Lue keskustelun säännöt.
Mihin se perustuu, että köyhien lapsista tulee itsekin köyhiä?
26.08.2023 |
Jos lapsi elää yli 5 vuotta köyhyydessä, tulee hänestä köyhä 70 % todennäköisyydellä.
Harva ei-köyhä aikuinen saa vanhemmiltaa tukea. Perinnöt tulevat vasta 50+ -vuotiaina. Miksi sitten köyhien jälkeläiset pysyvät todennäkäisemmpim köyhinä ja muut eivät?
Kommentit (408)
Lähtään nyt vaikka ihan siitä että onko koti lapselle hyvä ,turvallinen ,mukava paikka olla.Tuolla jo saa etumatkaa reilusti .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen omista köyhistä vanhemmistani opettaa, että rahalla ei ole merkitystä. Se ei tuo onnea. Vain perhe-elämällä on merkitystä. Tuo on johtanut moneen tragediaan.
Itsenäisenä ajattelijana en lähtenyt tuohon mukaan ja olen ihan kohtuullisesti tienaamalla nostanut itseni jopa jonkin verran varakkaaksi ja aika onnelliseksikin.
Useissa heikosti pärjäävissä perheissä vain opetetaan surkeita elämäntapoja sukupolvesta toiseen, kun taas pärjäävissä perheissä toimitaan juuri päinvastoin.
Kyse on usein siitä mitä lapsille opetetaan.
No ei raha kyllä tuo onnea. On tärkeää että tulee toimeen, mutta eivät miljoonat oikeasti tuo onnea, sekin on ihan tutkittu juttu.
Ei pidä paikkansa omien kokemusteni perusteella ja tutkimuksetkin väittävät muuta. Raha tuo onnea.
Tutkimus on referoitu niin päin pyllyä etten sano mitään. Minkä ikäisiltä aikuisilta kysytty ja miten pitkään oltu köyhänä? Moni ihan normaalista perheestä tuleva kokee yli 5v. pienituloisuuden opiskeluaikana.
Todella monet ei-köyhät vanhemmat tukevat lapsiaan heidän opiskeluaikanaan taloudellisesti. Ei-köyhät usein ostavat kotoa pois muuttavalle lapselleen kaiken tarpeellisen ensimmäiseen asuntoonsa, ja myös opiskelussa tarvittavat tietokoneet yms. Tähän voi mennä useita tuhansia euroja. Köyhät vanhemmat eivät tähän pysty.
Muutenkin hyvätuloiset tukevat nuoriaan heidän opiskeluaikanaan. Nämä nuoret eivät ehkä koe, että heitä tuetaan, koska eivät välttämättä saa rahana sitä vanhemmilta tulevaa tukea.
Moni hyvätuloinen sijoittaa lapsen nimissä kaikki lapsen saamat lapsilisät, ja lapsi saa ne sijoitukset haltuunsa, kun täyttää 18v. Tätäkään hyvätuloisessa perheessä kasvanut ei pidä vanhemmiltaan saatuna tukena, vaan itsestäänselvyytenä. Ja järkytys on suuri, jos kuullaan, että jonkun vanhemmat ovat käyttäneet lapsilisät ruokaostoksiin.
Geenit. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Ilmainen koulutus ja yhteiskunnan höösöyskään ei auta jos perustukset on lahot. Kun ei ymmärrä ja osaa niin minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen voi olla myös identiteetiltään köyhä. Siihen ei auta, vaikka saisi miljoonaomaisuuden.
Ja sitten on heitä, jotka eivät tiedä, mihin se raha sieltä pankkitililtä katoaa, joten sitä pitää silloin käyttää, kun sitä on. Kohta sitä ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä koska eivät saa mallia paremmasta mutta köyhyys ei ole este eikä hidaste.
Itse olen köyhästä kouluttamattomasta duunariperheestä stadista, ollut köyhä lapsiperheellinen ja lopulta koulutettu keskituloinen.
Omat lapseni ovat koulutettuja hyvätuloisia.
Ihan itsestä kiinni mihin rahkeet ja sisu riittää
Ei ole ihan itsestä kiinni. Tutkittu asiaa sekin.
