Kolme vanhempaa kertoo, miten riman laskeminen näkyy arjessa - Meillä ei harrasteta pyjamia, se säästää aikaa aamuisin Voisitko sinä ja koko perhe paremmin, jos lasket rimaa hiukan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset nukkumaan seuraavan päivän päiväkotivaatteissa? Jokainen aikuinen voi kokeilla, onko kivaa nukkua samoissa vaatteissa, joissa viettää koko seuraavan päivän.

Miksi lapsi ei ansaitse edes perushuolenpitoa?

Toistetaan vielä, ihan samalla lailla menen itse töihin käyttäen aluspaitana samaa toppia kuin edellisenä yöllä oli yöpaitana. Mies pitää myös samaa t-paitaa seuraavan päivän aluspaitana. Päällihousuja ei yöllä pidetä, ne voivat aikuisilla mennä toista viikkoa päivisin jos eivät tule likaisiksi. Säästyy luonto, kun ei pyykkää kuin silloin kun vaatteet oikeasti ovat pesuntarpeessa. Ja pyykkivuorikin on puolet pienempi.

Eihän tässä tule mitään säästöä edes!

Täytyy myöntää että yllätyin että mielipiteet ovat tässä keskustelussa valtaosin negatiivisia.

Mutta hyviä pointteja oli, että kannattaisi oikeasti jatkuvan riman alentamisen kannalta vähän nostaa sitä rimaa, niin olisi itselläkin parempi olo. Näin varmasti on, jos alisuoriutuu kaikesta. Järkevää riman laskemista voi varmaankin olla vaikkapa se ettei tee elämästä itselleen liian kiireistä.

Itse olen alentanut rimaa monessakin asiassa, laitan mieluummin perheen ja vapaa-ajan töiden ja rahan edelle, joten teen osa-aikatöitä. Näin jää enemmän voimavaroja kotitöihin vaikkapa. Sotkuista meilläkin usein on, mutta yleensä en jaksa sotkua katsella paria päivää kauempaa ja sitten siivoa. Kamalinta on mennä tekemään aamupalaa likaiseen keittiöön.

Vierailija kirjoitti:

Siis näillä kaikilla *aikuisilla* on elämänhallinta sekaisin. Ihan järkyttävän likaisia koteja..luulisi että noissa asuu joku päihdeongelmainen tai mielenterveyspotilas. Kyllä on uusavuttomia! Järkyttävää.

Ehkä he ovat "mielenterveyspotilaita"? Uupumus on mielenterveysongelma, yleensä se diagnosoidaan masennukseksi, koska uupumukselle ei ole omaa diagnoosia. Uupumus on yleistä ja sen vähentämiseksi ei tälläiset tuomitsevat kommentit auta mitään.

Ja ihmettelen mitä järkyttävää tuossa oli? Tavaroita lattialla, voi ei? Keittiön tasot täynnä rojua ja roskaa, entä sitten? Jos lapset saa ruokaa ja hygienia kunnossa niin ok. Ihan hyvä kikka tuo että pikkulapset nukkuu samoilla vaatteilla millä aikovat mennä päiväkotiin.

Enkä sanoisi että elämänhallinta sekaisin. Saat kuulostamaan tilanteen pahemmalta mitä se on. Voi noinkin elämää elää, elä sinä omalla tavallasi ja ole kiitollinen että jaksat pitää asuntosi siistinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis näillä kaikilla *aikuisilla* on elämänhallinta sekaisin. Ihan järkyttävän likaisia koteja..luulisi että noissa asuu joku päihdeongelmainen tai mielenterveyspotilas. Kyllä on uusavuttomia! Järkyttävää.

Minä näin noissa kodeissa epäjärjestystä, en likaa. Siinä yhdessä keittiössäkin näkyi lähinnä leivänmuruja ja jotain vanhaa kahvia mukin pohjalla. Ovatko ne sinusta likaa?

En nähnyt myöskään mitään sellaista pinttynyttä, mistä voisi päätellä, ettei ole pitkiin aikoihin siivottu.

