Tunnetteko ketään ikisinkkua(+30v) ja mitä ajattelette sellaisesta ihmisestä?
Eli tunnetteko ikisinkkuja jotka ovat yli 30 vuotiaita ja mitä ajatuksia sellainen ihminen herättää teissä?
Minä olen huomannut että vanhempani ovat asiaa vähän ihmetellyt ja etenkin äiti utelee meinaanko pariutua ja tehdä lapsia.
Olen itse ikisinkkumies ja ikää 32v.
Kommentit (111)
Itseäni lukuun ottamatta en oikeastaan. Käytännössä kaikilla tutuillani on ollut perheet jo pidemmän aikaa ja ovat muutenkin seurustelleet sen ajan, kun olen heidät tuntenut.
Edelleen on aika vahva näkemys yhteiskunnassa että sinkkuus ei olisi oma valinta. Miksei olisi? Mulla ainakin monessa määrin on, koska jos en näkisi tätä hyvänä tilanteena, pyrkisin sinkkuudesta eroon paljon hanakammin. Oon alkanut miettimään, että ehkä en ihan oikeasti ole parisuhdeihminen. Yksin asuminen on sitäpaitsi niin antoisaa, etten helposti tätä pois vaihda. :D
N30+
Ei tuo ikisinkkuus nykyisin enää kovinkaan ihmeellistä ole, joskus 30 vuotta sitten se saattoi olla ihmetyksen aihe. Väestöliiton mukaan noin 10% suomalaisista ei ole koskaan elämänsä aikana parisuhteessa ja se on aika iso luku minusta.
Joka kymmenes ihminen elää siis ikisinkkuna elämänsä. Yksinasuminen myös lisääntyy ja noin 50% kotitalouksista on yhdenhengenkotitalouksia, tämä ei tarkoita samaa kuin sinkku mutta suurinosa heistä on varmasti sinkkuja. Yksinasuminen on lisääntynyt erityisesti 30 vuotiailla ihmisillä.
Vanhat ikäluokat ihmettelee (iki)sinkkuutta ja lapsettomuutta koska silloin ku he olivat 30 vuotiaita niin oli tapana että etsitään kumppani ja perustetaan perhe, se oli ainoa oikea elämäntyyli silloin.
Siinä vähän faktoja tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen on aika vahva näkemys yhteiskunnassa että sinkkuus ei olisi oma valinta. Miksei olisi? Mulla ainakin monessa määrin on, koska jos en näkisi tätä hyvänä tilanteena, pyrkisin sinkkuudesta eroon paljon hanakammin. Oon alkanut miettimään, että ehkä en ihan oikeasti ole parisuhdeihminen. Yksin asuminen on sitäpaitsi niin antoisaa, etten helposti tätä pois vaihda. :D
N30+
Naisilla se onkin. Miehillä ei.
En tunne yhtään, mutta mun puolesta jokainen saa pariutua tai olla pariutumatta niin halutessaan. Ei se minulle kuulu millän tavalla.
Ikisinkkunaiset on oikeasti ehkä vain niin epäviehättäviä,epänaisellisia tai rumia ettei ne vaan kelpaa kenellekkään? Sitten ne selittää kuinka ei halua edes miestä yms?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen on aika vahva näkemys yhteiskunnassa että sinkkuus ei olisi oma valinta. Miksei olisi? Mulla ainakin monessa määrin on, koska jos en näkisi tätä hyvänä tilanteena, pyrkisin sinkkuudesta eroon paljon hanakammin. Oon alkanut miettimään, että ehkä en ihan oikeasti ole parisuhdeihminen. Yksin asuminen on sitäpaitsi niin antoisaa, etten helposti tätä pois vaihda. :D
N30+
No minulle puolestaan sinkkuus ei ole oma valinta. Olen kaikkeni tehnyt mutta en ole kelvannut.
Tunnen aika hyvin itseni. - Sen verran olen oppinut jo itseni tuntemaan, että en enää vuosiin ole ollut valmis saati halukas parisuhteeseen vain, jotta voisin sanoa eläväni parisuhteessa, enkä sinkkuna
Tiedostan myös. että kaipaan välillä läheisyyttä. Tai oikeammin asioiden jakamista ja toisen kosketusta. Olen hyvilläni siitä, että itselläni on kavereita ja ystäviä niin naisia kuin miehiä, koska en kuitenkaan ole eritysien introvertti, enkä erakko.
