Nyt kun itsellä on lapsenlapsia on vaikea käsittää niitä mummoja jotka
pitkin hampain ottavat lapsenlapsia hoitoon. Muistan yhdenkin joka irvisteli kuinka joutui hoitamaan heitä. Eikä ollut mkään jatkuva hoidontarve.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheitä joissa lapset on vähintään kaksi viikonloppua kuukaudesta isovanhempien hoidettavana. Vanhemmat sitten "ottavat omaa aikaa". Lapset ovat myös lomilla ja juhlapyhinä mummolassa että vanhemmat saavat ryyp....tai siis levätä.
Säälin lapsia.
Tämä taisi olla aikoinaan yleisempää kuin nykyään. Siis, että isovanhemmat hoitivat lastenlapsia jopa arkena vanhempien työpäivän ajan, kun olivat eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
Kun eka lapsenlapsi syntyi, ilmoitettiin miehen kanssa, että nyt me muutetaan teille ja hoidetaan jälkikasvua, saatte rauhassa tehdä töitä ja harrastaa, kun otetaan käyttöön vanha malli, jossa kannetaan vastuuta sukulaisista. Tuodaan mukana pikkuisen jo dementoitunut mummo, jota nuoremmat mielellään hoitavat.
Jostain syystä tytär ja miehensä oli eri mieltä, heidän mielestään oli liikaa vaadittu, että asutaan koko perhe saman katon alla ja heillä on lopulta hoitovastuu vanhuksista. Vanhasta mallista kelpasi vain se, että isovanhemmat on 24/7 valmiita tulemaan apuun, mutta ei päinvastoin eli nuoret huolehtivat vanhuksista.
Voi kun olet vitsikäs. Mikäs heillä oli syy että kieltäytyivät? Ehkä tilanpuute kuitenkin isossa osassa, vai olisiko heillä ollut oikeasti edes tilaa majoittaa kaksi perhettä saman katon alle?
Olen ihan varma ettet ole edes ollut tarjoutumassa kokopäiväiseksi lastenhoitoavuksi, mutta jatkan silti;
Jos olisit omat vanhempasi majoittanut omaan kotiisi, niin se olisi heille tuttu ja toimiva malli ja tuskin olisivat vastaan pistäneetkään. Niin että mitenkä se oli? Oletko näyttänyt tällaista perhekeskeisyyden mallia, kun omat lapsesi olivat pieniä?
Se nyt pikkuisen jo dementoitunut mummo asui kanssamme, kun lapset olivat pieniä. Siinä mallia, jota oma tytär ei sitten halunnut jatkaa.
Minusta on outoa vedota johonkin "koko suku pitää huolta" -juttuun lasten kanssa, jos sama ei ulotu isovanhempiin. Moniko nuori perhe ottaa sen vanhan ja sairaan ja raihnaisen luokseen täysihoitoon silkasta rakkaudesta vai kelpaako mummo vain hoitajana?
Siis oikeasti, vertaatko nyt dementoituneen mummon täyshoitoa omassa kodissa satunnaiseen lastenhoitoapuun? Että jos haluaa kerran kuussa saada lapset hetkeksi hoitoon heidän ollessaan pieniä, pitäisi siitä hyvästä hoitaa heikkokuntoista vanhusta kotonaan vuosikaudet?
Ei ole asiallista hoitaa dementoitunutta kotona enää silloin, kun häntä joudutaan auttamaan syömisessä, peseytymisessä ja wc-käynneissä jatkuvasti. Autatte niin pitkään, kun vanhus on kohtuullisen omatoiminen ja tarvitsee vain seuraa ja peräänkatsomista pikkulapsen tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten on niin vaikea käsittää, että mummotkin ovat erilaisia? Ei ne ole mitään klooneja keskenään. Luulis jo mummoiässä tonkin ymmärtävän.
Ikä ei tuo viisautta sille jolla sitä ei lähtökohtaisesti ole. Aika kamalaa, mutta nuorena tyhmä on yhtä tyhmä tai vielä tyhmempi vanhanakin.