Jos kyseessä oli poikkeustilanne, niin miksi koko juttu edes tehtiin? Kaikilla on joskus sekaista, jos sattuu sairastelua tai muuta sellaista, joka rikkoo arjen rutiineita. Minä ainakin sain sen käsityksen, että sotkut on noissa kodeissa ihan business as usual. Jos ja kun sotkuisuus on normi, ei silloin likaakaan järin usein pestä. Se kun vaatisi ensin raivausta. Ja nyt sitten haluttiin voimaantua esittelemällä ne sotkut muille.

Olen kärsinyt uupumuksesta ja masennuksesta, minkä aikana jaksoin vain siivota tärkeimmät - silloin kun jaksoin. Eli juurikin tavarat suht järjestykseen, pinnoilta ja lattioilta pahimmat pois. Sitten jossain vaiheessa sitä huomasi, että likaa löytyy sieltä täältä, erityisesti lattian ja tasojen reunoista ja nurkista. En vain ollut jaksanut puunata niin tarkkaan.

Joten minä tiedän, miltä lika näyttää, ja sitä ei näy noissa kodeissa. Sori.

Tää ketju on muutenkin niin arvostelevaa ja tuomitsevaa, että melkein toivon, että kaikki mollaajat saisivat helvetillisen burnoutin tai masennuksen. Jo loppuisi ilkeys ja päteminen. En edes pystynyt lukemaan kuin osan viesteistä, kun tuli niin paha olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä, miten helppo sitä rimaa on laskea ja laittaa rajat tekemiselle ja jaksamiselle. Jutussa oli muutamia ihmisiä ja muutamia esimerkkejä siitä, miten sitä on tehty. Tuloksena sivukaupalla kritiikkiä ja analyysia sekä suoranaista haukkumista. Enkä ihmettele, tämä vastaa tosielämää. 

Niin. Jutun ihmiset laskivat rimaa niin alas, että eivät itse asiassa enää siivonneet ollenkaan. Siinä tekee oikeasti ison karhunpalveluksen sekä itselleen että eritoten lapsilleen. Jostain muusta kohtaa kuin arjen perustoiminnoista (astioiden laittaminen tiskikoneeseen ja likaisten vaatteiden laittaminen pyykkikoriin) se rajojen laittaminen tekemiselle kannattaa aloittaa. Jos noita juttuja ei yhdessä lasten kanssa jaksa ja ehdi tekemään, niin jossain on todellakin vikaa.

Juuri näin. Perusjutut on vaan pakko tehdä vaikkei huvita, "ekstrasta" voi karsia. En esimerkiksi silitä lakanoita (vaikka äitini mielestä se on aivan pakollista), mutta silti ne on pakko vaihtaa säännöllisesti, pestä ja viikata kaappiin.

Eikö video juuri osoittanut, että ei noita sinun määrittelemiä perusjuttujasi ole pakko tehdä? Ihan heillä arki rullaa vaikka sotkuista on.

Muistan kun asuin vuoden yksiössä, niin en imuroinut tai mopannut siellä kertaakaan. Vasta muuttosiivouksen yhteydessä tein nuo. Ja ihan siistiksi kämppä jäi. Ei tapahdu mitään pahaa, vaikka imurointi ja moppaus jäisi pidemmäksi ajaksi pois.

Ylen jutun jälkeen oli hetken ihan hyvä mieli omasta kodista, mutta eikös palstan haahkat jälleen onnistuneet syyllistämään, haukkumaan ja latistamaan häpeän pintaan. Palsta ei petä.

