Jos kuolisit nyt kotiisi, kauanko arvelet, että kuluisi aikaa siihen, että joku alkaisi ihmetellä onko jotain vialla?
Kommentit (105)
Ainoo säännöllisyys on että soitellaan äidin kanssa sunnuntaisin about klo 8:30. Tuskin hänkään heti reagoisi kun mulla on ollut ongelmia tuon älykännykän kanssa. Mutta varmaan parin päivän kuluttua.
Pari tuntia tai ehkä 4, kun lapseni alkaisi ihmettelemään miten ihmeessä en ole soittanu tai laittanu viestiä jostain turhan päiväisestä.
Varmaan viimeistään lounaalla kun ei ole ruoka tarjolla.
Asutaan rivitalossa, mies ja lapset ylhäällä. Minä alakerrassa vielä makoilemassa.
Ensimmäisenä ihmettelisivät töissä kun en tulisi sinne maanantaina. Seuraavaksi ihmettelisi vuokranantaja kun vuokra olisi myöhässä. Varmaan menisi pari viikkoa että huoltomies tulisi katsomaan huolestuneiden yhteydenottojen takia.
Eiköhän hoitajat täällä mielenterveyspotilaiden kuntoutumiskodissa viimeistään päiväkahvilla kello 14 mennessä alkaisi ihmetellä, että miksi en käy syömässä. Ainakin luulisin. Tai viimeistään tiistaina kun minulla on lääkejako enkä tulisi sinnekään.
Äiti huolestuisi, jos ei muutamaan päivään mitään kuuluisi. Muuten voisin kuolla rauhassa, joskin työpaikka tietenkin varmaan kiinnostuisi, jos ei enää vain näkyisi.
Älkää laittako niitä laskujanne automaattiveloituksiin laskuttajille! Näin elämänne jatkuu verkkoapankissa kuten ennenkin ja maksatte laskuja vielä kuoltuanne.
Ei siinä kauan menisi.
Yhdelle työpaikalleni kuoli vuosituhannen vaiheessa yksi työntekijä. Maanantaiaamuna oli siistijä löytänyt ennen perus toimistoaikaa, ihan siihen työpisteelleen oli nuukahtanut. Minäkin perjantaina hänelle heipat heitin ja arvelen olleen silloin elossa vaikka ei kyllä minuun katsonut.
Jäi jotenkin erityisellä tavalla mieleen se, että kun tämän henkilön sisko kävi hakemassa tavaroita toimistolta ja tuomassa työhön liittyvää tavaraa sinne päin, niin totesi että on siinä mielessä onnellinen, että veljensä kuoli toimistoon. Tämä kun harrasti pitkiä yksinvaelluksia ja patikoita niin, että meni julkisilla johonkin ja sitten toisesta päästä taas palasi julkisilla, niin jos olisi jonnekin korpeen kuollut ei kukaan olisi osannut etsiä. Oli ilmeisesti tuonakin viikonloppuna ollut lähdössä, koska oli ollut kotona jonkinlainen rinkkasetti pakattuna.
Noin kolme minuuttia, kun nyt ulkona oleva puolisoni tulisi sisään. Joskus yksin asuessani olisi mennyt pari päivää.
Vierailija kirjoitti:
Älkää laittako niitä laskujanne automaattiveloituksiin laskuttajille! Näin elämänne jatkuu verkkoapankissa kuten ennenkin ja maksatte laskuja vielä kuoltuanne.
Parempi maksaa niitä laskuja kuoltuaan suoramaksua kuin laittaa perillisiä tappelemaan pankin kanssa maksuistani. Tosin tilit suljetaan heti, kun pankkiin menee tieto asiakkaan kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanantaina töissä. Mutta ei nekään tietäisi kehen pitäisi ottaa yhteyttä tai miksi en ole töissä.
Käsittääkseni, työpaikoilla pitää olla työntekijän henkilötietojen yhteydessä, LÄHIMMÄN OMAISEN NIMI, ja omaisen yhteystiedot.
Jo siksikin, että töissä voi sattua vaikka minkälaisia työtapaturmia.
Joista omaisille tulee tiedottaa ja ilmoittaa heti, mikäli työntekijä on hengen vaarallisesti loukkaantunut.
Että lähimmät omaiset, kuten puoliso ja lapset, voivat käydä jättämässä
jäähyväiset puolisolle ja isålle.Useimmilla työpaikoilla varmaan kuitenkin odotettaisiin useampia päiviä siinä tapauksessa että työntekijä ei vain tulisi töihin. Olisihan se aika noloa jos viranomaiset tulisivat vaikkapa toisena päivänä kyselemään että miksi et ole ilmoittanut töihin olevasi sairas.
Kyllä meillä alettaisiin soittella perään jo tunnin kuluttua, ellen olisi tullut töihin aikataulun mukaan.
Muutama päivä, jos joku sukulainen tavoittelisi.
Etätöitä tekevänä, yksin asuvana saattaisi mennä pidempäänkin.
Välillä vähän huolettaa, että jos ruoka menisi väärään kurkkuun, niin sitä vain räpisteli ympäri asuntoa kädet ilmassa heiluen, kunnes romahtaisi lattialle. Eikä apua missään.
Tänään 4 tuntia, tavallisesti vuorokausi kun joku laittaisi jonkun katsomaan.
Tästäkin tuli mieleen ku Ylen jälkinäytöksessä koreografi omahyvänen virne naamallaan sanoi että kuluttakaa kulttuuria! No oishan se ihan kiva kuule sinä hyväosanen uhriutuja jos täältä pääsis jonnekin kulttuurin piiriin!
Widdu.
Siihen asti kestää kunnes ruumiini haisee. On tämä vähän surullista, mutta ei mulla ole ketää kuka kaipaisi. Kukaan ei soita eikä ole ketään kenelle soittaa. Olen vasta vähän päälle 40-vuotias olen ollut näin yksinäinen reilu 10 vuotta.
Lisäksi meillä on paljon aivan nuoriakin ihmisiä sekä erityisesti vanhuksia, joilla ei ole yhtään ketään.
Tuttu oli just muutaman päivän lattialla kun ei ylttynyt puhelimeensa. Lopulta oli vironnut sen verran että soitti ambulanssin. Oli niin huonossa kunnossa kun soitti etten oikeen saanut tolkkua kokonaisuudesta.
Lähin ja ainoa omainen hänellä just täysikäinen lapsenlapsi.
Kerrostalossa asuvana kyllä huutaisin ja hakkaisin jotain jos kykenisin. Hänkin kerrostalossa.
viikon päästä veljenpojan synttärit joihin olen luvannut mennä eli kyllä varmaan sillon viimeistään alettaisiin ihmetellä.
Sanon suoraan ihmetellä alettaisin vasta kun vuokratalon rappuun tulee haju haitat.On minulla rinki : Auta ole niin kiltti, kuule minulla ei rahaa vippaa 20 e tai 50 e,ihan naapurikin.Jolla isommat tulot puheidensa mukaan kuin minulla.