Tiedostan myös, että minun on itse jaksettava olla ihmissuhteisssani aktiivinen. Ymmärrän eron että on eroa elääkö ja onko yksin vai yksinäinen. Itse olen yksin.
Mutta toki toisiaan edelleen saattaa pieni kateuden aalto vyöryä sisälläni kun näen pareja tai pari oletettuja ja kuvittelen ja luulotteeln mielessäni sitä kaikkea mitä vosi tehdä sen yhden ja erityisen kanssa.
Koska olen ollut aina sinkku, niin tiedostam että tälläia(t)sen kateuden aaltoja kulkee hetken sisälläni ja lyövät vasten rintaani mutta ovat toisaalta melko pian poissa.
Pakahduttavinta on se, että en hahmota tai tiedosta itse mikä oikeastaan syynä sille, että olen aina ollut sinkku, enkä ole löytänyt ja kohdannut häntä, jonka kanssa olisimme saattaneet edetä yhdessä ja elää parisuhteessa. - Miksi niin moni muu tuntuu tai on tuntunut löytävän ja kohtaavan oman kumppaninsa niin paljon vaivattomammin ja mutkattomammin.
Havaintoni mikaan uskaltaisin väittää, että moni, erityisesti moni meistä miehitä vaikuttaa sille, että jos ovat olleet parisuhteessa (elleivät peräti edelleen ole) sanotaanko nyt vaikka viimeistään noin kolmekymppisiinä, niin jos heidän parisuhteesa syystä tai toisesta purkaututuu tai on purkautunut ja päättynyt, niin moni heistä löytää nopeammin uuden kumppanin (nopeimmat ennenkuin ensimmäinenkään parisuhde on saanut päätöstä) kuin useat meistä, jotka olemme olleet sinkkuna aina ja olemme sinkkuna siis vielä kolemkymppsinä; tai vanhempina.
Olen luvannut itselleni, että yritän toimia niin, että en katkeroidu siksi, että en ole saanut mahdollisuutta elää parisuhteessa. - Mutta tiedostan kyllä, että on tietysti mahdollista, että saan elää loppuikänikin sinkkuna. Ja tätä kirjoittaessani elonvuosia on toivon mukaan minulla jäljellä yhtä monta kuin takana. (Vaikka kuka meistä omien elonpäiviensä määrää tietää)
En tunne. Tunnen sellaisia, jotka eivät ole vielä vakiintuneet, mutta on heilläkin ollut parisuhteita. N36
Vierailija kirjoitti:
Naisia tuskin on ikisinkkuina yli kolmekymppisissä koska miehiä on enemmän nuoremmissa ikäluokissa ja naiset ei osaa elää yksin. Naiset saa myös aina halutessaan parisuhteen kun taas miehet ei ja miehet joutuu aina tekemään enemmän työtä suhteen löytymiselle.
Höpö höpö. Naiset nimeomaan osaavat elää yksin ja siksi valitsevat mieluummin sinkkuudesta kuin huonon puolison.
Ei kukaan saa mieluistaan parisuhdetta jotenkin taianomaisesti. Jonkun äitiä kaipaavan reppanan ehkä mutta kuka sellaisen haluaa ristikseen?
Mä tunnen useamman ikisinkkunaisen, miehiä vain yhden.
Tunnen, itseni. Olen ylpeä siitä, että uskallan elää omalla tavallani enkä liiku massan mukana, kuten entiset luokkalaiseni (jotka jo ala-asteella menivät aivottomasti mukaan kaikenlaisiin muoti-ilmiöihin).
N37
Tunnen useammankin. MT-ongelmaisia nuoruudesta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisia tuskin on ikisinkkuina yli kolmekymppisissä koska miehiä on enemmän nuoremmissa ikäluokissa ja naiset ei osaa elää yksin. Naiset saa myös aina halutessaan parisuhteen kun taas miehet ei ja miehet joutuu aina tekemään enemmän työtä suhteen löytymiselle.
Kyllä varmasti on kolmekymppisiä ikisinkkunaisia mutta he ovat kaikki niitä tosi rumia ja/tai lihavia. Tai sitten esim kehitysvammainen nainen jää luultavasti ikisinkuksi.
Minua pyydetään jatkuvasti ulos ja olen ikisinkku +30. Olen vain huono ihastumaan / kiinnostumaan ja viihdyn erittäin hyvin yksin.