T. Kiireinen juristi, jonka lapset harrastavat, syövät itse tehtyä kotiruokaa, nukkuvat pyjamissa ja pukeutuvat siististi, mutta jonka koti on välillä (tai usein) kuin pommin jäljiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa näissä kuvissa näkyy olevan ihan helvetisti liikaa tavaraa, vaatekaapit pursuilee vaatteita ja keittiön tasoilla lojuu miljoona kippoa ja kuppia. Jännä, että sitä ei ole osattu vähentää, vaikka tavoitellaan helppoa elämää.. Sotkun ja lian keskellä eläminen ei säästä kenenkään aikaa, päinvastoin. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä, että mistä synttärikakku ja ruoka tulee, mutta lapsille pitäisi opettaa hygieniaa. Minusta on surullista eikä yhtään voimauttavaa tuo sotku.

Minulle tavarasta eroon hankkiutuminen on ylivoimaisesti vaikeinta kotitöissä. Roskat toki laitan roskiin, mutta sitten sellainen mahdollisesti käyttökelpoinen tavara jää roikkumaan. Lehdet, joita ehkä vielä luen, lastenvaatteet, jotka voisi kierrättää, omat vaatteet, joita voisi myydä. 

Minä taas omasta näkökulmastani totean, että meillä asuu viisihenkinen perhe kolmiossa. Viiden kilon säkkiin on vaikea ahtaa kymmentä kiloa pottuja, ja niinpä sitä tavaraa on. En halua lasteni olevan niitä, joille päiväkodin myyjäisten arpajaisissa perheen aikuinen sanoo, että meillehän sitä roinaa ei tule.

Me olemme sikäli onnekkaita, että voisimme asua isomminkin. Olemme kuitenkin valinneet aivan konkreettisesti läsnäolon, eli perheen molemmat vanhemmat tekevät lyhennettyä työaikaa, jotta voisimme olla enemmän lasten kanssa läsnä. Hintana on sitten asunnon pieni koko.

Vielä vähemmän heittelisin kiviä niiden suuntaan, jotka asuvat ahtaasti olosuhteiden pakosta.

Missä lukee, että minä asun jossain kartanossa? Meillä on kolmiossa lähinnä yksiöön sopiva keittiö, ja ratkaisuna kaappitilan vähyyteen on ollut se, että tavaraa laitetaan pois niin paljon, että kaikki mahtuu kaappeihin. Kukaan ei tarvitse tuollaista vaate- ja tavaravuorta mitä noissa kuvissa näkyy, eikä todella näytä olevan säilytystilastakaan puutetta. Selittelyä.

Niin, montako teillä siellä kolmiossa asuu, minkä ikäisiä olette ja mitä harrastatte?

Minä ja kolme teiniä. Ei harrasteta mitään mihin tarvittaisiin paljon astioita.

Varmaan ihana elämä teineillä.

Mitä sinä ja lapsesi harrastavat, johon tarvitaan paljon astioita?

Eri

Mä ymmärrän että koti voi olla sotkuinen, joskus turvaudutaan eineksiin jne. Mutta sitä en ymmärrä että ihan kehutaan itseä, että ei "harrasta" pyjamia vaan lapset nukkuvat seuraavan päivän vaatteissa on mulle käsittämätöntä.

En tiedä, onko laiskuudesta, oman itsensä ja kotinsa, jopa lasten laiminlyönnistä tullut joku voimaantumisjuttu? Se, että joskus jää siivous väliin ja se, että sukat jää kiinni lattiaan. Näiden väliin mahtuu paljon variaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Ylen jutun jälkeen oli hetken ihan hyvä mieli omasta kodista, mutta eikös palstan haahkat jälleen onnistuneet syyllistämään, haukkumaan ja latistamaan häpeän pintaan. Palsta ei petä.

T. Kiireinen juristi, jonka lapset harrastavat, syövät itse tehtyä kotiruokaa, nukkuvat pyjamissa ja pukeutuvat siististi, mutta jonka koti on välillä (tai usein) kuin pommin jäljiltä.

Luuletko sä, että vain juristit on kiireisiä vai tuotko sun ammattia esiin sen takia, että haluat näyttää olevasi vähän parempi kuin keskivertomamma? Jos sä olet fiksumpi kun me muut, niin miten sä et osannut kasvattaa lapsiasi auttamaan siivouksessa?

