Miksi ihmeessä aina korostetaan, että ruoka pitää syödä pöydän ääressä?
Miksi ei voisi syödä sohvalla tai TV:n ääressä? Sehän on ihanaa ja rentouttavaa katsoa samalla vaikka telkkaria ja mutustella iltapalaleipiä. Mä tarjoilen mielellään mun omalle teinille TV:n ääreen iltapalan.
Toki ymmärrän sen sotkemispointin, että ei ole välttämättä kiva putsata kangassohvaa, mutta onko jotain muuta syytä, miksi pitää syödä pöydän ääressä?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöydän ääressä on helpompi seurustella ja keskustella päivän tapahtumista.
Seurustella? Keskustella? Kuulostaa kamalalta. Onko nämä niitä viime vuosituhannen juttuja?
Ei, se on ihan normaali tapa toimia. Lapsuudestakin nämä ovat niitä kivoja muistoja.
Miehen kanssa yhteinen ateria ruokapöydän ääressä, mutta jos olen yksin kotona ja sapuskana on joku helppo käsin syötävä, niin sohvalla TV:n ääressä tulee syötyä.
Jos mulla on salaattikippo tai vaikka hodari, niin ihan se sama määrä tulee syötyä oli pöydän ääressä tai TV:n ääressä.
Töissä en pysty syömään lounasravintolan pöydässä monien työkaverien kanssa. Suu käy jatkuvasti (puheesta siis), ruokaa pyöritellään lautasella, tunti kuluu ja lopulta iso osa ruuasta (jättiannoksesta) heitetään pois. Siinä haaskataan aikaa ja ruokaa, eikä näiden jaarittelijoiden jutut oikeasti kiinnosta muita. Kyseessä siis tyypillisesti korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Ja puheenaiheena vielä monesti jokin ilmastoahdistusta liippaava. Ei kiitos.
No olisihan se kieltämättä vähän jo hassunkin näköistä, jos meidän kahdeksanhenkinen perhe ahtautuisi vierekkäin sohvalle ja taiteilisi siinä haarukoiden, veitsien, lautasten ja lasien kanssa. Syödään mieluummin pöydän ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokapöydässä syöminen on sosiaalinen tapahtuma vaikka kukaan ei puhuisikaan mitään, mutta ainakin jotain pystyy heittämään mitä mieleen tuo ilman ruutuaikaa.
miten se on sosiaalinen tapahtuma yksinäiselle yksin asuvalla ihmisellä jolla ei ole skitsofreniaa?
Minulle sinkulle se on sosiaalinen tapahtuma lehtien kanssa.
Syödessäni luen aina oman alani erikoislehtiä, liiton lehden,
sekä kirjastosta lainatut ulkomaiset lehdet.
Ruokailun jälkeen jää istumaan pöydän ääreen pitkäksikin aikaa, noiden lehtien parissa.
Joo ja tiedän, suurin osa lehdistä löytyy verkostakin, itse kun vaan haluan lukea ne fyysisinä.
Eväät töihin kirjoitti:
Töissä en pysty syömään lounasravintolan pöydässä monien työkaverien kanssa. Suu käy jatkuvasti (puheesta siis), ruokaa pyöritellään lautasella, tunti kuluu ja lopulta iso osa ruuasta (jättiannoksesta) heitetään pois. Siinä haaskataan aikaa ja ruokaa, eikä näiden jaarittelijoiden jutut oikeasti kiinnosta muita. Kyseessä siis tyypillisesti korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Ja puheenaiheena vielä monesti jokin ilmastoahdistusta liippaava. Ei kiitos.
Minua kiinnostaisi, missä töissä voi pitää tunnin ruokatunnin.
Eikö se sohvalla syöminen ohjaile väkisin johonkin hampurilais-tai pizzakulttuuriin, ruokia, joita on helppo syödä käsin. Onhan se pihvin leikkaaminen lautanen sylissä keikutellen jo lähtökohtaisesti hankalampaa tai kastikkeen saaminen suuhun saakka niin, ettei se tipu välillä jo syliin tai sohvalle.
Käytän ajan hyödykseni, ja syön sohvalla suoratoistoa/telkkua katsellen. Ja ei, ei ole ollut koskaan grammaakaan ylipaonoa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Eikö se sohvalla syöminen ohjaile väkisin johonkin hampurilais-tai pizzakulttuuriin, ruokia, joita on helppo syödä käsin. Onhan se pihvin leikkaaminen lautanen sylissä keikutellen jo lähtökohtaisesti hankalampaa tai kastikkeen saaminen suuhun saakka niin, ettei se tipu välillä jo syliin tai sohvalle.
Ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokapöydässä syöminen on sosiaalinen tapahtuma vaikka kukaan ei puhuisikaan mitään, mutta ainakin jotain pystyy heittämään mitä mieleen tuo ilman ruutuaikaa.
miten se on sosiaalinen tapahtuma yksinäiselle yksin asuvalla ihmisellä jolla ei ole skitsofreniaa?
Myös yksin syödessään voisi joskus hiljentyä hetkeksi nauttimaan ateriasta ilman jatkuvaa älylaitteiden, kuten puhelimen tai television, tarjoamaa ylistimulointia. Tällainen rauhallinen hetki voi olla hyväksi aivoille ja auttaa välttämään jatkuvaa ylirasitusta.
Vierailija kirjoitti:
Eväät töihin kirjoitti:
Töissä en pysty syömään lounasravintolan pöydässä monien työkaverien kanssa. Suu käy jatkuvasti (puheesta siis), ruokaa pyöritellään lautasella, tunti kuluu ja lopulta iso osa ruuasta (jättiannoksesta) heitetään pois. Siinä haaskataan aikaa ja ruokaa, eikä näiden jaarittelijoiden jutut oikeasti kiinnosta muita. Kyseessä siis tyypillisesti korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Ja puheenaiheena vielä monesti jokin ilmastoahdistusta liippaava. Ei kiitos.
Minua kiinnostaisi, missä töissä voi pitää tunnin ruokatunnin.
Meillä toimistotöissä voi pitää vaikka 2,5 tunnin ruokatunnin. Itse pidän 1-1,5 tunnin, kun käyn lenkillä.
Vierailija kirjoitti:
Eväät töihin kirjoitti:
Töissä en pysty syömään lounasravintolan pöydässä monien työkaverien kanssa. Suu käy jatkuvasti (puheesta siis), ruokaa pyöritellään lautasella, tunti kuluu ja lopulta iso osa ruuasta (jättiannoksesta) heitetään pois. Siinä haaskataan aikaa ja ruokaa, eikä näiden jaarittelijoiden jutut oikeasti kiinnosta muita. Kyseessä siis tyypillisesti korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Ja puheenaiheena vielä monesti jokin ilmastoahdistusta liippaava. Ei kiitos.
Minua kiinnostaisi, missä töissä voi pitää tunnin ruokatunnin.
Yliopisto.
Alanuolista päätellen taisi osua ja upota.
T. Tuo jota lainasit
Kaikki oheistoiminta vie huomion itse syömiseltä ja nälän tunne katoaa viiveellä. Kun keskittyy pelkästään syömiseen niin tulee syötyä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset syövät nykyään liikaa. Tutkitusti telkan edessä tulee syötyä enemmän ihan huomaamattaan. Pöydän ääressä ruokailuun keskittyy paremmin.
Pöydän ääressä on tarkoitus myös seurustella perheenjäsenten kanssa. Keskittyä toisen kuulumisiin, olla yhdessä. Tämä on tärkeää mielenterveydelle ja perhesuhteille.
Ei niillä lihavilla ole perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokapöydässä syöminen on sosiaalinen tapahtuma vaikka kukaan ei puhuisikaan mitään, mutta ainakin jotain pystyy heittämään mitä mieleen tuo ilman ruutuaikaa.
miten se on sosiaalinen tapahtuma yksinäiselle yksin asuvalla ihmisellä jolla ei ole skitsofreniaa?
Myös yksin syödessään voisi joskus hiljentyä hetkeksi nauttimaan ateriasta ilman jatkuvaa älylaitteiden, kuten puhelimen tai television, tarjoamaa ylistimulointia. Tällainen rauhallinen hetki voi olla hyväksi aivoille ja auttaa välttämään jatkuvaa ylirasitusta.
Jatkuva ylirasitus😆🤣
#naiset
#suorittaminen
Pöytä ja ruokailuvälineet lautasineen ovat ihan turhaa kamaa, mättä muovikuppiin ja poppoo lattialle sormin mättöä mättämään. Luonto pelastuu, eikä kukaan koe olevansa erilainen. Ei tarvitse mitään turhia astioita pestä, kaukalon voi jokainen huuhtasta vaikka koiran vesikupissa.
