottoman tärkeitä esineitä, joita on pidettävä esillä?

Eiköhän ne ole, jos on kiinnostunut sisustamisesta, arkkitehtuurista ja estetiikasta. Jos nämä asiat eivät sinua kiinnosta, voit ihan vapaasti pitää sohvapöydälläsi jotain muuta - tai vaikka ihan tyhjänä, hui!

Missä menee se raja monesko sisustuslehti tai -kirja on turha? 

No se varmasti riippuu ihan henkilöstä itsestään, eihän sitä kukaan ulkopuolinen voi määritellä, mutta tuskinpa kukaan minimalisti ainakaan sisustuslehtien vuosikertoja kotiinsa hamstraa, kuten itse vielä josku tein. Nyt ostan sisustuslehtiä vain harvakseltaan, jos niissä on jotain erityisen kiinnostavaa ja laitan lehdet sitten aika pian luettuani eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt sitä, että miksi kaikilla minimalisteilla pitää olla samanlainen koti. Kaikkilla värimaailma samanlainen vaatteista lähtien. Yleensä vielä iso peikonlehti nurkassa. Ihan kuin joku uskonto.

Kenellä muulla minimalistilla on näin kaunis koti, alan heti seurata, jos kerrot?

Kotimaisia en ole seurannut, kun ne on jotenkin maanisen olosia Youtubessa. Siis ulosanniltaan. Ulkolaisia seuraan ja melkeen kun laitat Youtubeen hauksi minimalist home tour niin sieltä vaan valitset.

Voi kuule, Youtuben minimalistikanavat on koluttu läpi, eikä ole löytynyt yhtään samanlaista minimalistikotia, kuin Tiinalla. Ja jos kunnolla katsoit, Tiinallahan ei ole lainkaan kasveja, ihailtavaa, että ilman kasveja ja näin rajatulla värivalikoimalla saa silti aikaiseksi näin lämpimän interiöörin!

Voi kuule, harvoinpa kellään on prikulleen samanlaista, mutta värimaailma on sama. Ei tarvi heti ruveta puolustuskannalle Tiina. Pääasia, että ite tykkäät sisustuksestasi.

En ole Tiina, arvasinkin, että joku kommentoi näin, Tiinalla on paljon seuraajia, jotka ihailevat hänen tyyliään ja olen yksi heistä.

Kas, kun se pelkkä sama värimaailma ei vielä tarkoita, että sisustus olisi samanlainen, mutta turha tästä enää on jankata, jos ei ymmärrä, että sisustukseen vaikuttaa aika moni muukin asia, kuin värimaailma; muotokieli, sommittelu, valaistus, pintamateriaalit ja niiden haptisuus jne. Tiinalla on ilmiömäinen taito luoda vähillä elementeillä ei-kolkko sisustus, mutta tämähän on toki makuasia, josta ei kannata kiistellä. Olisin vain ilahtunut, jos todella olet löytänyt jonkun toisen minimalistin, jolla on näin ihastuttava koti, kun en ole sitä omista etsinnöistäni huolimatta löytänyt, mutta eipä sellaista sitten ollut sinulla osoittaa, eipä ihme, että Tiinan kotia on esitelty Japanissa asti.

Jos "Tiinalla on ilmiömäinen taito luoda vähillä elementeillä ei-kolkko sisustus", miksi ei ole sitten tehnyt kotiinsa niin?

-sivusta ihmettelevä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt sitä, että miksi kaikilla minimalisteilla pitää olla samanlainen koti. Kaikkilla värimaailma samanlainen vaatteista lähtien. Yleensä vielä iso peikonlehti nurkassa. Ihan kuin joku uskonto.

Kenellä muulla minimalistilla on näin kaunis koti, alan heti seurata, jos kerrot?

Kotimaisia en ole seurannut, kun ne on jotenkin maanisen olosia Youtubessa. Siis ulosanniltaan. Ulkolaisia seuraan ja melkeen kun laitat Youtubeen hauksi minimalist home tour niin sieltä vaan valitset.

Voi kuule, Youtuben minimalistikanavat on koluttu läpi, eikä ole löytynyt yhtään samanlaista minimalistikotia, kuin Tiinalla. Ja jos kunnolla katsoit, Tiinallahan ei ole lainkaan kasveja, ihailtavaa, että ilman kasveja ja näin rajatulla värivalikoimalla saa silti aikaiseksi näin lämpimän interiöörin!

Voi kuule, harvoinpa kellään on prikulleen samanlaista, mutta värimaailma on sama. Ei tarvi heti ruveta puolustuskannalle Tiina. Pääasia, että ite tykkäät sisustuksestasi.

En ole Tiina, arvasinkin, että joku kommentoi näin, Tiinalla on paljon seuraajia, jotka ihailevat hänen tyyliään ja olen yksi heistä.

