Ennuste: ensi vuonna 50 000 työtöntä lisää. Hoetteko vielä siinäkin vaiheessa täällä että menkää pummit töihin?
https://www.hs.fi/talous/art-2000009851295.html
Hallituksella on kiire saada kaikki heikennykset voimaan jotta kenellekään näistä ei tarvitse maksaa mitään. Tulee lisää asuntojen pakkomyyntejä ja konkursseja kun kukaan ei enää kuluta.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 000 on todella vähän. Ysärilamassa tuli 300 000-400 000 lisää vuodessa.
Työttömiä oli enimmillään vuonna 1994 noin 408000 (16,6 %), minkä jälkeen luku alkoi laskemaan.
https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2018/16/tyti_2018_16_2019-12-03_t…
Ne oikeat työttömyysluvut vuosina 1990-2000
1990: 82000 (3,2 %)
1991: 169000 (6,6 %)
1992: 292000 (11,7 %)
1993: 405000 (16,3 %)
1994: 408000 (16,6 %)
1995: 382000 (15,4 %)
1996: 363000 (14,6 %)
1997: 314000 (12,7 %)
1998: 285000 (11,4 %)
1999: 261000 (10,2 %)
2000: 253000 (9,8 %)
Vertailun vuoksi
2008: 172000 (6,4 %)
2018: 202000 (7,4 %)
2022: 190000 (6,8 %)
Hoen: "Menkää halvemmalla töihin niin saatte töitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norrbotten behövs det mer än 100 000 arbetare under de kommande 15 åren".
Ruotsin pohjanmaalla on 100 000 työntekijän puute. Nyt kouluruotsia kertaamaan. Itseasiassa suomen kieltä puhuu 30-50 % Pohjois-Ruotsin asukkaista ja useilla työpaikolla puhekieli on suomi.
Jos puhuisin ruotsia sujuvasti niin olisin jo lähtenyt Ruotsiin tukka putkella. Tämä maa on taantunut aivan hirvittävällä vauhdilla, ja käännettä parempaan tuskin nähdään ihan pian.
Jos englanti sujuu, silläkin voi työllistyä monessa maassa, ei pelkästään englanninkielisissä. Kansainvälisissä työympäristöissä työkieli on käytännössä aina englanti. Minä ja puolisoni lähdimme jo vuosikymmen sitten, on paremmat palkat, paremmat palvelut jne. Emme ole palaamassa. Jos ei aivan ehdottomasti halua jäädä Suomeen, kannattaa rohkeasti harkita muita vaihtoehtoja. Täällä eletään todennäköisesti vain kerran eikä sitä omaa elämäänsä kannata hukata kituuttamiseen jos sen voi välttää. Meille elämä muualla on ollut yllättävänkin positiivinen kokemus vaikka emme "suomipropagandaa" koskaan uskoneetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norrbotten behövs det mer än 100 000 arbetare under de kommande 15 åren".
Ruotsin pohjanmaalla on 100 000 työntekijän puute. Nyt kouluruotsia kertaamaan. Itseasiassa suomen kieltä puhuu 30-50 % Pohjois-Ruotsin asukkaista ja useilla työpaikolla puhekieli on suomi.
Jos puhuisin ruotsia sujuvasti niin olisin jo lähtenyt Ruotsiin tukka putkella. Tämä maa on taantunut aivan hirvittävällä vauhdilla, ja käännettä parempaan tuskin nähdään ihan pian.
Jos englanti sujuu, silläkin voi työllistyä monessa maassa, ei pelkästään englanninkielisissä. Kansainvälisissä työympäristöissä työkieli on käytännössä aina englanti. Minä ja puolisoni lähdimme jo vuosikymmen sitten, on paremmat palkat, paremmat palvelut jne. Emme ole palaamassa. Jos ei aivan ehdottomasti halua jäädä Suomeen, kannattaa rohkeasti harkita muita vaihtoehtoja. Täällä eletään todennäköisesti vain kerran eikä sitä omaa elämäänsä kannata hukata kituuttamiseen jos sen voi välttää. Meille elämä muualla on ollut yllättävänkin positiivinen kokemus vaikka emme "suomipropagandaa" koskaan uskoneetkaan.