On kiinni siitä, millainen terveys sattuu olemaan, millainen lapsuus ja nuoruu on ollut ja mihin etniseen ryhmään satut syntymään ja mitä kieltä puhut ensimmäisenä kielenäsi ja onko elämässäsi sinua tukevia aikuisia silloin kun niitä tarvitset jne.
Älykkyys tosiaan vaihtelee eri etnisten ryhmien kesken. Esim. Yhdysvalloissa afroamerikkalaisten keskimääräinen ÄO on 85, valkoisten 100 ja latinojen 90.
Ja tähän vaikuttanee elämän peruslähtökohdat etnisyyden perusteella.
Tutkimusten mukaan hyvätuloiseen valkoiseen perheeseen adoptoiduilla mustilla on keskimäärin alempi ÄO kuin valkoisilla adoptoiduilla.
Ja miten selität esim. Australian aborginaalien alkeellisuuden? Saivat elää omissa oloissaan ilman valkoisen miehen rasismia ja kolonialismia ainakin 65 000 vuotta, mutta eivät olleet keksineet tuossa ajassa mitään muuta kuin kepin.
Ne on varmaan keskittyneet iloitsemaan siitä mitä heillä on ja elämään luonnon kanssa sulassa sovussa, eivät ole tarvinneet muuta kuin sen kepin. En nyt kutsuisi tätä stressintäyteistä, silti olevinaan mukavuuden ajamaa sähkökyllästettyä länsimaista elämäntyyliä hyvinvointina saatika sivistyksenä. Makuasia toki.
Mikäs siinä ollessa, kun naiset tekivät kaikki raskaat työt. Aboriginaalit epäilivät aluksi hevosia ja härkiä eurooppalaisten äideiksi ja vaimoiksi, koska ne kantoivat miesten taakat.
https://quadrant.org.au/magazine/2021/11/the-mistreatment-of-women-in-a…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät le vanhempiensa kopioita. Sekä minä että puolisoni olemme korkeamman koulutettuja kuin vanhempamme. Toisaalta meidän ikäluokalla oli jo ihan erilaiset mahdollisuudet opiskeluun kuin 40-luvulla syntyneillä.
Vierailija kirjoitti:
Todella monet ei-köyhät vanhemmat tukevat lapsiaan heidän opiskeluaikanaan taloudellisesti. Ei-köyhät usein ostavat kotoa pois muuttavalle lapselleen kaiken tarpeellisen ensimmäiseen asuntoonsa, ja myös opiskelussa tarvittavat tietokoneet yms. Tähän voi mennä useita tuhansia euroja. Köyhät vanhemmat eivät tähän pysty.
Muutenkin hyvätuloiset tukevat nuoriaan heidän opiskeluaikanaan. Nämä nuoret eivät ehkä koe, että heitä tuetaan, koska eivät välttämättä saa rahana sitä vanhemmilta tulevaa tukea.
Moni hyvätuloinen sijoittaa lapsen nimissä kaikki lapsen saamat lapsilisät, ja lapsi saa ne sijoitukset haltuunsa, kun täyttää 18v. Tätäkään hyvätuloisessa perheessä kasvanut ei pidä vanhemmiltaan saatuna tukena, vaan itsestäänselvyytenä. Ja järkytys on suuri, jos kuullaan, että jonkun vanhemmat ovat käyttäneet lapsilisät ruokaostoksiin.
Allekirjoitan vain ensimmäisen kappaleen. Varakkaammat vanhemmat auttavat lapsen omilleen, mutta tunnen monta varakasta, jotka eivät auta opiskeluaikoina, eivätkä anna lapsilisiä. Kyllä lapsen pitäö tehdä töitä opiskelujensa ohella. Tuki tulee korkeintaan uusien vaatteiden muodossa, mutta ilman tätä tukea lapsi saisivaatteensa halvalla kirppikseltä.
Tätä köyhyyskuviota ei selitä vanhempien auttaminen. Auttamalla Vanhemmat kyllä helpottavat lapsen tilannetta, mutta ei selitä köyhyyttä.
