Paras ja huonoin työpaikka lakimiehelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ministeriötyö edellyttää kiinnostusta kyseiseen hallinnonalaan ja vahvaa motivaatiota. Pääsee tekemään vaativia tehtäviä ja vaikuttamaan yhteiskuntaan, ympäristöön, yrityksiin, ihmisiin Tuntipalkka on kilpailukykyinen, vapaa-aikaa jää riittävästi, toisinaan voi kerryttää työaikasaldoa tai tehdä ylitöitä, jos on kiireellisempiä hankkeita. Työtä voi myös priorisoida itsenäisesti. Vakituisessa virassa ei ole huolta työttömyydestä, pitkät lomat ovat plussaa (7,5 viikkoa vuodessa 15 vuoden jälkeen), lisäksi saldopäivät. Voi ottaa sivutoimisia tehtäviä, joista saa mukavasti lisätuloja palkan päälle, jos niitä haluaa tehdä, näistä ei yleensä tiedetä.

Onko kyseessä suojatyö? Kuulostaa siltä.

Ei, kyseessä ei ole suojatyö. Tiedoksi, että ministeriöiden lainvalmistelijoina toimivat juristit valmistelevat kaiken kansallisen lainsäädännön ja osallistuvat myös EU-lainsäädännön valmisteluun. Eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden valmistelemiin lakiehdotuksiin voidaan tehdä muutoksia ja tarkennuksia, nämäkin tehdään yhteistyössä ministeriöiden lainvalmistelijoiden kanssa. Usein lakiehdotukset menevät kuitenkin läpi sellaisenaan. Vaativa työ siis, joka muodostaa perustan Suomen oikeusjärjestykselle.

Mites Suomen lainsäädäntövalmistelun taso? Ei ole penaalin terävimmät kynät olleet raapustamassa esityksiä?

Ihan jörkkyä työtä. Ihan kuin jollain aikakapselilla olisi palattu jonnekin Itä-Saksaan tai vohintäänkin keskelle jotain tosielämän agenttileffaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ministeriöissä on ihan asialliset palkat, kiinnostavat duunit ja yleensä mahdollisuus myös jonkinlaiseen vapaa-aikaan. Hakijoita niihin riittää eikä todellakaan ole helppoa päästä ministeriöön.

Minkäänlaista yksityiselämää ei sitten ole vaikka näennäisesti olisi vapaa-aikaa. Kaikenlaiset valtion puljut olipa sitten ministeriö, virasto tai suurlähetystö ovat aivan vihon viimeinen paikka samoin politiikka/diplomaatin ura.

Mikä sitten on diplomaattiSuomen edustuston paikat eivät ole haluttuja pelkästään heikkojen etujen takia. Jos älli riittää, sitten suoraan vaikka Komission palkkalistoille testien kautta, eikä mihinkään säälipisteillä saatuun pestiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan jörkkyä työtä. Ihan kuin jollain aikakapselilla olisi palattu jonnekin Itä-Saksaan tai vohintäänkin keskelle jotain tosielämän agenttileffaa.

Mikä on järkkyä? Tarkoitatko että ministeriö on kuten Itä-Saksa? Vai mihin viittaat?

Vierailija kirjoitti:

Ministeriötyö edellyttää kiinnostusta kyseiseen hallinnonalaan ja vahvaa motivaatiota. Pääsee tekemään vaativia tehtäviä ja vaikuttamaan yhteiskuntaan, ympäristöön, yrityksiin, ihmisiin Tuntipalkka on kilpailukykyinen, vapaa-aikaa jää riittävästi, toisinaan voi kerryttää työaikasaldoa tai tehdä ylitöitä, jos on kiireellisempiä hankkeita. Työtä voi myös priorisoida itsenäisesti. Vakituisessa virassa ei ole huolta työttömyydestä, pitkät lomat ovat plussaa (7,5 viikkoa vuodessa 15 vuoden jälkeen), lisäksi saldopäivät. Voi ottaa sivutoimisia tehtäviä, joista saa mukavasti lisätuloja palkan päälle, jos niitä haluaa tehdä, näistä ei yleensä tiedetä.

Ilmoittaudunkin sitten ministeriön työhön. Kuulostaa laiskimuksen vihreältä oksalta.

Eikö lakimiehet erikoistu mitenkään opintojen aikana? En ole lakimies, joten ajattelin heillä olevan perusopintoja ja sitten lakialan sivuaineet. Mutta kuka tahansa aloitteleva lakimies voi hakea käytännössä mihin vaan? Erikoistutaanko sitten työssä vaikka verojuristiksi?

Vierailija kirjoitti:

Eikö lakimiehet erikoistu mitenkään opintojen aikana? En ole lakimies, joten ajattelin heillä olevan perusopintoja ja sitten lakialan sivuaineet. Mutta kuka tahansa aloitteleva lakimies voi hakea käytännössä mihin vaan? Erikoistutaanko sitten työssä vaikka verojuristiksi?