Kirjoitin ehkä epäselvästi, emme lähteneet Ruotsiin vaan muualle Eurooppaan. Mielestäni on parempiakin vaihtoehtoja kuin Ruotsi.
Suomen teollisuudesta hävisi iso osa 1990-luvun rakennemuutoksessa. Siksi samanlaista 400 000 työttömän työttömyyttä ei tule teollisuuteen.
Nyt lama tulee kaatamaan kotimarkkinoiden yrityksiä ja aiheuttamaan työttömyyttä kotimarkkinoilla. Uudet lait mahdollistavat myös julkisen puolen irtisanomiset. Itse uskon että sadat tuhannet tulevat jäämään työttömiksi. Nyt kannattaa jokaisen laittaa talouden puskurit kuntoon ja tehdä oman talouden stressitesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua näitä leikkauksia ollenkaan. Suomen velka on varsin vähäinen verrattuna EU:n keskiarvoon. Etelä-Euroopan mailla on kaikilla velkaa tuplasti sen verran kuin Suomella, Japanilla vielä enemmän. Ei siellä silti kukaan leikkaa typerästi kotimarkkinoita tahallaan lamaan.
Kyse onkin kokoomuksen pakkomielteestä päästä kurjistamaan köyhien, työttömien ja tavallisten työntekijöiden elämää. Se tarve ajaa Orpoa ja kumppaneita toteuttamaan mieletöntä talouspolitiikkaa. Jos Suomen valtion talous olisi oikeasti kuralla, miljardeja ei upotettaisi turhaan "tunnin" junaan.
Tunnin junalla moni pääsee nopeammin töihin.
Saa nähdä, pääseekö. VR:lla on suuria vaikeuksia saada toteutettua edes nykyisiä vuoroja millään yhteysväleillä luotettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua näitä leikkauksia ollenkaan. Suomen velka on varsin vähäinen verrattuna EU:n keskiarvoon. Etelä-Euroopan mailla on kaikilla velkaa tuplasti sen verran kuin Suomella, Japanilla vielä enemmän. Ei siellä silti kukaan leikkaa typerästi kotimarkkinoita tahallaan lamaan.
Kyse onkin kokoomuksen pakkomielteestä päästä kurjistamaan köyhien, työttömien ja tavallisten työntekijöiden elämää. Se tarve ajaa Orpoa ja kumppaneita toteuttamaan mieletöntä talouspolitiikkaa. Jos Suomen valtion talous olisi oikeasti kuralla, miljardeja ei upotettaisi turhaan "tunnin" junaan.
Tunnin junalla moni pääsee nopeammin töihin.
Saa nähdä, pääseekö. VR:lla on suuria vaikeuksia saada toteutettua edes nykyisiä vuoroja millään yhteysväleillä luotettavasti.
Junalippujen hinnat on nousseet myös, enkä kyllä ite ryhtyis mihinkään tunnin työaikaan, ellei olis etätyömahdollisuutta. Kuka jaksaa tuota matkaa joka päivä hinkata?
Vierailija kirjoitti:
Suomen teollisuudesta hävisi iso osa 1990-luvun rakennemuutoksessa. Siksi samanlaista 400 000 työttömän työttömyyttä ei tule teollisuuteen.
Nyt lama tulee kaatamaan kotimarkkinoiden yrityksiä ja aiheuttamaan työttömyyttä kotimarkkinoilla. Uudet lait mahdollistavat myös julkisen puolen irtisanomiset. Itse uskon että sadat tuhannet tulevat jäämään työttömiksi. Nyt kannattaa jokaisen laittaa talouden puskurit kuntoon ja tehdä oman talouden stressitesti.
Eipä ole mistä laittaa, kun olen köyhä opiskelija. Elän kädestä suuhun, vaikka töissä käynkin opintojen ohella. Kiva valmistua lamaan. Taas. Edellisestä tutkinnosta valmistuin 2008 finanssikriisin aikaan. Jippii.
Mun puolesta tää maa voi kaatua tai sen voi vaikka miehittää. En välitä enää.