Kas, kun se pelkkä sama värimaailma ei vielä tarkoita, että sisustus olisi samanlainen, mutta turha tästä enää on jankata, jos ei ymmärrä, että sisustukseen vaikuttaa aika moni muukin asia, kuin värimaailma; muotokieli, sommittelu, valaistus, pintamateriaalit ja niiden haptisuus jne. Tiinalla on ilmiömäinen taito luoda vähillä elementeillä ei-kolkko sisustus, mutta tämähän on toki makuasia, josta ei kannata kiistellä. Olisin vain ilahtunut, jos todella olet löytänyt jonkun toisen minimalistin, jolla on näin ihastuttava koti, kun en ole sitä omista etsinnöistäni huolimatta löytänyt, mutta eipä sellaista sitten ollut sinulla osoittaa, eipä ihme, että Tiinan kotia on esitelty Japanissa asti.

Jos "Tiinalla on ilmiömäinen taito luoda vähillä elementeillä ei-kolkko sisustus", miksi ei ole sitten tehnyt kotiinsa niin?

-sivusta ihmettelevä

Onhan, jos sulla on erilainen käsitys siitä, millainen on ei-kolkko sisustus, enhän minä sille mitään voi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minimalisti tekee sitten kun koti on siivottu kaikesta turhasta kamasta jonka parissa ei enää tarvitse askarrella. Mihin se ylimäärinen aika jota kaiken turhan minimoimisella saavutetaan, lopulta käytetään? Somettamiseen?

Etkö todella keksi mitään muita kuin kodin kunnossapitoon, sisustamiseen ym. askarteluun liittyviä harrastuksia ja ajanviettotapoja? Elämää voi olla sen kodin ulkopuolellakin tai siellä kodissa voi harrastaa ihan mitä tahansa muutakin kuin sitä kotia itsessään. Ihan järjettömän yksinkertaista ja aika seksististä olettaa, ettei naisella voisi olla mitään muuta sisältöä elämässä kuin somettaa tai hoitaa kotia.

No anna tulla niitä vaihtoehtoja jos niitä kerran on. Muuttuuko koti paikaksi jossa ei käytännössä halua olla koska siellä ei ole mitään tekemistä? Mitä sellaisessa kohdissa tehdään jossa ei ole kuin muutama sata välttämätöntä esinettä?

Luetaan sohvalla sitä sisustuslehteä, mikä kuvassa näkyi. Siinä kliseisessä kuvassa missä oli pöydällä avoin sisustuslehti vaasissa pari vihreetä oksaa.

Mietin samaa, että siinä pöydillä lojuvat harmonisen väriset lehdet on varmaan sit niitä ehdottoman tärkeitä esineitä, joita on pidettävä esillä?

Eiköhän ne ole, jos on kiinnostunut sisustamisesta, arkkitehtuurista ja estetiikasta. Jos nämä asiat eivät sinua kiinnosta, voit ihan vapaasti pitää sohvapöydälläsi jotain muuta - tai vaikka ihan tyhjänä, hui!

Missä menee se raja monesko sisustuslehti tai -kirja on turha? 

No se varmasti riippuu ihan henkilöstä itsestään, eihän sitä kukaan ulkopuolinen voi määritellä, mutta tuskinpa kukaan minimalisti ainakaan sisustuslehtien vuosikertoja kotiinsa hamstraa, kuten itse vielä josku tein. Nyt ostan sisustuslehtiä vain harvakseltaan, jos niissä on jotain erityisen kiinnostavaa ja laitan lehdet sitten aika pian luettuani eteenpäin.

Jatkan vielä. Raja sille, monesko sisustuslehti tai -kirja on turha, riippuu myös mm. siitä, onko niille ammatillinen tarve vai ovatko ne vain henkilökohtaista viihdykettä. Kun säästin lehtien vuosikertoja, työskentelin sisustussuunnittelijana, nyt, kun en enää työskentele, tarve lehtien keräämiseen on vähentynyt.

Tapa hallita ahdistusta.

Mitä vähemmän ostaa tavaraa niin sitä ympäristöystävällisemmin elää. 

Eiks paljon zeniläisempää olis olla helvetin tyyni ja fokusoitunut vaikka ympärillä vallitsisi millainen kaaos tahansa?

Tuolla Hesarin aiemmin julkaistussa jutussa tai oikeestaan kommenteissa, kun en päässyt itse juttua lukemaan, oli että lapsi oli tehnyt naarmun betonilaattaan ja sen tähden koko kämpän laatat piti hioa, koska se yksi hiottu laatta olisi muuten näyttänyt erilaiselta. Joku pakkomielle tai hallinnan tarvehan tuossa on taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni. Vanhemmiten haluaa karsia tavaroita ja viihtyy hyvinkin askeettisissa tiloissa. Helppo pitää siistinä. Ja sielu lepää! Joka tavaralle oma paikkansa. En tosin lainkaan tykkää tästä keittiöstä. Itse valitsisin aika lailla minikeittiön, joka olisi suojassa katseilta ja helppo pitää puhtaana. En myöskään huoli mitään viherkasveja (peikonlehti). Kamalia! Tykkään kylläkin väreistä, eli niillä maalailen tunnelmaa ja pidän katseenvangitsijoista, eli muutama tarkkaan valittu taulu, tms. Ei kirjoja, kirjahyllyjä minulle myöskään. Runsaista verhoista pidän, koska ylelliset ja auttaa päivänvaloon, joka saattaa olla kovaa. Vaatteista myöskin pidän. Mutta laadukasta, klassisista mustaa, tummansinistä, plus jotain väripilkkuja. Minimalismiin siirtyminen oli helppoa, sillä lapsuuteni oli niukkaa taloudellisista syistä.

