Kolme vanhempaa kertoo, miten riman laskeminen näkyy arjessa - Meillä ei harrasteta pyjamia, se säästää aikaa aamuisin Voisitko sinä ja koko perhe paremmin, jos lasket rimaa hiukan?

Mä olin tällainen riman madaltaja ja asuin kaaoksen keskellä. Voin huonosti. Roskapussi saattoi odottaa viikon oven edessä, että viitsin tehdä asialle jotain.

Jossain vaiheessa päätin, että en halua enää elää näin. Madaltamisen sijaan nostin rimaa. Loin järjestystä ylläpitäviä rutiineja. Roskat roskikseen, täysi roskis ulos heti. Tiskit tiskikoneeseen. Turhista tavaroista luopuminen, jotta järjestystä on helpompi ylläpitää. Kummallista, olo ja oma jaksaminen parantuivat kummasti, kun ympäristö olikin siisti! En ole vieläkään himosiivooja, tavarat ovat pääsääntöisesti paikallaan eikä listojen välistä puske horsmaa.

Käytän öisin t-paitaa ja lyhyitä alkkareita. T-paita ja alkkarit tietenkin vaihdetaan päiväksi. Mihin ihmeeseen tarvitaan jotain pyjamaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä mitään kiirettä ollut, pelkkää laiskuutta.

Kauanko menee vaatteen heittämisessä pyykkikoriin, verrattuna lattialle? Ennemmin huoneisiin/käytävään pyykkikorit.

Kauan terve ihminen tyhjentää tiskikonetta? Kaksi minuuttia?

Kauanko kulhon laittaa tiskikoneeseen, verrattuna tiskialtaaseen? No ei ole kyllä ajasta kiinni.

Kauanko lapsi pukee aamulla/puet lapsen? Viisi minuuttia ja kolmen rivi vaatetettu. Tuskin ne nimittäin toppahaalarissa tai kuriksissa sentään nukkuu. Sitä paitsi on varmaan supertunkkaista olla samoissa vaatteissa yö ja päivä. Pesevätköhän hampaitakaan?

Paljon kauemmin kaikessa menee, kun asiat ovat rempallaan. Pyykkikorista pyykit koneeseen, minuutti. Lattioilta pyykit koneeseen, vartti.

Tiskivuoren selvitys, tunti. Tiskikone päälle valmiiksi tasaisesti latautuneena, 20 sek?

Laiskuutta on kiva selitellä, mutta ei pitäisi ikinä alentua siihen, että väittää antavansa sillä muille jotakin. Se on säälittävää oman vetelyytensä pönkittämistä muiden kustannuksella.

Sillä vaalealla naisella, Päivillä, oli diabetes-lapsi ja sanoi että on väsynyt kun lääkemuutos rikkoi yöt tms ja "siivotaan kun jaksetaan ja tärkeintä että pää pysyy pinnalla". Niin puhuu ihminen, joka oikeasti on jo aika lopussa, jos yrittää vain pitää pään pinnalla.

Se ei j*malauta ole laiskuutta, että on erityinen lapsi, ja aikuinen tekee lapsen vuoksi ympärivuorokautista hoivatyötä ja oletettavasti käy myös töissä sen lisäksi.

Mene itseesi. 

Miten paljon vaativampaa on laittaa likainen lautanen tiskokoneeseen kuin tiskialtaaseen?

Jos tiskikone vielä pyörii niin ei sinne mitään laiteta. Silloin kertyy koko perheen tiskit siihen tasoille ja pöydille. Onko tällainen skenaario täysin tuntematon? Päivin kuvassa koneen täyttö oli jäänyt kesken. 

Eikä ihme, jos on pieniä lapsia. Tällä Päivillä oli ainakin 2-vuotias. Voi olla vaikka miten valvontaa vaativia lapsia jaloissa, muitakin kuin se diabeetikko, jolloin ainoat hetket kotitöille on ilta kun lapset nukkuu. Jos silloin itse enää jaksaa.

Kuinka paljon on kokemusta sairaan lapsen hoidosta? 

Ihan järkyttävää nokkimista, vaikka hänellä on syy että miksi ei ole jaksanut siivota.

Lopussahan hän sanoi, että "valitsee iltasadun eikä siivoamisen". Jossain kohtaa täytyy antaa itselleen löysää, jos ei pää muuten pysy pinnalla. Silloin kun ihminen uupuu, kaikki ei-pakollinen jää. Se vaan menee niin. 

Harmi että empatian taso on nolla. 

Toivottavasti teistä kukaan ei tee perhetyötä, no tuskin, siinä pitäisi välittää kanssaihmisistä että sellaiseen lähtee. 

Vanhanaikaisena ihmisenä minulla on sellainen outo logiikka, että tiskikone laitetaan päälle siinä vaiheessa, kun se on täynnä eikä sinne todennäköisesti ole tulossa astioita noin tuntiin eli aterian jälkeen. Sitten se tyhjennetään vaikka seuraavan ruuanlaittokerran ohessa ja kas - ei astioita tiskialtaaseen odottelemaan! Lisäksi olen niitä outoja äitejä, jotka tekevät kotitöitä lasten kanssa, jopa 2v osaa osallistua tiskikoneen tyhjentämiseen.