Keittiö sijaitsee olohuoneessa. Ihan sama kummassa syö, se on yksi ja sama paikka nykyhuoneistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka pöydän ääressä syömisen korostaminen liittyy moniin tekijöihin, ja perinteisesti se on yhdistetty terveellisiin ruokailutapoihin ja kulttuuriseen käytökseen. Tässä on joitain syitä, miksi ruokaillaan usein pöydän ääressä:
Tietoinen syöminen: Kun istutaan pöydän ääressä, ollaan usein tietoisempia siitä, mitä syödään. Tämä voi auttaa hallitsemaan ruokamääriä ja vähentämään liikasyöntiä. Kun syödään sohvalla tai TV:n ääressä, saattaa olla taipumus syödä enemmän ja kiinnittää vähemmän huomiota ruokaan.
Sosiaalinen yhteys: Ruokailu pöydän ääressä voi olla mahdollisuus perheille ja ystäville kokoontua yhteen ja viettää aikaa yhdessä. Se voi luoda tärkeitä hetkiä ja vahvistaa sosiaalisia suhteita.
Kunnioitus ruokaa kohtaan: Monissa kulttuureissa ruokaan liittyy kunnioittava asenne, ja ruokailu pöydän ääressä voi olla tapa osoittaa arvostusta ruoan valmistamista ja tarjoilua kohtaan.
Vähemmän sotkua: Kuten mainitsit, syöminen sohvalla tai TV:n ääressä voi aiheuttaa sotkua ja vaikeuttaa puhdistusta. Pöydän ääressä syöminen voi auttaa pitämään ruokailualueen siistinä.
Terveellisemmät valinnat: Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun syödään pöydän ääressä ilman häiriötekijöitä kuten televisiota, ihmiset tekevät terveellisempiä ruokavalintoja ja nauttivat ruoasta enemmän.
On kuitenkin tärkeää huomata, että syöminen sohvalla tai TV:n ääressä ei ole automaattisesti huono tapa, ja monet nauttivat siitä ajoittain. Kunkin perheen tai yksilön ruokailutottumukset voivat vaihdella, ja tärkeintä on löytää tasapaino terveellisten ja nautinnollisten ruokailutapojen välillä. Olennaista on myös olla tietoinen omista ruokailutottumuksistaan ja tarpeistaan.
Vai oliskohan tuon tutkimuksen lopputulos ollu, että ihmiset jotka eivät ole kovin sosiaalisia ja perinteitä kunniottavia ovat keskimäärin myös laiskempia? Tuskin se pöydän ääressä syönti ketään paremmaksi itsessään muuttaa. Lienee normit ja sosiaaliset tapahtumat se mikä vaikuttaa, eikä se ruokapöytä.
Itse syön pöydän ääressä, koska se on helpompaa, mutta en havaitse tekeväni mitään erityisen terveitä ratkaisuja omassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana pariskuntana meillä ei edes ole ruokapöytää, oli, mutta siitä tuli ylimääräinen "vaatekaappi". Sohvalla onnistuu syöminen ja keskustelu hienosti töllöä katsellessa.
Eikö teillä koskaan käy vieraita?
Ettekö milloinkaan kutsu sukulaisparikuntaa, vanhempianne, sisarta/veljeä syömään kotiinne?
Hyvää ruokaa, kauniisti katettu pöytä, ehkä viiniä ruuan kanssa, jälkiruoka. Ja mukavaa rentouttavaa keskustelua heidän kanssa.
Itse en jaksaisi hektisiä työviikkoa, ilman ettei tuollaisia hetkiä ja tapaamisia olisi, pari kertaa kuussa.
Erittäin harvoin.
Meillä kolme pientä lasta, päivätyöt, pitkät työmatkat, eikä todellakaan aikaa, intoa tai jaksamista alkaa muita kestitsemään.
Ehkä kerta vuoteen joku käy, jos ollaan onnekkaita niin ei ihan joka vuosi.
Lasten synttärit yms ulkoistettu hoplopiin jne
Vouti vei mööpelit. Hernesoppapurkki pitää lusikoida lattialla. Hyvä kun sentään lusikka jäi. Ei vouti löytänyt. Ja persut yms. Menen kyllä töihin, Jokaisena työpäivänä.