Noora Fagerström: Jokainen saa kaiken mitä haluaa kun menee vain sitä kohti, minäkin olen saanut ihan kaiken mitä olen halunnut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noora oli saanut rahoittajia firmalleen. Noora unohtaa, että rahoittajat teki päätöksen, rahoittivatko vai ei. Monesti nuo oman elämänsä sankarit unohtaa toisten "näkymättömät" auttavat kädet tai tekee ne toiset näkymättömäksi... Nooran menestys on monen muun ansiota, mm. sijoittajien, jotka sijoittivat tuon Nooran firmaan. 

Tästä oli joku tutkimuskin. Joillakin menestyneillä on ajatusvinouma jonka mukaan ovat omilla ansioillaan menestyneet, vaikka oikeasti kyseessä olisi tuuri, ja muilta saatu apu.

Toisaalta myös heikommin menestyneillä oli sama vinouma mutta siten, että oma tilanne on omaa syytä vaikka taustalla vaikuttaa rakenteet yms.

Sama ajattelutapa on vallalla niissä, joilla on paljon varallisuutta (perittyä tai itse saavutettua), hyvät tulot ja helppo elämä siinä mielessä. Siitä puhuttiin muutama vuosi sitten joskus ennen pandemiaa. Aiheesta julkaistiin kirjakin, mutta se oli silloin liian kallis minulle.

Joo varmaan joku: Vassarin Iltasatuja Kaikenikäisille

No, mut lukemalla näitä kommentteja ja osallistumalla keskusteluihin saa kyllä sopivasti osviittaa, miten asiat oikeesti nähdään.

Ei nää kitkerät itseään todellakaan syytä tai vastuuta yhtään mistään 😄

Sinun ei kannattaisi edes osallistua keskusteluun. Et edes välitä ihmisten mielipiteistä. Haluat vain provosoida ja loukata. Tarvitset apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan olla neurotyypillinen, koska autismin oireet tekee elämisestä sietämättömän vaikeaa. Alankin tästä mennä sitä kohti samantien!

Mikä neuro"tyypillinen" kun mitään tyypillistä ei enää ole. Varmaan vähintää joka toisella on jo diagnosi

Neurotyypilliseksi et pääse, mutta voit jäädä joko katkeroitumaan tai miettiä miten tehdä noilla korteilla eletään mahdollisimman täysimääräistä, onnellista elämää.

Valinta on sun.

Aikamoinen yleistys. Eli vaikka kehityshäiriöstä pääsee eroon, kunhan vain haluaa sitä tarpeeksi paljon.

Missä mielikuvitusmaailmassa elät?

Et osaa lukea tai ymmärtää lukemaasi. Yritäpä vielä uudelleen.

Voit ihan vapaasti selittää.

Miten autismista pääsee eroon "vain päättämällä päästä siitä"?

Kukaan ei ole sanonut että voit päästä autismista eroon päättämällä, tietysti et voi. Mutta voit tehdä asioita parhaasi mukaan, jotta voit rakentaa itsellesi niin hyvän elämän kuin mahdollista.

Edelleenkään et vastannut, miten tämä edellinen keskustelija pääsee eroon siitä suurimmasta hänen elämäänsä rajoittavasta asiasta. Eli siitä autismista.

En nyt ihan ymmärrä miten tuo jankutus liittyy mitenkään ketjun aiheeseen. Mene valittamaan muualle jos et osaa muusta puhua -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan olla neurotyypillinen, koska autismin oireet tekee elämisestä sietämättömän vaikeaa. Alankin tästä mennä sitä kohti samantien!

Mikä neuro"tyypillinen" kun mitään tyypillistä ei enää ole. Varmaan vähintää joka toisella on jo diagnosi

Neurotyypilliseksi et pääse, mutta voit jäädä joko katkeroitumaan tai miettiä miten tehdä noilla korteilla eletään mahdollisimman täysimääräistä, onnellista elämää.

Valinta on sun.