Tällä hetkellä kannan ylimääräistä kierrätyskeskukseen ja korvaan vähällä ja laadukkaalla. Tekstiileissä niin, että niitä voi pestä muutamalla pesuohjelmalla: valkoiset (lakanat, pyyhkeet), mustat (kotivaatteet, alusvaatteet), muut sitten käsin.

Kuulostaa muuten tosi hyvältä, mutta tuo on kyllä aika kestämätöntä, että kannat ylimääräisiä tavaroitasi kierrätyskeskukseen ja ilmeisesti ostat siis uusia tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Mitä vähemmän ostaa tavaraa niin sitä ympäristöystävällisemmin elää. 

Niin olisi, mutta valitettavan usein, ainakin nämä lehdissä esiteltävät minimalistit, ovat juuri niitä jotka ostelevat yhä uusia ja uusia trendikkäitä tuotteita. Eipä näy kovin vanhaa tavaraa olevan tällä Tiinallakaan.

Vierailija kirjoitti:

Eiks paljon zeniläisempää olis olla helvetin tyyni ja fokusoitunut vaikka ympärillä vallitsisi millainen kaaos tahansa?

Totta kai olisi, mutta miksei omasta kodistaan silti voisi tehdä sellaista, mikä itseä miellyttää, kaaosta on sitten koko loppumaailma pullollaan?

Vierailija kirjoitti:

Tapa hallita ahdistusta.

Minulle runsas koti tuo ahdistusta. Jos sen hallinta on näin helppoa, olen oikealla tiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan itseni. Vanhemmiten haluaa karsia tavaroita ja viihtyy hyvinkin askeettisissa tiloissa. Helppo pitää siistinä. Ja sielu lepää! Joka tavaralle oma paikkansa. En tosin lainkaan tykkää tästä keittiöstä. Itse valitsisin aika lailla minikeittiön, joka olisi suojassa katseilta ja helppo pitää puhtaana. En myöskään huoli mitään viherkasveja (peikonlehti). Kamalia! Tykkään kylläkin väreistä, eli niillä maalailen tunnelmaa ja pidän katseenvangitsijoista, eli muutama tarkkaan valittu taulu, tms. Ei kirjoja, kirjahyllyjä minulle myöskään. Runsaista verhoista pidän, koska ylelliset ja auttaa päivänvaloon, joka saattaa olla kovaa. Vaatteista myöskin pidän. Mutta laadukasta, klassisista mustaa, tummansinistä, plus jotain väripilkkuja. Minimalismiin siirtyminen oli helppoa, sillä lapsuuteni oli niukkaa taloudellisista syistä.

Tällä hetkellä kannan ylimääräistä kierrätyskeskukseen ja korvaan vähällä ja laadukkaalla. Tekstiileissä niin, että niitä voi pestä muutamalla pesuohjelmalla: valkoiset (lakanat, pyyhkeet), mustat (kotivaatteet, alusvaatteet), muut sitten käsin.

Kuulostaa muuten tosi hyvältä, mutta tuo on kyllä aika kestämätöntä, että kannat ylimääräisiä tavaroitasi kierrätyskeskukseen ja ilmeisesti ostat siis uusia tilalle?

Yritän kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti viestejäni. Varmaan siis tarkennettava: Kannan kierrätyskeskukseen nyt paljon tavaraa, koska pyrin mahdollisimman simppeliin elämiseen (ja valmistaudun senioriasumiseen/palvelukotiin). Myös häkkikomeron tyhjentämistä. Ainoat, jotka olen nyt ostanut uusina ja lisäyksinä on Savonian aterin lisäykset, jotta saan astianpesukoneeni ladattua täyteen. Toinen hankinta on uudet lakanat, jotka vanhat olivat jo ohuiksi kuluneet.

Olin ennen minimalismin ystävä, mutta maku kehittynyt ja tuo koti oli liian kalsea. Ahdistuisin noissa tyhjissä nurkissa.

Itse olen karsinut paljon tavaraa, mutta pääasiassa varastosta ja kaapeista. Sisustus sinällänsä ei ole paljon muuttunut. Tykkään väreistä ja tummasta puusta. Näissä minimalismiin keskittyvissä sometileissä on jotenkin ristiriitaista se, että vähennetään ja karsitaan tavaraa, mutta tehdään paljon kaupallista yhteistyötä eli koitetaan saada muut ostamaan lisää sitä tavaraa. Jännä juttu.