T. Kiireinen kirjanpitäjä, jonka lapsi söi tänään päivälliseksi pelkkää leipää ja sokerijugurttia, mutta jonka lapsi a mies osaa siivota osan sotkuista.

Vierailija kirjoitti:

Minusta pahin oli tuo ettei lapsilla ole yövaatteita. En minäkään halua nukkua päivävaatteissa. Yövaatteet vaihdetaan koska niissä on mukavampi nukkua. Tuon sotkun kyllä ymmärrän. Kukaan ei ehdi siivota niin paljon kun toiset sotkea. Itsekin aluksi tein niin että joka ilta siivosin kämpän siistiksi, mutta sitten en jaksanut enää. Siinä ei ollut mitään järkeä että jouduin joka päivä nalkuttamaan että sain lapset siivoamaan. Yllättäen mieheni ei koskaan siivotuttanut lapsia. Ja niille jotka sanoo että lapsi oppii siivoamaan itsekin niin voin sanoa ettei kaikki opi tai se on niin vastenmielistä etteivät he tee sitä kuin pakotettuna. Luin aikoinani jutun jossa sanottiin että lapset oppivat vanhemmilta että siivoaminen on ikävää. Niinpä aluksi yritin sitä että sanoin että nyt aloitetaan siivoamaan että se on mukavaa hommaa. Siihen sitten toinen tytöistäni sanoi että siivoa sinä jos se on sinusta mukavaa me leikitään mielummin.

Näihin puuttuviin yövaatteisiin minäkin kiinnitin huomiota. Yök. Minun poikani (+30 v.) muistelevat vieläkin, miten oli ihanaa tulla kylvystä pienenä ja saada puhdas, lämmitetty pyjama päälle.

Ja tuo nainen, jonka keittiö näyttää pommin räjäyttämältä, vaikka hän on yksin kotona! Se ei ole mitään riman laskemista, se on ainoastaan laiskuutta. En voisi ikinä asua jonkun kanssa, jonka suhde keittiön puhtauteen on tuollainen. Ja lisäisin, että itse inhoan siivoamista ja meillä siivotaan, kun muistetaan, mutta tuon näköistä meillä ei ole ollut koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se yöksi laitettavien vaatteiden ryppyisyys, vaan hikoilu. Ainakin meillä 2 v hikoilee helposti yöllä, vaikkei päivällä hikoile.

Pyjama on myös psykologisesti tärkeä. Illalla pannaan pyjama päälle, mistä alkaa uneen rauhoittuminen. Aamulla sitten vaihdetaan virkeisiin päivävaatteisiin. Ihmiselle on todella tärkeää tällaiset rutiinit, ja eri toimintojen eriyttäminen myös vaatteilla.

Kasarilla oli tapana, että kouluvaatteet vaihdettiin kotivaatteisiin kun tultiin kotiin. Sekin oli psykologisesti tärkeää. Teen vieläkin niin töistä tullessa, siinä samalla riisuu sen työpäivän pois ja työasiat jää taakse.

Meillä oli myös tapana, että kun oli kotona kipeänä, silti noustiin sängystä, puettiin päivävaatteet ja siirryttiin sohvalle viltin alle. Sai kuumehikinen sänky hengittää, ja olo oli paljon parempi kun hikinen pyjama vaihtui puhtaisiin päivävaatteisiin. Illalla oli sitten taas ihana mennä raikkaaseen sänkyyn.

Ai niin, aamuisin ei ole mitään kiirettä ja kaaosta jos nousee ajoissa. Ja se edellyttää sitä, että menee ajoissa maate. Nukahtaminen sujuu helposti, kun siihen on tietyt rutiinit -mukaanlukien se pyjama- koska ihminen ehdollistuu kuin Pavlovin koirat.

Itse nukun kollareissa ja hupparissa. Illalla suihkun jälkeen laitan yökollarit ja -hupparit päälle. Aamulla vaihdan päiväkollarit ja -hupparin, jos olen vain kotitoimistolla. Töiden jälkeen vaihdan treenivaatteet ja käyn koiran kanssa juoksu- tai kävelylenkillä. Sitten taas sama alusta suihkun jälkeen.