Aiemmin sain kuulla ihmettelyä tästä ja esim. tätini lähetteli vuosia kaikenmaailman hassunhauskoja sinkkuvitsejä esim. Jos ei heilaa helluntaina, niin juhannuksena on jono. Älkää lähettäkö sellaisia. Sinkkuus tulisi yhtälailla hyväksyä kuin elämä hetero- tai homosuhteessa. Kaikki eivät ole parisuhdeihmisiä ja vähemmän tulee huonoja suhteita, kun niitä ei tarvitse solmia sosiaalisen painostuksen alla.Sinä olet vain niin nirso ettei sinulle tavismies kelpaa. Sinulle kelpaa vain se tasokas mies joka näyttää hyvälle ja on rikas.
No tämähän se onkin. Menenkin heti pariutumaan jonkun minkä tahansa tavismiehen kanssa, josta en ole pätkääkään kiinnostunut.
Haluaako joku suhteen sellaisen kanssa, joka ei ole sinusta kiinnostunut tai ihastunut sinuun? Miksi ihmeessä?
Paha sanoa. Nainen ei kerro ihastuksestaan. Ikinä. Olettaa, että mies tekee aloitteen. Ja kun/jos mies sen aloitteen tekee, vastaus on parhaimmillaankin ympäripyöreä. Kun mies kyllästyy siihen, että asia ei etene mihinkään, haukutaan siaksi. Tai sanotaan että oli vain seksin perässä.
Eivätkä ihmiset yleensäkään halua edes toiseen tutustua enää. Se ensihavainto yleensä riittää useimmille. Deittisovellusten ansiota, luulen.
-eri
Mitä ihmettä oikein selität?
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkunaiset on oikeasti ehkä vain niin epäviehättäviä,epänaisellisia tai rumia ettei ne vaan kelpaa kenellekkään? Sitten ne selittää kuinka ei halua edes miestä yms?
Sanoisin ennemmin, että fiksuja. Eivät halua väkivaltaista ja laiskaa ukkoa riesakseen.
Tarkoittaako ikisinkkuus ettei ole mennyt naimisiin? Mulla on ollut pari pitkää suhdetta mutta en halua naimisiin. Nyt sinkkuna 3 vuotta. Oonko siis the ikisinkku näillä spekseillä?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako ikisinkkuus ettei ole mennyt naimisiin? Mulla on ollut pari pitkää suhdetta mutta en halua naimisiin. Nyt sinkkuna 3 vuotta. Oonko siis the ikisinkku näillä spekseillä?
Ikisinkkuus tarkoittaa sitä ettei ole koskaan ollut parisuhteessa. Sinkkuus tarkoittaa sitä ettei ole parisuhteessa vaan vapaana.
Kiltti mies kirjoitti:
Suomessa on satoja tuhansia kunnollisia ja kilttejä ikisinkkuja jotka ei naisille kelpaa. Tavis naisten kriteerit on vaan liian korkeat ettei ne kelpuuta ketään tavis miestä.
Miksi tarvisi kelvatakaan? - En minäkään haluaisi (heteromiehenä) nasita kumppanikseni vain siksi, että hän hallistee pääpiirteissään kohtuu hyvin tavanomaiset arkiaskareet, eikä pidä niiden hallintaa niin suurena saavutuksena, että katsoisi sen vuoksi olevansa oikeutettu pitämään itseään "superihmisenä" johon meidän miesten tulisi kilvan ihastua ja rakastua ja haluta hänestä itsellemme kumppani.
Toisaalta näin kirjoittaessani unohdin sen, että mitä on olla "tavis" ja onko siinä miten se määritrllään eroa paljon esimerkiksi sen perusteella, onko nainen vai mies (, ellei sitten jotain siltä väliltä).
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ja ne ei ole normaaleja ihmisiä. Jotain vammaa ja vikaa niissä on.
Voi, kyllä se vika on sinussa itsessäsi, kultaseni, jos noin ajattelet.
Millä ihmeen kivikaudella sellaiset elävät, joiden mielestä ihminen ei ole normaali ellei ole parisuhteessa? Hohoi, 2020-luku kutsuu.
Minä.
Jokainen taaplaa tyylillään.
Mielestäni se on vanhanaikaista, että jokaisen pitäisi pariutua.
Tavoitteena olisi joskus pariutua, kunhan itseäni vain onnistaisi. Yleensä se olen minä, joka aina ottaa turpiinsa sosiaalisissa tilanteissa.
Eri M30