Hain vuosia apua sairauksiini, hyvin kitsaasti myönnettiin mitään, ja myöhemmin puhuttiin mm. hoitovirheistä sekä laittomista päätöksistä (kun asiantuntija niitä arvioi). Joo no eihän tää vitkuttelu maksanutkaan mulle kuin mm. mielenterveyden menetyksen...hoitoon en päässyt edes sinä yönä, kun hyppäsin jääkylmään mereen puolialasti (olin juuri menettänyt lapseni). Lääkäri naureskeli päivystyksessä, edes huoneeseen kutsumatta käytävällä, että "kävit sitten vähän uinnilla". En pystynyt puhumaan tärinältäni, en saanut edes vilttiä. Kuskasivat mt-yksikköön- joka lähetti minut kotiin. "Meet kotiin ja juot jotain kuumaa".
Viimeisin terapia-arviointihakemus hylättiin. Minulla on haettuna oikeus Kelan tukemaan terapiaan, mutta tarvitsen ensin julkiselta puolelta arvion että sovellun tietyntyyppiseen terapiaan, koska en pysty maksamaan sitä itse.
Ihan viime vuosiin saakka en ole ollut opiskelu/työkuntoinen, mutta siihen on painostettu työkkärin puolelta. Tänä keväänä sanoin, että olen löytänyt kotoa käsin etäopiskeltavan tutkinnon, mitä jos-- ja ei. Ei käy. Aiemmin olisi ehkä käynyt, ei käy enää. Jossen sitten halua palata kuluttavaan duunariammattiini (mitä en enää todellakaan jaksa), niin vaihtoehtoja opiskelun suhteen on kouluttautua uuteen kuluttavaan duunariammattiin. Ei auta psykiatrian, lääkärin, jopa työkkärin oman ammatinvalintapsykologin arviot- ei on ei.
Suomi voi yhteiskuntana tuhoutua puolestani. Tuhoudu ja pala. Ehkä sitten nouset vielä tuhkista ja luot nahkasi uudelleen. Ehkä sitten on erilaista. Ehkä vielä joskus tämä maa kuuntelee minuakin.
1. päästetään maahan massiivinen määrä maahan muuttajia
2. syntyy maahan muuttajien halpatyömarkkinat
3. yritetään pakottaa kantapotut maahan muuttajien halpatyömarkkinoille
Hoen silloin, että menkää kouluun. Opetelkaa jotain sellaista, josta joku muu haluaa maksaa. Ei se ole sen vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua näitä leikkauksia ollenkaan. Suomen velka on varsin vähäinen verrattuna EU:n keskiarvoon. Etelä-Euroopan mailla on kaikilla velkaa tuplasti sen verran kuin Suomella, Japanilla vielä enemmän. Ei siellä silti kukaan leikkaa typerästi kotimarkkinoita tahallaan lamaan.
Sopivasti aina verrataan keskieurooppaan,kun pitää verrata muihin Pohjoismaihin,se paljastaa kyllä ikävän totuuden.
Miksi pitää verrata Pohjoismaihin, kun Suomi on ihan omanlaisensa näistä?
Norja ja Islanti eivät kuulu EU:hun, Ruotsi ja Tanska kuuluvat, mutta eivät euroalueeseen. Suomi siis eroaa muista Pohjoismaista ihan oleellisella tavalla. Eli esim. ne Keski-Euroopan maat ovat paljon parempia vertailukohteita.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua näitä leikkauksia ollenkaan. Suomen velka on varsin vähäinen verrattuna EU:n keskiarvoon. Etelä-Euroopan mailla on kaikilla velkaa tuplasti sen verran kuin Suomella, Japanilla vielä enemmän. Ei siellä silti kukaan leikkaa typerästi kotimarkkinoita tahallaan lamaan.
Kiittäkää tästä Persuja ja Kokkareita. Nehän tämän kiiman lietsoi vaalien alla. Ja nyt lopputulos on se, että köyhältä/keskituloiselta leikataan ja rikkaille annetaan.