Itse uskon tuohon köyhyyden identiteettiin. Se on maagista. Minulla on pari kaveria köyhistä oloista, nyt koulutettuja, tienaavat ihan normisti, mutta se köyhän identiteetti on hämmästyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat ovat lapsen lähin roolimalli. Karkeasti varmaan 2/3 rakentaa elämänsä roolimalien perusteella ja 1/3 kulkee omia polkujaan. Mistään varsinaisesta periytymisestä ei ole kyse.
Ymmärtääkseni itse rahansa tehdyistä miljonääreistä ihan tilastollisesti todeta, että suurin osa heistä on todella köyhistä oloista. Keskiluokkaisesta tulee harvemmin rikasta, koska hänellä ei ole palavaa halua saada omille lapsilleen parempia olosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat lapsen lähin roolimalli. Karkeasti varmaan 2/3 rakentaa elämänsä roolimalien perusteella ja 1/3 kulkee omia polkujaan. Mistään varsinaisesta periytymisestä ei ole kyse.
Tutkimusten mukaan vanhempien vaikutus aikuiseen lapseen enää 20 % verran.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat pois tästä kierteestä, eli jos haluat toimia eri tavalla kuin vanhempasi, lue tämä:
Rich dad, poor dad
Kiitos lukuvinkistä. Löysin kirjan bookbeatista ja aloin lukemaan. Vaikka se onkin jenkkijuttua, niin uskon todella asenteen voimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kuin kysyisi, miksi yliopiston käyneiden lapsista suurin osa menee yliopistoon. Tai miksi rikkaiden lapsista ei tule yleensä köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin kysyisi, miksi yliopiston käyneiden lapsista suurin osa menee yliopistoon. Tai miksi rikkaiden lapsista ei tule yleensä köyhiä.
Hyvä vertaus. Vastaus:
Minä olen käynyt yliopiston, koska vanhempani olivat akateemisia. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Kukaan ei edes ehdottanut minulle muuta.
En ole rikas, mutta ihan hyvin toimeentuleva. Myös vanhempani olivat sitä. Nyt kun vietän paljon aikaa ikääntyneen äitini kanssa niinnhuimaan, että asenteeni rahaan ja rahankäyttöön on samat kuin hänellä. Opittua siis.
Vanhempien huono asenne pärjäämiseen, koulutukseen, menestymiseen ja kateus paremmin pärjääviä kohtaan siirtyy sukupolvelta toiselle. Kodin perintö. Kun paremmin pärjääviä haukutaan proletariaateiksi, riistoporvareiksi jne niin kyllä siinä lapsikin yrittää pysyä ns huonommalla puolella ja samalla tasolla vanhempiensa kanssa. Sen sijaan voisi positiivisesti huomioida toisten menestymiseen ja luoda uskoa siihen että kenestä vaan voi tulla mitä vaan kun haluaa, lähtökohdalla ei ole merkitystä.
Christiiina kirjoitti:
On totuttu matalaan elintasoon,
ja ehkä huomattu, ettei se maailma siihen kaadu. Silti voit olla onnellinen ja tyytyväinen elämääsi.
Mun ystävän mies on isosta perheestä. Isä tehnyt pientä vilunkia koko ikänsä.
Tää ystävän mies on ok, mutta usein aika laiska. Peittänyt sen siihen, että jää lasten kanssa kotiin.
Miehen sisarukset, jotka ovat jääneet paikkakunnalle, saa kaikki tukia.
Helposti seurataan vanhempien polkua
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
On totuttu matalaan elintasoon,
ja ehkä huomattu, ettei se maailma siihen kaadu. Silti voit olla onnellinen ja tyytyväinen elämääsi.
Niin, ei osaa haluta enempää.
Just tämä. Rahan puolesta voi kaikki opiskella vaikka tohtoriksi asti. Ei läheskään kaikki saa vanhemmilta rahaa eikä saa asua kotona. Tuet ja lainat saa kaikki ja töitä voi tehdä opintojen ohessa jos haluaa. Jos on tottunut olemaan köyhä niin ei sitten elintasokaan muutu opiskeluaikana niin dramaattisesti kuin parempituloista perheistä tulevilla.