Kuitenkaan en ole mitenkään eritellyt, että mitä kollareita ja huppareita voi käyttää öisin ja mitä päivisin. Ihan yhtä hyvin nukun ja ja teen töitä kaikissa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset nukkumaan seuraavan päivän päiväkotivaatteissa? Jokainen aikuinen voi kokeilla, onko kivaa nukkua samoissa vaatteissa, joissa viettää koko seuraavan päivän.

Miksi lapsi ei ansaitse edes perushuolenpitoa?

Olen kokeillut. Itseasiassa aika usein, nytkin on päällä vaate, jolla menin eilen illalla nukkumaan. Ihan kivaa on. Kohta suihkuun ja taidan nyt laittaa yöpaidan. Ja sit aamulla nämä samat mitkä nyt on päällä, menevät vielä yhden päivän päällä, sitten pyykkikoriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa näissä kuvissa näkyy olevan ihan helvetisti liikaa tavaraa, vaatekaapit pursuilee vaatteita ja keittiön tasoilla lojuu miljoona kippoa ja kuppia. Jännä, että sitä ei ole osattu vähentää, vaikka tavoitellaan helppoa elämää.. Sotkun ja lian keskellä eläminen ei säästä kenenkään aikaa, päinvastoin. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä, että mistä synttärikakku ja ruoka tulee, mutta lapsille pitäisi opettaa hygieniaa. Minusta on surullista eikä yhtään voimauttavaa tuo sotku.

Mietin myös katsoessani, että eivät lapset rentoutta opi. Sotkemaan kyllä ja elämään kaaoksen keskellä. Se ei varsinaisesti ole rentoutta, vaan vaikeuttaa elämää koko kasvun aikana.

Nuo kämpät kun laittaisi kuntoon, menisi päivä. Kun pitäisi asiat kunnossa, niin päivittäin siisteyden ylläpitoon riittäisi helposti alle tunti.

tämä, itse kasvoin melkoisen "sotkun" keskellä, ei ollut likaista-likaista, mutta tavaraa aivan liikaa. Huomaa, että aikuisena saa aika lailla tehdä duunia että kodin normiasetus olisi pääosin siisti, helposti lähtee sinne sinnepäin osastolle toki yksin asuessa kämpän saa vähän nopeammin järkikuntoon. Oma olotila on kuitenkin kivempi kun koti on siisti. En toki vastapainoksi olisi mitä yltiökliinistä kotia halunnut, mutta tälläinen liian boheemi tyyli voi kasvattaa näitä nykyajan hamsterinuoria, joille haasteiden mukaan kasaantuu nurkat ja kaikki täyteen tavaraa. Samoin se jos ei lainkaan laiteta ruokaa on hiukan hankalaa lasten tulevaisuuden kannalta, ymmärrän että osan kuittaa eineksillä kiireessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylen jutun jälkeen oli hetken ihan hyvä mieli omasta kodista, mutta eikös palstan haahkat jälleen onnistuneet syyllistämään, haukkumaan ja latistamaan häpeän pintaan. Palsta ei petä.

T. Kiireinen juristi, jonka lapset harrastavat, syövät itse tehtyä kotiruokaa, nukkuvat pyjamissa ja pukeutuvat siististi, mutta jonka koti on välillä (tai usein) kuin pommin jäljiltä.

Luuletko sä, että vain juristit on kiireisiä vai tuotko sun ammattia esiin sen takia, että haluat näyttää olevasi vähän parempi kuin keskivertomamma? Jos sä olet fiksumpi kun me muut, niin miten sä et osannut kasvattaa lapsiasi auttamaan siivouksessa?

T. Kiireinen kirjanpitäjä, jonka lapsi söi tänään päivälliseksi pelkkää leipää ja sokerijugurttia, mutta jonka lapsi a mies osaa siivota osan sotkuista.