Oman äitini luona vierailtiin aikoinaan n. kolmen kuukauden välein, kun lapset olivat pieniä. Hän ei koskaan heitä hoitanut eikä tarvinnutkaan. Kaikista raastavin kommentti tuli kuitenkin, kun kerran olimme lähdössä vierailuilta kotia kohti. Lapsia kehotettiin sanomaan mummille heippa ja nähdään taas. Äitini kommentti oli, että menkää jo ja että minä en tykkää teistä. Onneksi lapseni olivat silloin niin pieniä, että tuskin tajusivat mitä sanottiin. Itse muistan nuo sanat 20 vuoden jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheitä joissa lapset on vähintään kaksi viikonloppua kuukaudesta isovanhempien hoidettavana. Vanhemmat sitten "ottavat omaa aikaa". Lapset ovat myös lomilla ja juhlapyhinä mummolassa että vanhemmat saavat ryyp....tai siis levätä.
Säälin lapsia.
Ja kuinka monta tämmöistä perhettä sitten tunnet? Koska minä en tunne yhtään, vaikka lapsiperheitä tunne lukuisia, samoin mummoja. Uskon että heitä on, mutta että tosiaan paljon?
Nykynuorten eläkeikä on 70 vuotta. Hauska olisi nähdä, kuinka he jaksavat vapailla hoitaa lapsenlapsikatrastaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheitä joissa lapset on vähintään kaksi viikonloppua kuukaudesta isovanhempien hoidettavana. Vanhemmat sitten "ottavat omaa aikaa". Lapset ovat myös lomilla ja juhlapyhinä mummolassa että vanhemmat saavat ryyp....tai siis levätä.
Säälin lapsia.
Tämä taisi olla aikoinaan yleisempää kuin nykyään. Siis, että isovanhemmat hoitivat lastenlapsia jopa arkena vanhempien työpäivän ajan, kun olivat eläkkeellä.
Joo, ei ole yleistä nykyään. Harvinaista on. Tosin melko aivoton saa olla jos alkaa lasuja tehtailla siksi, että lapsi on mummolassa usein, mitä se lasu sille asialle muka tekisi? Käy haastattelemassa vanhemmat ja mummon ja toteaa että lapsi on turvallisessa paikassa hoidossa ja se siitä. Ja sekin aika pois joltain oikeasti apua tarvitsevalta lapselta...
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tehnyt lapsia siksi että saisin sitten hoidattaa heidät mummoloissa. Hoidan omat lapseni ja heidän asiansa ihan itse. Mummojen luona käydään kyllä kylässä ja he käyvät välillä myös meillä.
Meillä on kuitenkin selkeät rajat. Me emme pyydä hoitamaan lapsia ja mummot eivät myöskään tuppaudu eivätkä neuvo/arvostele meidän tapaamme hoitaa ja kasvattaa.
Onpahan edes yksi järkevä kommentti tässäkin keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
Kun eka lapsenlapsi syntyi, ilmoitettiin miehen kanssa, että nyt me muutetaan teille ja hoidetaan jälkikasvua, saatte rauhassa tehdä töitä ja harrastaa, kun otetaan käyttöön vanha malli, jossa kannetaan vastuuta sukulaisista. Tuodaan mukana pikkuisen jo dementoitunut mummo, jota nuoremmat mielellään hoitavat.
Jostain syystä tytär ja miehensä oli eri mieltä, heidän mielestään oli liikaa vaadittu, että asutaan koko perhe saman katon alla ja heillä on lopulta hoitovastuu vanhuksista. Vanhasta mallista kelpasi vain se, että isovanhemmat on 24/7 valmiita tulemaan apuun, mutta ei päinvastoin eli nuoret huolehtivat vanhuksista.
Voi kun olet vitsikäs. Mikäs heillä oli syy että kieltäytyivät? Ehkä tilanpuute kuitenkin isossa osassa, vai olisiko heillä ollut oikeasti edes tilaa majoittaa kaksi perhettä saman katon alle?
Olen ihan varma ettet ole edes ollut tarjoutumassa kokopäiväiseksi lastenhoitoavuksi, mutta jatkan silti;
Jos olisit omat vanhempasi majoittanut omaan kotiisi, niin se olisi heille tuttu ja toimiva malli ja tuskin olisivat vastaan pistäneetkään. Niin että mitenkä se oli? Oletko näyttänyt tällaista perhekeskeisyyden mallia, kun omat lapsesi olivat pieniä?
