Pystyisitkö olemaan suhteessa sellaiseen kumppaniin, jota et pidä hyvännäköisenä/kauniina/komeana?

Jos en pidä toisen ulkonäöstä, en koskaan tule edes harkinneeksi suhdetta. En ymmärrä miten joku voi päätyä sänkyyn saati suhteeseen, jos toisen naama ja keho eivät sytytä.

Jos en pidä hyvännäköisenä, tuskin tuntisin myöskään seksuaalista vetoa eli seksiä ei olisi. Eli ei, en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, joka olisi lähinnä kaveruus/kämppissuhde.

Todella harva mies on komea.

Ei se tarkoita sitä etten pitäisi henkilöä puoleensavetävänä tai haluttavana. Aika moni muu asia vaikuttaa siihen.

Jos ulkonäkö ei viehättäisi yhtään niin vaikea kuvitella että alkaisi tapailla. Kyllähän nyt jotain fyysistä vetovoimaakin pitää olla. Mutta sen olen huomannut että aina ihminen alkaa näyttää sitä paremmalta mitä enemmän hänestä pitää. Kiva luonne ja syvät tunteet tyyppiä kohtaan tekevät paljon.

Olen useinkin ollut. Jestas että rupeaa pärstä inhottamaan sitten kun on mennyt huonommin. Komeita en katselekaan, mutta päätin jossain vaiheessa että pitää sen mörönkin olla silleen hyvällä tavalla mörkö, ei siis piirteitä jotka eivät silmääni miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Olen useinkin ollut. Jestas että rupeaa pärstä inhottamaan sitten kun on mennyt huonommin. Komeita en katselekaan, mutta päätin jossain vaiheessa että pitää sen mörönkin olla silleen hyvällä tavalla mörkö, ei siis piirteitä jotka eivät silmääni miellytä.

Oletko tullut maininneeksi näille miehille, ettet pidä heitä komeina? Vai onko se kätevästi unohtunut?

Vierailija kirjoitti:

Jos en pidä hyvännäköisenä, tuskin tuntisin myöskään seksuaalista vetoa eli seksiä ei olisi. Eli ei, en pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa, joka olisi lähinnä kaveruus/kämppissuhde.

Erosin pitkästä parisuhteesta, koska en viehättynyt enää kumppanista seksuaalisesti.

Silloin kun alettiin seurustelemaan niin oli hyvän näköinen, mutta tupakointi ja joka viikkoinen kaljanjuonti tekivät reilussa kymmenessä vuodessa tehtävänsä ja miehen painokin lisääntyi kolmisenkymmentä kiloa. Mies ihmetteli kyllä kovasti miksi en halua enää seksiä. En todellakaan voinut kertoa totuutta, olisi varmasti loukkaantunut pahasti.

Keski-ikäisenä tai vanhana kaikkien ulkomuoto muuttuu vähän. Tuskin odotan että toinen on nuoruuden komea ulkoisesti, vaan sen ikäinen kuin on. Vaikka kai voi olla silti komea omalla tavallaan ja mielenkiintoinen ajatuksiltaan. 

Ei kumppanini välttämättä tarvitse olla nimenoamsiesti erityisen kaunis mutta kyllä lähtökohtaisesti minun täytyy luultavasti jollain tavoin viehättyä hänen ulkosesta olemuksensa.

- En tiedä alkaisinko jollain tavoin viehättymään kumppanin ulkomuodosta aikaa myöten kun koskaan en ole edennyt parisuhteeseen asti sellaisen kanssa, jonka ulkonäöstä en olisi alun alkaenkaan lainkaan pitänyt.

Mutta toki allekirjoitan sen, että kun toiseen tutustuu paremmin, niin hän saattaa ikäänkuin muuttua "paremman näköiseksikin" mutta sama voi myös tapahtua toisin päin; alkuaan hyvältä näyttänyt on saattanut muuttua vastenmielisen oloiseksi päästäessään suustaan jotan hyvin vastenmielistä ja kuvottavaa.

Sinkkumies

Luonne on aina ratkaissut. En ole koskaan seurustellut mallin näköisen tai vartaloisen miehen kanssa.