OTM on lain yleistutkinto, sen sisällä voi hieman painottaa opintoja esim. gradun aihevalinnalla. Ja jonkin verra on valinnaisia opintoja mutta ei paljoa.

Eiköhän se liity omista mielenkiinnon kohteista. Itselle olisi painajainen olla jossain isossa toimistossa. Tai työskennellä esim. yritysjuridiikan parissa, vaikka siellä raha liikkuukin. Lainvalmistelutyö tms. taas olisi itselle ollut ihan mielenkiintoista ja palkkakin itselleni ihan riittävä. 

Päädyin muutaman mutkan kautta ammattiliiton palvelukseen, mikä ei todellakaan alunperin ollut suunnitelmissa. Olen kuitenkin viihtynyt.

Tulee huomioida myös se, miten itse pärjää ihmisten kanssa ym. Joissain duuneissa pääsee vähemmillä maallikkokontakteilla, monessa työssä taas joutuu paljon käsittelemään ihmisten vaikeita asioita ja ihmisetkin voivat olla vaikeita. 

Eli mielestäni tässäkään asiassa ei ole mitään "parasta" vaihtoehtoa, vaan jokainen toivottavasti löytää itselleen sopivan paikan niin oikeudenalan kuin työyhteisönkin osalta.

EU-virastoissakin on hyvin palkattuja ja mielenkiintoisia paikkoja.

Pitää vaan osata välttää vaikka EU-tuomioistuimen käännösosastoa (myrkyllinen ilmapiiri ja johtamisongelma).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ministeriötyö edellyttää kiinnostusta kyseiseen hallinnonalaan ja vahvaa motivaatiota. Pääsee tekemään vaativia tehtäviä ja vaikuttamaan yhteiskuntaan, ympäristöön, yrityksiin, ihmisiin Tuntipalkka on kilpailukykyinen, vapaa-aikaa jää riittävästi, toisinaan voi kerryttää työaikasaldoa tai tehdä ylitöitä, jos on kiireellisempiä hankkeita. Työtä voi myös priorisoida itsenäisesti. Vakituisessa virassa ei ole huolta työttömyydestä, pitkät lomat ovat plussaa (7,5 viikkoa vuodessa 15 vuoden jälkeen), lisäksi saldopäivät. Voi ottaa sivutoimisia tehtäviä, joista saa mukavasti lisätuloja palkan päälle, jos niitä haluaa tehdä, näistä ei yleensä tiedetä.

Onko kyseessä suojatyö? Kuulostaa siltä.

Ei, kyseessä ei ole suojatyö. Tiedoksi, että ministeriöiden lainvalmistelijoina toimivat juristit valmistelevat kaiken kansallisen lainsäädännön ja osallistuvat myös EU-lainsäädännön valmisteluun. Eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden valmistelemiin lakiehdotuksiin voidaan tehdä muutoksia ja tarkennuksia, nämäkin tehdään yhteistyössä ministeriöiden lainvalmistelijoiden kanssa. Usein lakiehdotukset menevät kuitenkin läpi sellaisenaan. Vaativa työ siis, joka muodostaa perustan Suomen oikeusjärjestykselle.

Mites Suomen lainsäädäntövalmistelun taso? Ei ole penaalin terävimmät kynät olleet raapustamassa esityksiä?

Entäs tuomioistuinten? Melkoisia tuomioita tulee, sekavaa on.

Vierailija kirjoitti:

EU-virastoissakin on hyvin palkattuja ja mielenkiintoisia paikkoja.

Pitää vaan osata välttää vaikka EU-tuomioistuimen käännösosastoa (myrkyllinen ilmapiiri ja johtamisongelma).

Komissio on kova. Vaikea päästä mutta järjettömän hyvä

palkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU-virastoissakin on hyvin palkattuja ja mielenkiintoisia paikkoja.

Pitää vaan osata välttää vaikka EU-tuomioistuimen käännösosastoa (myrkyllinen ilmapiiri ja johtamisongelma).

Komissio on kova. Vaikea päästä mutta järjettömän hyvä

palkka.

Moni haaveilee EU pestistä ja yrittää päästä testeistä läpi siinä onnistumatta. Näitä yrittäjiä on varmaan ministeriöt pullollaan. Jäädään sitten - osa katkerana -nauttimaan lähinnä leppoisista kahvitauoista.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se liity omista mielenkiinnon kohteista. Itselle olisi painajainen olla jossain isossa toimistossa. Tai työskennellä esim. yritysjuridiikan parissa, vaikka siellä raha liikkuukin. Lainvalmistelutyö tms. taas olisi itselle ollut ihan mielenkiintoista ja palkkakin itselleni ihan riittävä. 

Päädyin muutaman mutkan kautta ammattiliiton palvelukseen, mikä ei todellakaan alunperin ollut suunnitelmissa. Olen kuitenkin viihtynyt.

Tulee huomioida myös se, miten itse pärjää ihmisten kanssa ym. Joissain duuneissa pääsee vähemmillä maallikkokontakteilla, monessa työssä taas joutuu paljon käsittelemään ihmisten vaikeita asioita ja ihmisetkin voivat olla vaikeita. 