Siellä siis syödään paskaa ja meillä asutaan paskassa. Eikö meidän molempien kiireisten ammatti-ihmisten kannattaisi olla yhdessä sitä mieltä, että sekä palsta että maailma voisivat olla armollisempia? T: juristi, jonka autismidiagnosoitu mies joko himosiivoaa joskus, tai useimmin ei siivoa lainkaan, oikeastaan ilman välimuotoja

Mun mielestä kotityöt ovat niin "vasemmalla kädellä" tehtäviä, ettei niissä ole mitään rasittavaa. Samalla kun heittelee tiskejä koneeseen ja odottaa ruoan kypsymistä voi jutella lapsen/ lasten kanssa ja auttaa tarvittaessa läksyissä. Se on sitä läsnäoloa ihan yhtä paljon kuin sohvalla röhnötys. Lapsen voi ottaa myös mukaan kotitöihin. Usein meillä yks kattaa pöytää, toinen pilkkoo salaattia jne. Tai yhdessä ripustetaan pyykkejä tai viikataan pyykkejä. En nyt oikein tiedä tuosta, että siivottomalla kodilla opetettais lapsille, ettei elämää tarvitse suorittaa. Itse näen järkevämpänä opettaa että perussiisteys kotona on osa elämänhallintaa, ja senkin voi hoitaa rennosti ja ylisuorittamatta.

Linkittäkää ne kuvat ja videot, please.

Ainakin mulla on tapana aloittaa siivoilu vasta työttömänä. Joskus joudun työttömäksi ja sitten siivoilen pala palalta. Voi olla että edellisen kerran olen siivonnut vuosi tai vuosia sitten.

Sellaista se työelämä on että mieluummin jos aikaa on, niin kuntoilen ja teen todella likaisessa keittiössä hyvän aterian koko perheelle.

Meillä ei ole edes keittiönpöytää. Syödään lattialla kuin koirat. Yleensä syödään mitä kaapista löydetään. Usein kaapissa ei ole mitään ja kehotan lapsia syömään koulussa. Jätän heille rahaa että voivat käydä itse kaupasta hakemassa ravintoa, mutta usein eivät ole käyneet hakemassa yhtään mitään. Sitten ollaan nälisään ja aamullakaan ei ole mitään. Ukkokin tulee illalla kotiin näihin aikoihin ja ei hänkään ole jaksanut töiden jälkeen käydä kaupassa kun on niin väsynyt.

Viikonloppuna sitten syödään jotain paremmin. Arkisin lapsetkin on lähinnä kouluruuan parissa, koska työt vaatii niin paljon meiltä. Pakollisia ylitöitä ilman ylityölisiä. Lapset saa olla omillaan ja pärjäillä.

Meillä onkin vapaa kasvatus ja viikonloppuna on toisenlainen kasvatus, mutta vapaakasvatus on vienyt voiton. Työttömänä ollessa kerkeää enemmän kasvattaa lapsia ja se pääasiallinen kasvatus, että on lämmin ateria, niin se onnistuu kun on aikaa enemmän.

Olen sitä mieltä, että monella ihan fiksullakin ihmisellä on toiminnan ohjauksen ongelmia ja huono aikakäsitys. Ei osata suunnitella tekemisiä eikä ennakoida arkea. Sitten lika ja tavarakasat kasvavat ja tulee vähän lamaannusta. Sotkua perustellaan kiireellä, mutta vika on oman toiminnan ohjaamisessa, aivoissa. Voi tietysti olla masennusta tai muuten vaikea elämäntilanne. Mutta sotkuista ihmistä auttaa toinen, vaikka puoliso, joka lempeästi neuvoo ja aikatauluttaa ja tsemppiä ja homma sujuu. Turha kama pois, hyvät siivousvälineet, järjestys jääkaappiin ja systeemi. Meillä puolisolla adhd, mutta siistiä on ja kotiruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis näillä kaikilla *aikuisilla* on elämänhallinta sekaisin. Ihan järkyttävän likaisia koteja..luulisi että noissa asuu joku päihdeongelmainen tai mielenterveyspotilas. Kyllä on uusavuttomia! Järkyttävää.

