Miksi ihmeessä aina korostetaan, että ruoka pitää syödä pöydän ääressä?
Miksi ei voisi syödä sohvalla tai TV:n ääressä? Sehän on ihanaa ja rentouttavaa katsoa samalla vaikka telkkaria ja mutustella iltapalaleipiä. Mä tarjoilen mielellään mun omalle teinille TV:n ääreen iltapalan.
Toki ymmärrän sen sotkemispointin, että ei ole välttämättä kiva putsata kangassohvaa, mutta onko jotain muuta syytä, miksi pitää syödä pöydän ääressä?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Eväät töihin kirjoitti:
Töissä en pysty syömään lounasravintolan pöydässä monien työkaverien kanssa. Suu käy jatkuvasti (puheesta siis), ruokaa pyöritellään lautasella, tunti kuluu ja lopulta iso osa ruuasta (jättiannoksesta) heitetään pois. Siinä haaskataan aikaa ja ruokaa, eikä näiden jaarittelijoiden jutut oikeasti kiinnosta muita. Kyseessä siis tyypillisesti korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Ja puheenaiheena vielä monesti jokin ilmastoahdistusta liippaava. Ei kiitos.
Minua kiinnostaisi, missä töissä voi pitää tunnin ruokatunnin.
Monessakin työssä on pakollinen tunnin ruokatunti. Harva noista tykkää, kun pidentävät vaan päivää. Mieluummin söisin vaikka puolessa tunnissa tai vartissa.
Syön pöydän ääressä, jos täytyy käyttää veitseä ja haarukka tai lusikkaa. Pelkällä haarukalla syötävä safka ihan missä vaan.
Seurassa ruokailu aina pöydän ääressä. Yhdessä ruokailu on parhautta.
Moukkamaista syödä sohvalla tai jonkun tietokoneen edessä . Ja vielä jos on kertakäyttökippo edssä . Kyllä ruuansulatus valittaa , jos ei heti niin ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itse erityisherkkänä vihaan nähdä ja kuulla toisten syömistä. Jos joudun istumaan toisten kanssa samaan pöytään, valtava inho ja raivo heitä kohtaan valtaa minut. Ei siinä mitään mukavia keskustella. Telkkari helpottaa asiaa, koska sen äänet peittävät ällöttävät mussutukset. Mieluimmin kyllä menen ihan yksin toiseen huoneeseen syömään ja luen kirjaa samalla. Telkkarin äänetkin ovat nimittäin rasittavia.
Oletko varma, ettei kyse ole pikemminkin misofoniasta?
Sohvalla, kylpyammeessa, parvekkeella, nurmikolla, metsässä, siinä paikkoja joissa syön. Useimmiten sohvalla. Tylsää istua tuolilla pöydän ääressä syömässä. Eri asia jos illallinen yhdessä ja tarkoitus tavata ihmisiä ja keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöydän ääressä on helpompi seurustella ja keskustella päivän tapahtumista.
Seurustella? Keskustella? Kuulostaa kamalalta. Onko nämä niitä viime vuosituhannen juttuja?
Ei, se on ihan normaali tapa toimia. Lapsuudestakin nämä ovat niitä kivoja muistoja.
No on sulla ollut outo lapsuus. Meillä jokainen söi silloin kun söi ja kirjaa samalla lukien.
Sun lapsuus kuulostaa oudolta. Joku ne ruoat on tehnyt ja ei sen verran sitä kunnioiteta, että syötäisiin ruoka yhdessä ja keskityttäisiin siihen ruokailuun. Ei vaan hotkitaan naamaan nopeasti sohvalla samalla kirjaa lukien
Mitä väliä missä sitä kotonaan syö, kunhan tulee syötyä? Vieraiden seurassa ja kodin ulkopuolella eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana pariskuntana meillä ei edes ole ruokapöytää, oli, mutta siitä tuli ylimääräinen "vaatekaappi". Sohvalla onnistuu syöminen ja keskustelu hienosti töllöä katsellessa.
Eikö teillä koskaan käy vieraita?
Ettekö milloinkaan kutsu sukulaisparikuntaa, vanhempianne, sisarta/veljeä syömään kotiinne?
Hyvää ruokaa, kauniisti katettu pöytä, ehkä viiniä ruuan kanssa, jälkiruoka. Ja mukavaa rentouttavaa keskustelua heidän kanssa.
Itse en jaksaisi hektisiä työviikkoa, ilman ettei tuollaisia hetkiä ja tapaamisia olisi, pari kertaa kuussa.
Kyllä meillä porukkaa lappaa, mutta harvoin ruokaa tarjotaan. Syödään viikoittain ulkona muutenkin ystävien kanssa. Asunto ei muutenkaan ole iso, joten tilan käyttö pitää optimoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöydän ääressä on helpompi seurustella ja keskustella päivän tapahtumista.
Seurustella? Keskustella? Kuulostaa kamalalta. Onko nämä niitä viime vuosituhannen juttuja?
Ei, se on ihan normaali tapa toimia. Lapsuudestakin nämä ovat niitä kivoja muistoja.
No on sulla ollut outo lapsuus. Meillä jokainen söi silloin kun söi ja kirjaa samalla lukien.
Sun lapsuus kuulostaa oudolta. Joku ne ruoat on tehnyt ja ei sen verran sitä kunnioiteta, että syötäisiin ruoka yhdessä ja keskityttäisiin siihen ruokailuun. Ei vaan hotkitaan naamaan nopeasti sohvalla samalla kirjaa lukien
Itsehän tein mikropizzallekkin alttarin, etten vahingossakaan loukkaa tekijän tunteita. Varasin myös pöydän ravintolasta, kun ei näin hienoa voi kotipöydässä syödä.
Vierailija kirjoitti:
Etelän maissa istuvat tunti tolkulla ruokapöydässä ja keskustelevat.
Niinpä. Suomessa hotkitaan mahdollisimman nopeasti usein koiranruokaa muistuttavaa mössöä maha täyteen ja lähdetään menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelän maissa istuvat tunti tolkulla ruokapöydässä ja keskustelevat.
Niinpä. Suomessa hotkitaan mahdollisimman nopeasti usein koiranruokaa muistuttavaa mössöä maha täyteen ja lähdetään menemään.
Parempi näin.
Etelän lämmössä laiskistuu. Eipä siellä niin pakko ole ollakkaan ahkera, talvikin on niin leuto. Pohjolassa täytyy olla vähän päästä sekaisin, että jaksaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelän maissa istuvat tunti tolkulla ruokapöydässä ja keskustelevat.
Niinpä. Suomessa hotkitaan mahdollisimman nopeasti usein koiranruokaa muistuttavaa mössöä maha täyteen ja lähdetään menemään.
Miksi teet koiranruokamaista mössöä ruoaksi?
Katoin joskus Big Brotheria ja kiinnitin huomion siihen, että kaikki hotkivat sen ruoan tosi nopeasti. Ihan hirveä kiire lappaa sitä ruokaa vaan naamaan ja aivan kuin ois ollut jo hengenhätä, että nyt kuollaan nälkään.
Asun yksin, mutta syön ruokapöydässä ja laitan servetit ja kaikki. Istun ihan rauhassa ja nautin tekemästäni ruoasta.
Voithan sinä, ap, syödä lattialla. Ei sitä kukaan mikään estä.