Eli mielestäni tässäkään asiassa ei ole mitään "parasta" vaihtoehtoa, vaan jokainen toivottavasti löytää itselleen sopivan paikan niin oikeudenalan kuin työyhteisönkin osalta.

Ammattiliitoista kuuluu hyvää palautetta. Palkka on kohtuullisen hyvä ja lakimiehellä on monesti arvostettu, tärkeä rooli työyhteisössä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu niin ikään. Ammattiliittoihin on paljon hakijoita. Hakijoiden kohdalla vaaditaan myös sitoutunutta asennetta, mitä tarkastellaan myös hakuprosesseissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lakimiehet erikoistu mitenkään opintojen aikana? En ole lakimies, joten ajattelin heillä olevan perusopintoja ja sitten lakialan sivuaineet. Mutta kuka tahansa aloitteleva lakimies voi hakea käytännössä mihin vaan? Erikoistutaanko sitten työssä vaikka verojuristiksi?

OTM on lain yleistutkinto, sen sisällä voi hieman painottaa opintoja esim. gradun aihevalinnalla. Ja jonkin verra on valinnaisia opintoja mutta ei paljoa.

Tämä ehkä selittää lainvalmistelun huonoa tasoa, kun käytännössä revitään koulun penkiltä kaikki kynnelle kykenevät töihin ns. heikomman tasoisiin työpaikkoihin. En halua mainita mistä työpaikoista on kyse, mutta kollegat tässä ketjussa tietävät mistä on kyse.

Jos oikeasti valmistuisit, tietäisit nämä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Suuri kans.väl. korppu on paras: hyvä palkka ja dynaaminen ympäristö. Voin vain suositella! Yhdyn edellisiin kommentoijiin siinä,että valtion suojatut virat ovat vähiten arvostettuja eikä niissä miehiä olekaan. Miehillä on monesti kunnianhimoa.

Väitän kyllä, että ison asianajotoimiston partnerin vuositulot pesee mennen tullen korppupalkat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se liity omista mielenkiinnon kohteista. Itselle olisi painajainen olla jossain isossa toimistossa. Tai työskennellä esim. yritysjuridiikan parissa, vaikka siellä raha liikkuukin. Lainvalmistelutyö tms. taas olisi itselle ollut ihan mielenkiintoista ja palkkakin itselleni ihan riittävä. 

Päädyin muutaman mutkan kautta ammattiliiton palvelukseen, mikä ei todellakaan alunperin ollut suunnitelmissa. Olen kuitenkin viihtynyt.

Tulee huomioida myös se, miten itse pärjää ihmisten kanssa ym. Joissain duuneissa pääsee vähemmillä maallikkokontakteilla, monessa työssä taas joutuu paljon käsittelemään ihmisten vaikeita asioita ja ihmisetkin voivat olla vaikeita. 

Eli mielestäni tässäkään asiassa ei ole mitään "parasta" vaihtoehtoa, vaan jokainen toivottavasti löytää itselleen sopivan paikan niin oikeudenalan kuin työyhteisönkin osalta.

Ammattiliitoista kuuluu hyvää palautetta. Palkka on kohtuullisen hyvä ja lakimiehellä on monesti arvostettu, tärkeä rooli työyhteisössä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu niin ikään. Ammattiliittoihin on paljon hakijoita. Hakijoiden kohdalla vaaditaan myös sitoutunutta asennetta, mitä tarkastellaan myös hakuprosesseissa.

Totta ainakin omalla kohdallani. Työ on kohtuu raskasta henkisesti läheisistä asiakaskontakteista johtuen, mutta toisaalta taas tuntee pystyvänsä oikeasti olemaan avuksi tavallisille ihmisille. Itse en myöskään olisi valmis omistamaan koko elämääni työlle, kuten asianajotoimistoissa monesti joutuu ainakin pitkälle alkuun tekemään. Osalle sekin sopii, mutta tiedän myös paljon juristeja, jotka ovat siirtyneet asianajotoimistosta toisenlaiseen paikkaan töihin. Yleensä uupumisen kautta tai ainakin uupumisen partaalta.

Oma kokemukseni ministeriössä jäi lyhyeksi ihan syystä. Pyöröovi käy.Ongelmana on, että osassa ministeriöitä lainvalmistelua johtaa yksikön vetäjänä henkilö, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta saati kokemusta lainvalmistelusta. Virkamieskokemuskin voi olla nimellinen. Tällöin asiat ajautuvat helposti kaaokseen. Työhyvinvointi kärsii, kun lakimies on puun ja kuoren välissä.Äänestin jaloilla enkä ole menossa takaisin.On tuotava esiin,että on ministeriöitä,joissa nämä asiat ovat kunnossa,kuten om, vm ja tem,ehkä muitakin.Tämäkin on johtamiskysymys ainakin osittain?

Mikä juristin palkka on eri sektoreilla ?

Kunnalla 3800e ja ministeriössä 3600e ja toimistoissa vain taivas rajana😀