Se nyt pikkuisen jo dementoitunut mummo asui kanssamme, kun lapset olivat pieniä. Siinä mallia, jota oma tytär ei sitten halunnut jatkaa.
Minusta on outoa vedota johonkin "koko suku pitää huolta" -juttuun lasten kanssa, jos sama ei ulotu isovanhempiin. Moniko nuori perhe ottaa sen vanhan ja sairaan ja raihnaisen luokseen täysihoitoon silkasta rakkaudesta vai kelpaako mummo vain hoitajana?
Siis oikeasti, vertaatko nyt dementoituneen mummon täyshoitoa omassa kodissa satunnaiseen lastenhoitoapuun? Että jos haluaa kerran kuussa saada lapset hetkeksi hoitoon heidän ollessaan pieniä, pitäisi siitä hyvästä hoitaa heikkokuntoista vanhusta kotonaan vuosikaudet?
Ei ole asiallista hoitaa dementoitunutta kotona enää silloin, kun häntä joudutaan auttamaan syömisessä, peseytymisessä ja wc-käynneissä jatkuvasti. Autatte niin pitkään, kun vanhus on kohtuullisen omatoiminen ja tarvitsee vain seuraa ja peräänkatsomista pikkulapsen tapaan.
Sekin on kyllä todella aikaavievää touhua. Etenkin jos ei asu ihan vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuorten eläkeikä on 70 vuotta. Hauska olisi nähdä, kuinka he jaksavat vapailla hoitaa lapsenlapsikatrastaan
Ja elinajanodote lyhenee. Eli töistä suoraan hautaan.
Miten yksi pappi sanoikin että joulun parhaat valot on auton takavalot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheitä joissa lapset on vähintään kaksi viikonloppua kuukaudesta isovanhempien hoidettavana. Vanhemmat sitten "ottavat omaa aikaa". Lapset ovat myös lomilla ja juhlapyhinä mummolassa että vanhemmat saavat ryyp....tai siis levätä.
Säälin lapsia.
Ja kuinka monta tämmöistä perhettä sitten tunnet? Koska minä en tunne yhtään, vaikka lapsiperheitä tunne lukuisia, samoin mummoja. Uskon että heitä on, mutta että tosiaan paljon?
Minä tunnen useita. Yleensä lapset on hommattu nuorena. Liian nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Tupuliini kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niistä lastenlapsista tykkää, mutta hyvä ettei tarvitse enää hoitaa. Nuorena jaksaa kun omat ovat pieniä. Vanhempana väsyy lasten meluun, eikä sitä kovin montaa tuntia jaksa.
T. äidiksi 19v ja mummoksi 43v
No sinähän vasta vanha mummo olet. Itse en koe itseäni vanhaksi vaikka olen 78 v. Jotain pieniä sairauksia on, mutta ne menee tuossa ohessa, kun napsin tabletteja joka päivä.
Ihan selvyydeksi, olet eri mummo kuin minä 78 v joka en enää jaksa hoitaa 3-vuotiasta.
Niin meillä terveys vaihtelee, minulla menee aikaa jo pystyyn noustessa että kipu sallii seisoma-asennon.
Minä tunnen kasikymppisen mummon, joka hoitaa ihan pieniä lapsenlapsia ja usein. Vähän käy kyllä mummoa sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheitä joissa lapset on vähintään kaksi viikonloppua kuukaudesta isovanhempien hoidettavana. Vanhemmat sitten "ottavat omaa aikaa". Lapset ovat myös lomilla ja juhlapyhinä mummolassa että vanhemmat saavat ryyp....tai siis levätä.
Säälin lapsia.
Ja kuinka monta tämmöistä perhettä sitten tunnet? Koska minä en tunne yhtään, vaikka lapsiperheitä tunne lukuisia, samoin mummoja. Uskon että heitä on, mutta että tosiaan paljon?
Minä tunnen useita. Yleensä lapset on hommattu nuorena. Liian nuorena.
Lasten hommaaminen kovin nuorena ei kyllä ole mitenkään yleistä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tehnyt lapsia siksi että saisin sitten hoidattaa heidät mummoloissa. Hoidan omat lapseni ja heidän asiansa ihan itse. Mummojen luona käydään kyllä kylässä ja he käyvät välillä myös meillä.