Aikamoinen yleistys. Eli vaikka kehityshäiriöstä pääsee eroon, kunhan vain haluaa sitä tarpeeksi paljon.

Missä mielikuvitusmaailmassa elät?

Et osaa lukea tai ymmärtää lukemaasi. Yritäpä vielä uudelleen.

Voit ihan vapaasti selittää.

Miten autismista pääsee eroon "vain päättämällä päästä siitä"?

Kukaan ei ole sanonut että voit päästä autismista eroon päättämällä, tietysti et voi. Mutta voit tehdä asioita parhaasi mukaan, jotta voit rakentaa itsellesi niin hyvän elämän kuin mahdollista.

Edelleenkään et vastannut, miten tämä edellinen keskustelija pääsee eroon siitä suurimmasta hänen elämäänsä rajoittavasta asiasta. Eli siitä autismista.

Itseasiassa, vastasin siihen. Sanoin että autismista ei pääse eroon.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan netissä uhriutumalla kateellisena siitä että toiset menestyy yritettyään eri asioita ei ole kovinkaan montaa menestystarinaa luonut. Silti julmettu määrä vasureita ei muuta teekään kuin valittaa netissä siitä että niillä jotka on jotain yrittäneet on enemmän kuin heillä jotka ei muuta tee kuin valittaa toisista. Ei ihme ettei tää maa lähde nousuun kun isolle osalle on saatu jankuttamalla opetettua tuo vasurien asenne. Ja toisaalta byrokratialla tehty yrittäminen niin riskialttiiksi että harva haluaa edes kokeilla kun seuraukset epäonnistumisesta on aika lopulliset. 

Taidat itse olla se pahin epäonnistuja koko palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä ajattelutapa saa monet uskomaan, että pystyvät mihin vain ja kuitenkin ihmiset ovat hyvin rajallisia. Me emme  saa kaikkea, mitä haluamme.  Sitten niitä epärealistisia toiveita ja haaveita korjaillaan masennuslääkkeillä tai terapiassa.

Edes tämä lapsellinen kansanedustaja ei saa kaikkea haluamaansa ja jolla on vielä kovasti treenattavaa työssään  ennen kuin lätisee mielipiteitään julkisuudessa. Povaan hänelle lyhyttä kansaedustajan uraa, jos kokonaisvaltaisempi ajatelumalli ei hänessä vahvistu. 

Mitäköhän tarkoitat tällä? Määritelmällisestihän ihmiset eivät pysty yli-inhimillisiin suorituksiin, silti ympärillämme on valtavasti ihmisiä jotka ovat pystyneet vaikka mihin, eli ne ihan inhmillistenkin suoritusten rajat on mielestäni varsin kaukana. Minusta kuulostaa siltä että sinun omat ajatuksesi rajoittavat sinun pyrintöjäsi enemmän kuin mitkään ns. todelliset rajat.

Tietysti kukaan ei saavuta mitään vain haluamalla vaan se pitää muuttaa päivittäiseksi toimminnaksi jolla on jokin suunta. Mutta kun päivittäin tekee duunia niin vähitellen vuosien päästä onkin kumuloitunut jo paljon pääomaa - aineellista ja henkistä - jonka pohjalta taas ponnistaa kohti seuraavia tavoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan olla neurotyypillinen, koska autismin oireet tekee elämisestä sietämättömän vaikeaa. Alankin tästä mennä sitä kohti samantien!

Mikä neuro"tyypillinen" kun mitään tyypillistä ei enää ole. Varmaan vähintää joka toisella on jo diagnosi

Neurotyypilliseksi et pääse, mutta voit jäädä joko katkeroitumaan tai miettiä miten tehdä noilla korteilla eletään mahdollisimman täysimääräistä, onnellista elämää.

Valinta on sun.

Aikamoinen yleistys. Eli vaikka kehityshäiriöstä pääsee eroon, kunhan vain haluaa sitä tarpeeksi paljon.

