Ovatko kaikki 7-8-vuotiaat pojat luonnostaan kitisijöitä, joita ei saa auttamaan

Imuroi, siivoaa mielellään ja omasta aloitteesta. Jo 4-vuotiaan heitti itse oma-aloitteisesti matot ulos!!! Pitää tavaransa siistinä. Osallistuu leivontaan.



7v sisko ei juuri tee mitään.

Jotenkin pistää vihanksi tää sukupuoliasettelu! :(



Itte on ollu lapsena ja nuorena laiska siivoamaan. Mutta omat pojat oon ottanu aina mukaan siivoamaan ja ne tekee sen mutisematta. Nyt kumpikin alle 5- vuotiaita.



En ole koskaan passannu lapsiani vaan kun on oppinu käveleen on leikin varjossa opittu kerään lelut laatikkoon. Kun taidot kasvaa on ollu ottamassa pyykkiä koneesta, laittaa astian tiskikoneeseen.



Uskon vahvasti että jos toinen tai molemmat olis tyttöjä olis tilanne vaikeampi. VAI onko tämä ollenkaan sukupuolikysymys, vaan kasvatus?



Ei 7- vuotiaalta voi alkaa vaatimaan kuuta taivaalta jos oot eiliseen saakka sille antanu kuun taivaalta!

Meille siivoominen on nopee toimitus jonka jälkeen tehdään jotain kivaa.



Onko takana vaan vanhemman oma asennevamma? Ei tykkää itsekään siivota, purnaa siitä lasten kuullen ja lapsetkin valittaa kun "joutuu" laittaan astiansa koneeseen? Älkää ny jaksako.

Toivottavasti et näytä pettymystäsi pojallesi joka aina PILAA kaiken.

Toivottavasti et näytä pettymystäsi pojallesi joka aina PILAA kaiken.

ei taitamattomuuttaan, vaan tahallaan. Jos osallistuu ruoan laittoon, ei kuuntele ohjeita, alkaa pelleillä ruoan kanssa, koheltaa ja esittää. Siinä sitten ruoat ja astiat lentelevät ja aikas saa pureskella hammasta, ettei tosissaan vain visko pois!

silloin kun toinen vaan rissaa ja rissaa, mankuu, vedättää, sluibaa ja pissii linssiin.

Toinen ei tekisi millään. Ja tämä toinen on syntynyt naama kurtussa. Pahempaa vinkujaa ja marisijaa ei voi maailmassa olla (rakas poika silti).

imuroida ei kyllä olla yritettykään, lelujen keräämisessä on mukana, mutta kiukuttelee kuin 2v (heittäytyy lattialle, hädin tuskin saa 2 lelua kasaan), vaatteet vie kaappiin tai pyykkikoriin kun oikein käsketään. Ei saada pyyhkimään pölyjä, kun livistää pois. Ei haluta, että tyhjentää tiskikonetta, kun varmaan oikein tahallaan paiskoisi astioita niin että hajoaisivat.

Lelut pojalta pois, jos ei muuten ala niiden kerääminen sujua. Meillä on kertaalleen tyhjennetty koko hiivatin lastenhuone, siis joka ikinen lelu. Sen jälkeen on löytäneet tiensä paikalleen, kun pikkuhiljaa palautettiin takaisin;)

Myöskään tietokoneelle ei ole mitään asiaa jos ei ole huone siivottu.

6 v pikkuveli on paljon avuliaampi.

Perusluonteeltaan loistava työnväistelijä, mutta välillä onnistuu yllättämään positiivisesti. Normaalisti huoneen siivoamiseen menee viikko ja siinä palaa koko perheen hermot. Viimeiset pari kertaa huone on siivoutunut tunnissa ja vielä ilman eri käskyä. Samoin on aivan oma-aloitteisesti auttanut tiskikoneen kanssa ja ollut kaverina muutenkin kotitöissä.



Olen ollut aivan ihmeissäni muutoksesta, kiitellyt tietenkin poikaa reippaudesta ja toivonut kovasti, ettei tämä olisi vain joku hetkellinen oikku.

Tekee kyllä pakon edessä kotihommia, joitakin joskus jopa mielellään (harvinaista, lähinnä kastelee kukkia), mutta se narinan ja ininän määrä, mikä tekemistä säestää... siis voi apua! Ja just tuota, että kun kaatuu pyörällä, ei suunnilleen pääse ylös ja rääkyy kuin olisi jalka poikki. Koulu on tyhmää, läksyt annettu koska ope tahtoo kiusata ja iltapalalla suuttuu jos ei ole mitään hyvää iltapalaa (ei olla totutettu vanukkaisiin tai muroihin, mutta poika jurottaa ja saattaa jättää iltapalan väliin kun tarjolla on vaikkapa pinaattilättyjä, leipää, porkkanaa ja maitoa).

Poika tekee kiltisti, mitä pyydetään joskus jopa kysyy tarvitaanko apua, pitää huoneensa suht siistinä ja tavaransa omilla paikoillaan eikä vaatteetkaan jää lojumaan. Tytöt taas toimii täysin päinvastoin ja kitisee ja inisee kaikesta mahdollisesta. Jos nyt saisin toivoa mulla olis kaikki lapset poikia.