Toisen täytyy kyllä olla todella hyvän näköinen, että jaksan kiinnostua. Minulla on vahva tyyppi, josta tykkään. Jos ei siihen sovi, tuntuu että jotakin jää puuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen useinkin ollut. Jestas että rupeaa pärstä inhottamaan sitten kun on mennyt huonommin. Komeita en katselekaan, mutta päätin jossain vaiheessa että pitää sen mörönkin olla silleen hyvällä tavalla mörkö, ei siis piirteitä jotka eivät silmääni miellytä.

Oletko tullut maininneeksi näille miehille, ettet pidä heitä komeina? Vai onko se kätevästi unohtunut?

No en tietenkään kerro. En minäkään mikään missi ole, ja siitä olen kyllä joskus saanut miehiltä kuulla.

Kyllä se kun ihastuu niin ne vaaleanpunaiset lasit sitten nousee silmille, mutta kun tulee ryppyjä rakkauteen, niin ne tipahtaa myös.

Enemmistö tuntuu kykenevän ja itse en. Poikkeama tai erikoisuus ulkonäössä voi olla todella kaunista ja seksikästä. Älykkyys naisessa voi myös olla todella seksikästä.

En enkä usko että kumppanikaan oli täysin immuuni ulkonäölle kun aloimme olemaan, vaikka joidenkin katkerien mielestä se oli tietysti nainen, joka sai vonkaleen.

Niin no en mä nyt nytkään hirveä ole, mutta en hassumpi silloinkaan.

Itseasiassa mieheni ei ollut komeimmillaan kun tavattiin. Ei ihan mun makua vaikka jotkut ilkkui, että kyllä nyt tuli xxx:lle komea mies. No ehkä heidän mieleen. Maut on niin erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Luonne on aina ratkaissut. En ole koskaan seurustellut mallin näköisen tai vartaloisen miehen kanssa.

Niinpä. - Mutta ainakin itse koksin valehtelevani, jos väittäsin, ettei kumppanin ulkonäölä ole (lähtökohtaisesti) mitään merkitystä. Ei se itselleni tietenkään tärkein piirre tai ominaisuus ole toisessa, mutta on ulkonäkö, tai jokin osa ulkonäköä mihin monesti toisessa ensimmäisenä kiinnittää huomion.

Sinkkumies

Kiinnostun aina ensin ihmisen puheista. En ole kovin kiinnostunut visuaalisesta ylipäänsä. Mutta tottakai sitten kun olen kiinnostunut, alkaa toisen ulkonäkökin vaikuttaa kiinnostavalta, mukavalta, turvalliselta, älykkäältä tai miksi nyt olenkin sen henkilön muuten jo kokenut.

Minulla oli aikoinaan työkaverimies, jonka ulkonäöstä en pitänyt ollenkaan. Hän oli ihan resupekan näkönen, vaatteet olivat epäsiistit, hiukset olisi pitänyt parturoida mielellään jo vuosi sitten ja vaikka mitä muuta. Jouduimme kuitenkin työpariksi ja niinpä aloimme juttelemaan ajankuluksemme.

Juttelimme sujui todella hyvin. Oli kuin olisimme tunteneet kakarasta saakka ja juttelun myötä aloin näkemään hänet ihan eri tavalla. Esimerkiksi miehen silmät ja niiden katse minun silmiini muuttui silmissäni kauniiksi ja aloin näkemään muutenkin miehen resupekkavaatteiden alta komeana. Kerran mies oli käynyt osaavalla parturilla ja wau, hän oli komea! Sitä ennen olin kuitenkin jo ihastunut korvia myöten.

No menin aikoinaan naimisiin hyvännäköisen naisen kanssa, mutta ei hän ole sitä mielestäni enää. Että näköjään pystyn.

Luonne ratkaisee, paitsi jos on ihan susiruma tai oksettavan oloinen. Tunnen yhden miehen, joka on oikeasti fiksu ja miellyttävää seuraa, mutta hurja ylipaino pilaa sekä kasvot että vartalon.

Nojoo, ulkonäkö ei ole niin hirveän tärkeä. Mutta hygienia ym ja sellainen "miehekkyys" on tärkeää.