Missä mielikuvitusmaailmassa elät?

Et osaa lukea tai ymmärtää lukemaasi. Yritäpä vielä uudelleen.

Voit ihan vapaasti selittää.

Miten autismista pääsee eroon "vain päättämällä päästä siitä"?

Kukaan ei ole sanonut että voit päästä autismista eroon päättämällä, tietysti et voi. Mutta voit tehdä asioita parhaasi mukaan, jotta voit rakentaa itsellesi niin hyvän elämän kuin mahdollista.

Juuri noin. Näköjään joku ymmärsi. Aivan selvästi mielestäni ilmaisin itseäni.

Minulla on sukulainen, jolla etenevä, vaikea, invalidisoiva sairaus. Hän haki työtä, joka oli ollut pitkään unelmana, edellyttää liikkumista ja matkustelua. Koko suku hyökkää: "Ei sun kannata tossa tilassa!!!! Mites olis joku istumatyö...? Et sä sitä varmaan voi edes saada..."

Hän sai kun saikin työn (ei valehdellut eikä peitellyt mitään) ja elää nyt omaa unelmaansa! Ainakin niin kauan kun voi. Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä rypemään sohvanpohjalle, koska muut.

No entäs tosiaan nää muut? Ovatko nyt sitten kannustamassa? Myönsivätkö erehtyneensä.. Ehei.

Nyt nää samat "eiks sun kannattais mielummin..." -tyypit on just näitä "noniii, mut helppoohan sulla on ku...."

Eli se siitä.

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun sukuni on ahkeraa duunarisukua, perinnöksi sain vanhemmiltani torpan nykyisin muuttotappiopaikkakunnalla ja isovanhempien arvottoman kotipaikan kaukaa Savosta.

Vuonna 1990 syntynyt poika Herlin sai perinnöksi miljardiosakkeet ja osakkuudet ns tekemättä mitään.

Meillä on ilmeisesti ihan samat lähtökohdat Nooran mukaan. Joo, yliopiston käyneitä ollaan kumpikin Herlinin pojan kanssa, mutta kortit elämään ei todellakaan ole samat. Toinen suku teki onnekkaat kaupat aikoinaan ja elää edelleen sillä sukupolvi toisensa jälkeen, toinen suku taas yrittämisestä huolimatta saa tyytyä vähempään. Se on ihan fine, mutta yksikään Noora F ei ole oikeutettu sanomaan et voi mennä vaikka kuuhun kuka tahansa kunhan vaan tarpeeksi haluaa.

Eihän kukaan sanonut että meillä kaikilla on samat lähtökohdat. Tottakai Herlinillä on paremmat mahdollisuudet menestyä, koska syntyessään jo saanut tietyn verran etumatkaa. Mä näen tuon Nooran viestin - joka toki on muotoiltu jenkkityyliin optimiseksi -  että jokaisella on mahdollisuus nousta oman tilanteensa "yläpuolelle". Ei meistä kaikista voi miljonäärejä tulla, mutta menestyskin on eri ihmisille eri asioita. Jollekin se voi tarkoittaa sitä, että hänestä ei tule alkoholistia vaan normaali "kunnon" kansalainen.

Mun ystäväni kasvoi Helsingin köyhimmällä alueella kahden alkoholisoituneen vanhemman kodissa. Monet lapsuudenkaverinsa jäivät sinne, osa alkoholisoitui myös. Kaverin pelastus oli mummo, joka tarjosi normaalia elämää ja kannusti opiskelemaan ja tuki sitä ajatusta että eteenpäin pitää mennä. Kaveri on nykyisin korkeasti koulutettu tutkija ja sanoisin että vaikuttaa elävän hyvää elämää. 

Erittäin hyvin sanottu. Niin moni haluaa väkiselläänkin ymmärtää kaiken väärin ja haastaa sen pohjalta riitaa. Miksi? Ketä sellainen hyödyttää?

Miksi siis tarkoituksella haastat riitaa?