Tästä kyllä varoitettiin, mutta ei persut ja kokkaripellet uskoneet. Nyt on sitten tällaista kyytiä luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 000 on todella vähän. Ysärilamassa tuli 300 000-400 000 lisää vuodessa.
Työttömiä oli enimmillään vuonna 1994 noin 408000 (16,6 %), minkä jälkeen luku alkoi laskemaan.
https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2018/16/tyti_2018_16_2019-12-03_t…
Ne oikeat työttömyysluvut vuosina 1990-2000
1990: 82000 (3,2 %)
1991: 169000 (6,6 %)
1992: 292000 (11,7 %)
1993: 405000 (16,3 %)
1994: 408000 (16,6 %)
1995: 382000 (15,4 %)
1996: 363000 (14,6 %)
1997: 314000 (12,7 %)
1998: 285000 (11,4 %)
1999: 261000 (10,2 %)
Noinpa. Mitä se oli 80-luvun lopussa, jotain kaksi prosenttia? :D
Käytännössä täystyöllisyydestä 400 000 työttömään hyvin lyhyessä ajassa.
Työllisyysaste on syksyllä 1994 56,4%. Syöksyn alin kohta.
Suomi kesti sen silloin, koska mm. eläkekulut olivat vain pieni murto-osa nykyisestä.
Elin sen ajan aikuisena läpi. Monella oli tilanne se, että tappiin otetut opintolainat ja vanhempien kannustamana otetut kulutusluotot olivat ulosotossa kovalla korolla. Jatko-opiskelu ei ollut kerta kaikkiaan enää mahdollista, ja töihin ei päässyt vuosiin minnekään. Nettiä ja kännyköitä ei ollut, ihmiste muuttuivat luoviksi aikansa kuluttamisessa. Moni 90-luvun lopun huippubändi sai alunsa ysärilamasta. Don Huonot, HIM, Ultra Bra, COB, jne. Monen elämä alkoi luokkaa viiden vuoden työttömyydellä. Kuulostaa nykyisessä cv-ajassa hurjalta, mutta sellaista se oli. Oma elämäni alkoi seitsemän vuoden työttömyydellä. Sellainen vaikuttaa ihmiseen, maailmankuvaan.
Työkkäri kehotti minua hakemaan raksatöihin firmaan joka menossa konkurssiin. Pakko hakea kuulemma.
Kaveri joutunut työttömäksi just raksalta ja se myy asuntoaan. Näin vaan sen ilmoituksen. HAukkui facebookisssa hallitusta oikein kunnolla.
Työtön mies 47 kirjoitti:
Työkkäri kehotti minua hakemaan raksatöihin firmaan joka menossa konkurssiin. Pakko hakea kuulemma.
Haitko pesänselvittäjäksi?
Minunkin työpaikallani alkoi muutosneuvottelut. Irtisanomisia ja lomautuksia on luvassa.
Itse teen keikkatyötä, joten tästä tulee vain yksi epämääräisen pituinen tauko sopimusten välillä. Tilanne on sama koko alalla, joten muistakaan yrityksistä ei löydy töitä. Kaikki vaan irtisanovat.
en oo huudellut tähänkään asti niille työttömille työnhakijoille, jotka on tulleet irtisanotuksi ja hakevat aktiivisesti uusia työmahdollisuuksia. Kaikenlaisia mahdollisuuksia. Myös muualta kuin siltä ruutukaavalta jossa asuvat.
Seuraukset
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat jopa puolen miljoonan ihmisen suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia. Pahimpana vuonna 1994 työvoimasta oli työttömänä 17 prosenttia[24] ja rakennusalalla lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat velkakriisiin muun muassa luottotappiokierteen, riskialttiiden rakennushankkeiden ja yritysten maksuvalmiusvaikeuksien takia.
Niistä seurasi pankkikriisi sekä punapääoman romahtaminen, lähes kaikki Suomen keskeiset liikepankit ajautuivat yrityssaneeraukseen tai konkurssiin. Valtiontalouden budjettivaje kasvoi. Vajeen paikkaamiseksi leikattiin sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita kuntien kuluja ennennäkemättömällä tavalla.
Lisäksi Suomen luottoluokitus aleni.