Minä näin noissa kodeissa epäjärjestystä, en likaa. Siinä yhdessä keittiössäkin näkyi lähinnä leivänmuruja ja jotain vanhaa kahvia mukin pohjalla. Ovatko ne sinusta likaa?

En nähnyt myöskään mitään sellaista pinttynyttä, mistä voisi päätellä, ettei ole pitkiin aikoihin siivottu.

Jos kyseessä oli poikkeustilanne, niin miksi koko juttu edes tehtiin? Kaikilla on joskus sekaista, jos sattuu sairastelua tai muuta sellaista, joka rikkoo arjen rutiineita. Minä ainakin sain sen käsityksen, että sotkut on noissa kodeissa ihan business as usual. Jos ja kun sotkuisuus on normi, ei silloin likaakaan järin usein pestä. Se kun vaatisi ensin raivausta. Ja nyt sitten haluttiin voimaantua esittelemällä ne sotkut muille.

Olen kärsinyt uupumuksesta ja masennuksesta, minkä aikana jaksoin vain siivota tärkeimmät - silloin kun jaksoin. Eli juurikin tavarat suht järjestykseen, pinnoilta ja lattioilta pahimmat pois. Sitten jossain vaiheessa sitä huomasi, että likaa löytyy sieltä täältä, erityisesti lattian ja tasojen reunoista ja nurkista. En vain ollut jaksanut puunata niin tarkkaan.

Joten minä tiedän, miltä lika näyttää, ja sitä ei näy noissa kodeissa. Sori.

Tää ketju on muutenkin niin arvostelevaa ja tuomitsevaa, että melkein toivon, että kaikki mollaajat saisivat helvetillisen burnoutin tai masennuksen. Jo loppuisi ilkeys ja päteminen. En edes pystynyt lukemaan kuin osan viesteistä, kun tuli niin paha olo.

Jutun videot oli niin lyhyitä ja vielä kännykällä kuvattuja, ettei niistä mitään likaa ehtisikään bongata. Etenkään kaiken sen roinan alla olevaa, siellähän se olisi piilossa. Mutta jos oletetaan nyt niin, että noissa kodeissa kuitenkin siivotaan säännöllisesti eikä likaa ehdi siksi kertyä, niin miksi moiset videot edes on tehty? Mitä hävettävää tilanteessa olisi, jos muutoin on suht siistiä mutta nyt kun edellinen viikkosiivous jäi väliin ja seuraavan aika alkaisi olla, niin siksi on nyt tosi sotkuista hetken? Sehän olisi vain väliaikainen sotku. Sellaista sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on käytetty lapsella yöpukua varmaan noin kaksi vuotiaaksi asti. Hyvin on pärjännyt pelkillä kalsareilla kesä-ja talviyöt.

Pojille ei suositella tiukkoja alushousuja pidettäväksi 24/7/365. Mutta tietty jos et halua lapsenlapsia? Ja ihan en tajua, miten se helpottaa esim aamuakiirettä, jos kaikki on kaaoksessa? Eikö se asioiden tekeminen ole helpompaa ja stressittömämpää, jos kamat ovat siellä missä niiden pitää olla?   Eikä olohuoneen lattialla tavarakasan alla?

Mitä tiukkoja alushousuja? Kyllähän nyt jokainen käyttää alushousuja oli yöpuku tai ei, käyttäähän?

No ei todellakaan! Kysäisepä gynekologilta mitä tuosta tuumaa. Mä nukun aina ilman alushousuja.

Sivusta mutta alushousut ja tiukat alushousut eivät ole sama asia.

Mun vaatimattoman (3 poikaa ja mies) kokemuksen perusteella miehet ei oikein pidä kalsareista, jossa ulokkeet heiluu holtittomasti. Eli mielummin tiukat alushousut, että pysyy sisältö hallinnassa.