Missä?

Vierailija kirjoitti:

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Monella menestyjällä on noitakin taustalla, useampiakin. Varmaan ani harva tässä maailmassa selviää ilman surua, kärsimystä, pulaa, vaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ilmeisesti tarkoitetaan taloudellista hyvinvointia, jota Noora on tavoitellut ja saanut. Miten sitten onkin henkisen hyvinvoinnin ja aidon rahasta riippumattoman onnellisuuden kanssa asiat? Mulle ainakin tärkeämpää tavoitella just nimenomaan niitä ja taloudellinen puoli on sivuseikka. Mutta tosiasiassa kaikki ei ole itsestä kiinni elämä on hyvien ja huonojen asioiden summa, koska paljon on asioita joihin ei voi vaikuttaa (sairaudet, kuolemat, synnyinkoti tai -maa yms.)

Mutta aika mustavalkoisena täytyy nähdä asiat, jos ajattelee tuon väittämän pitävän paikkansa kaikilla elämän osa-alueilla.

Kukahan tässä on mustavalkoinen? Lue uudelleen juttus.

Oikein huvittaa tää ironia, miten sokeita ihmiset itselleen ja ajatuksilleen ovatkaan.

Minua huvittaa, miten näet jokaisen mielipiteen, joka ei edusta omaa kantaasi, uhkana. Ja reagoit sen mukaisesti.

Ei minua uhkaa mikään sinun juttusi, tai kenenkään muunkaan, mutta hauskaa joka kerta, kun mustavalkoiset ihmiset syyttelee muita mustavalkoisiksi. Tai joku muu vastaava esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Mä ehkä olisin saanut kaiken mitä olen tavoitellut, mutta syöpä kaatoi talouden ja lapsihaaveet.

Olisit syönyt terveellisemmin ja tehnyt lapset nuorena. 

Voi voi. Elämä on. 

Vierailija kirjoitti:

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Elämässä ei aina voi valita muuta kuin sen miten reagoi tapahtuviin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Monella menestyjällä on noitakin taustalla, useampiakin. Varmaan ani harva tässä maailmassa selviää ilman surua, kärsimystä, pulaa, vaikeuksia.

Niin on, ja onnekkaita sattumuksia, kun ovat selvinneet vaikeuksista. Kukaan ei selviä ilman onnekkaita

sattumuksia.

Onnekkuus voi olla lähtöisin lapsuudesta tai se pieni apu on tullut toisen ihmisen teoista, olosuhteista tai sopivasta ajoituksesta. Joskus sattumukset ovat tekoja, mutta silloinkin niiden taustalla on asioita, joiden mennessä toisin henkilö ei olisikaan selvinnyt sillä tavalla kuin selvisi.

Pienet ja huomaamattomat asiat vaikuttavat kuten myös isot asiat. Molemmat voivat myös vaikeuttaa henkilön etenemistä tai auttaa etenemään. Vaikeudet voivat kasaantua ja voi jäädä ilman sitä pientä tukea, apua tai sattumusta. Joku toinen ei jää ilman sitä pientä eteenpäin auttavaa asiaa ja selviää.

Kaiken lisäksi ulkopuolelta ei voi nähdä kuka on selviytynyt ja kuka ei. Köyhä voi olla sisäisesti tasapainossa. Varakkaan kulissit voivat olla kunnossa, mutta sisäisesti henkilö on ongelmissa. Kuten tuo esimerkkihenkilö, ei tuollaiset näkemykset ole älykkäitä ja niistä puuttuu empatia.

Mitä hyvää ja tavoiteltavaa sellaisessa on, mistä puuttuu empatia?

Nooran ajatuksessa on ideaa! Mitä voisit edes saavuttaa, jos et ajattele näin? 

Eihän tuo tietenkään absoluuttisesti paikkaansa pidä, mutta tällaisella kunnianhimolla asioita pitäisi tehdä. Kun kerran haluaa jotain, niin tekee sen ja tekee täysillä!