Meillä on kuitenkin selkeät rajat. Me emme pyydä hoitamaan lapsia ja mummot eivät myöskään tuppaudu eivätkä neuvo/arvostele meidän tapaamme hoitaa ja kasvattaa.
Arvostan.
Minua suorastaan jo pelottaa, kun puhelin soi että nyt taas vaaditaan lastenvahdiksi, kun voimat ei enää riitä siihen. Vaikeaa on kieltäytyäkin, kun sitten kuulee jo äänestä, että pitävät minua v*ttumaisena mummona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tehnyt lapsia siksi että saisin sitten hoidattaa heidät mummoloissa. Hoidan omat lapseni ja heidän asiansa ihan itse. Mummojen luona käydään kyllä kylässä ja he käyvät välillä myös meillä.
Meillä on kuitenkin selkeät rajat. Me emme pyydä hoitamaan lapsia ja mummot eivät myöskään tuppaudu eivätkä neuvo/arvostele meidän tapaamme hoitaa ja kasvattaa.
Arvostan.
Minua suorastaan jo pelottaa, kun puhelin soi että nyt taas vaaditaan lastenvahdiksi, kun voimat ei enää riitä siihen. Vaikeaa on kieltäytyäkin, kun sitten kuulee jo äänestä, että pitävät minua v*ttumaisena mummona.
Sinun pitää tehdä sitten valinta että kumpi on pienempi paha, kestää lastesi pettymys vai hoitaa voimiesi äärirajoilla. Vaikea ymmärtää kyllä miten jotkut on kasvattaneet lapsistaan tuommoisia, on lapsena hoidettu ja annettu kaikki niin lapset ei aikuisenakaan tajua huomioida vanhempansa jaksamista?
Vierailija kirjoitti:
Alottaja on taas näitä ittensä ylentäjiä ja muiden alentajia.
Ilmeisesti aloittajamummo on terve. Minä en ole ja yritän selvitä arjesta, niin ettei minun tarvitsisi työllistää aikuisia perheellisiä lapsiani (on ostettava palveluja).Tiedän, että he ovat tiukilla kiihkeässä työelämässä ja lapsiperhearjessaan. Lapsenlapsia vaikka kuinka rakastan, niin en pysty fyysisten sairauksien takia heitä kovin paljon hoitamaan. Ikäni huitelee jo 80 vuotta. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
Vierailija kirjoitti:
40 v tein ympärivuotisesti 7 pv viikossa työtä yrittäjänä ja kasvatin omat lapset kotona . Nyt on minun omaa aikaa . Nyt saan levätä ja mennä miten haluan
Ei ole velvollisuutta hoitaa ketään. Omat lapset hoitavat omansa
Minä hoidan lapsenlapsia säännöllisesti. Tai en tiedä onko se hoitamista kun otan yökylään ihan omasta halustani. En velvollisuudesta. Ja on omaa elämää mutta nuo pienet tuovat siihen oman ihanan lisänsä.
Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu ensisijaisesti aina lapsen omille vanhemmille - lapsen äidille ja isälle. EI suinkaan lapsen isovanhemmille! Äitinä EN vaan jaksa ymmärtää niitä vanhempia, jotka hoidattavat lapsiaan jatkuvasti ja pitkiä aikoja mummoloissa. Joissakin perheissä alle kouluikäiset lapset ja pienet alakoululaiset ovat jopa yöhoidossa lähes joka viikonloppu. Ja päivähoidon ja koulujen lomilla pois kotoa jopa viikkokausia.
Äitinä säälin näitä lapsiparkoja, jotka ovat kuin heittopusseina kodin, päiväkodin ja mummoloiden välillä. Samalla olen vihainen lasten vanhemmille. Mikä näitä nuoria ja terveitä äitejä ja isiä oikein vaivaa? Onko vastuun siirtäminen pois itseltä uusavuttomuutta, uushaluttomuutta, mukavuudenhalua vai silkkaa laiskuutta?
Näistä perheistä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä eri syistä kuten esimerkiksi:
- Lapsen tarpeiden laiminlyönti.
- Puutteet lapsen hoidossa tai huolenpidossa.
- Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen.
- Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat.
Jos sinulla ei ole työn puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, niin voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.