Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisena surettaa, ettei ole osa mitään yhteisöä. Kuten lapsena oli koulussa tai harrastusporukassa. Mistä löytää oma yhteisö?
Opiskeluaikanakin oli luontevaa hengata omassa opiskeluporukassa. Opiskelupaikkakunnalta muuttaessa kaveriporukat hajaantuivat. Työpaikat vaihtuu, asuinpaikat vaihtuu, elämäntilanteet muuttuu.
Miten löytää taas se yhteisöllisyyden tunne, se että kuuluu johonkin? Olen ainoa lapsi joten ei ole edes mitään sisarusporukkaa. Työt etätöitä tai toimiston kahvihuoneessa 5 min jutustelu. Tekee jotenkin pelokkaan olon kun ei ole turvana yhteisöä. Kuin eläin, joka on ajettu laumasta.
Kommentit (467)
Minulla on niin, etten missään tapauksessa halua kuulua mihinkään yhteisöön. En halua olla ihmisten kanssa tekemisissä yhtään enempää, kuin on pakko.
Eläkkeellä olen, mutta tekemistä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä, joten aika ei käy pitkäksi.
Omassa talossa on hyvä olla, saa olla rauhassa. Ei tarvi kuunnella radiota, eikä lbgtq paskaa televisiosta. Seuraan haluamani asiat netistä ja vaikka matkustan johonkin jos siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se etätyö teettää kun ihmiset jumittaa kotiinsa.
Minulla on nykyään varsin laaja tuttavapiiri ja ystäviäkin, jotka ovat löytyneet (lava)tanssiharrastuksen aloittamisen myötä eri kursseilta. Sosiaalisten harrasteiden kautta on mahdollisuus päästä niissä muodostuvien "laumojen" jäseneksi.
M60+
Kavereita ja sukulaisia löytyy, harrastusporukkaakin mutta yksinhän sitä on keski-ikäinen ihminen käytännössä. Olen hiukan kuormittuva ja asun syrjässä. Viihdyn kyllä itsekseni ja aion vain istua asian kanssa. Ei kukaan voi asiaa pysyvästi paikatakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä maalla mitään yhteisöjä ole. Jotku käy helluntaiseurakunnassa.
Perusta itse, vaikka lukupiiri.
Niin, voi lukea kirjoja ja keskustella niistä itsensä kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitaan tietty kriittinen massa tietyn asian harrastajia, että mitään aktiivista yhteisöä voi syntyä. Sitten tässä yhteisössä voi ystävystyä, jos henkilökemiat tämäävät. Olen huomannut, että kaikki minua kiinnostavien harrasteiden yhteisöt ovat Jyväskylän eteläpuolella. Asun itse lähellä Oulua.
Olen harrastellut vähän pitkin hampain minua vähemmän kiinnostavia asioita ihan vain yhteisöllisyyden takia, mutta ystäviä ei oikein ole näistä harrasteidta tullut. Yksi kyllä, mutta hän yllättäen menehtyi.
T: mies 55v
Alue: Aihe vapaa
Joku peliyhteisö. (Virtuaalinen). Jos vain peli/tietokoneet pysyy hyppysissä. Kielitaitokin karttuu ja peliyhteisöissäkin voi löytyä ystäviä. Eikä tarvitse kuin ottaa tuolissa mukava asento.
Kuulin pojaltani että heidän peliyhteisössä vanhin on reippaasti yli kasikymppinen joka vasta vanhempana opetteli "pelaamaan".