Onko Noora oikeasti laukonut tuollaista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Monella menestyjällä on noitakin taustalla, useampiakin. Varmaan ani harva tässä maailmassa selviää ilman surua, kärsimystä, pulaa, vaikeuksia.

Niin on, ja onnekkaita sattumuksia, kun ovat selvinneet vaikeuksista. Kukaan ei selviä ilman onnekkaita

sattumuksia.

Onnekkuus voi olla lähtöisin lapsuudesta tai se pieni apu on tullut toisen ihmisen teoista, olosuhteista tai sopivasta ajoituksesta. Joskus sattumukset ovat tekoja, mutta silloinkin niiden taustalla on asioita, joiden mennessä toisin henkilö ei olisikaan selvinnyt sillä tavalla kuin selvisi.

Pienet ja huomaamattomat asiat vaikuttavat kuten myös isot asiat. Molemmat voivat myös vaikeuttaa henkilön etenemistä tai auttaa etenemään. Vaikeudet voivat kasaantua ja voi jäädä ilman sitä pientä tukea, apua tai sattumusta. Joku toinen ei jää ilman sitä pientä eteenpäin auttavaa asiaa ja selviää.

Kaiken lisäksi ulkopuolelta ei voi nähdä kuka on selviytynyt ja kuka ei. Köyhä voi olla sisäisesti tasapainossa. Varakkaan kulissit voivat olla kunnossa, mutta sisäisesti henkilö on ongelmissa. Kuten tuo esimerkkihenkilö, ei tuollaiset näkemykset ole älykkäitä ja niistä puuttuu empatia.

Mitä hyvää ja tavoiteltavaa sellaisessa on, mistä puuttuu empatia?

En voi tietää, vaikka olisi empaattisempi kuin sinä. En tunne teistä kumpaakaan. Sinäkään et tiedä.

Kas kun on eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Pitäisi nähdä oikeasti miten ihminen toimii, millä tavalla perustelee asioita, onko ymmärrystä taustalla jne.

Aina tää sama ikuisuusaihe kiertää kehää, oli kyseessä menestyminen tai laihdutus tai onnistuneet ihmissuhteet.

Onko kyse onnesta ja sattumista, vai omista valinnoista ja aktiivisuudesta?

Vierailija kirjoitti:

Siihen asti, kunnes joutuu väkivallan kohteeksi, kiusatuksi, toistuvasti yhteisön ulkopuolelle suljetuksi, sairastuu, loukkaantuu, jää vaille hoitoa, joutuu itse tai omaisuus joutuu onnettomuuteen, joutuu sopeutumaan vähätteleviin olosuhteisiin jne. jne. lapsena tai aikuisena.

Tuo taas on kokonaan eri asia kuin se, että näkeekö vaivaa onnistuakseen jossain vai istuuko elämänsä sohvalla haukkumassa niitä jotka edes yritti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi Noora, elämä vielä opettaa..

Uhkailetko?

Höpö höpö. Hillitse trendikästä tyhmyyttäsi. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan netissä uhriutumalla kateellisena siitä että toiset menestyy yritettyään eri asioita ei ole kovinkaan montaa menestystarinaa luonut. Silti julmettu määrä vasureita ei muuta teekään kuin valittaa netissä siitä että niillä jotka on jotain yrittäneet on enemmän kuin heillä jotka ei muuta tee kuin valittaa toisista. Ei ihme ettei tää maa lähde nousuun kun isolle osalle on saatu jankuttamalla opetettua tuo vasurien asenne. Ja toisaalta byrokratialla tehty yrittäminen niin riskialttiiksi että harva haluaa edes kokeilla kun seuraukset epäonnistumisesta on aika lopulliset. 

Taidat itse olla se pahin epäonnistuja koko palstalla.

Ilmeisesti tuolla aneemisella trolliyritelmällä yrität vallata tuonkin arvonimen itsellesi? Mee pois. Ei kiinnosta.