Elämä on juuri niin vaikeaa kuin sen haluaa olevan! Jos haluaa ulkoistaa lapsensa kodista ei tietenkään tee kotitöitä heidän kanssaan vaan öisin. Päivällä vuorovaikutetaan ja ollaan läsnä, vaikka lapsi elämässään tarvitsisi myös taitoja tehdä asioita, ei vain olla.

Et ole outo, vaan olet niitä äitejä jotka nostaa itsensä jalustalle, kun heillä on temperamentiltaan rauhallinen lapsi jonka kanssa voi tehdä kotitöitä. Eipä kaikilla meillä ole. Joillain on vain villejä poikia. 

Lapsesi käytös tuossa iässä ei ole omaa ansiotasi, vaikka niin tietysti niin luullaan. 

Tiedätkö yhtään, kuinka säpäkästi ne villit pojat rullaavat matot, ottavat lakanat sängystä, siivoavat lelunsa paikalleen ja auttavat tosi monessa hommassa, kun palkintona on vaikka siivouksen jälkeen aina uimahalli, pitsailta tai jotakin muuta kullekin perheelle sopivaa spesiaalia?

Myös talvella matot puhdistuvat lumessa ennenäkemättömällä teholla, kun ne villit pojat päästää irti.

Mitäs annatte karkkipussit, pelit, leffat ja ihan kaiken ilman, että minkään eteen täytyy nähdä vaivaa. Vähän ryhdikkyyttä siihen omaan kasvatustapaan, niin moni asia on ihan helppoa - villien poikienkin kanssa.

Tule katsomaan millainen on nepsy-lapsi, ja sitten ymmärrät mitä tarkoittaa oikeasti villi poika. Ihme pätemistä jos on terveet lapset, jotka kykenee keskittymään ohjeisiin, ja niihin ah niin ihmeellisiin palkintoihin, aivan kuin kukaan muu ei olisi keksinyt kokeilla palkitsemissysteemiä kuin sinä.

Nepsy - ah mikä ihana tekosyy ihan kaikkeen. Ei tarvitse yrittää mitään ja varsinkaan ei voi vaatia nepsyltä mitään.

Nepsyn kanssahan nimenomaan täytyy yrittää opettaa vuosia sitä, minkä normaali lapsi oppi kuukaudessa. Vaatiakin täytyy, vielä kouluikäiseltäkin joutuu vaatimaan asioita jotka eskari-ikäinen yleensä jo osaa pyytämättä. 

Niin että mitä selität??

Luuletko oikeasti että nepsyn vanhempi pääsee jotenkin helpommalla? Sekö ei joudu vaatimaan tai yrittämään, päinvastoin, joutuu tekemään moninverroin töitä että lapsesta tulisi yhteiskuntakelpoinen, voi vietävä sun kaltaisia!

Näin! Naurattaa näin 24v nepsy"lapsen" äitinä että aina vaan kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen joku luulee että nepsyisyys johtuu siitä ettei siivota kotona eikä ole rutiineja 😁

Tai siis naurattaisi jos ei ihan itkettäisikin välillä miten vaikeaa omalla lapsella on edelleen, vaikka on jo ihan aikuinen, omillaan elävä ihana ihminen, ja suuri syy hänen vaikeuksiinsa on juuri tällaiset ihmiset ja ympäristö jotka eivät minkään valistuksen ja opettamisen/opettelun jälkeen kykene älykkyytensä mataluuden vuoksi ymmärtämään koskaan mitä neuropsykiatriset sairaudet, häiriöt, ja niiden kanssa pärjääminen tarkoittavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä mitään kiirettä ollut, pelkkää laiskuutta.

Kauanko menee vaatteen heittämisessä pyykkikoriin, verrattuna lattialle? Ennemmin huoneisiin/käytävään pyykkikorit.

Kauan terve ihminen tyhjentää tiskikonetta? Kaksi minuuttia?

Kauanko kulhon laittaa tiskikoneeseen, verrattuna tiskialtaaseen? No ei ole kyllä ajasta kiinni.

Kauanko lapsi pukee aamulla/puet lapsen? Viisi minuuttia ja kolmen rivi vaatetettu. Tuskin ne nimittäin toppahaalarissa tai kuriksissa sentään nukkuu. Sitä paitsi on varmaan supertunkkaista olla samoissa vaatteissa yö ja päivä. Pesevätköhän hampaitakaan?

Paljon kauemmin kaikessa menee, kun asiat ovat rempallaan. Pyykkikorista pyykit koneeseen, minuutti. Lattioilta pyykit koneeseen, vartti.

Tiskivuoren selvitys, tunti. Tiskikone päälle valmiiksi tasaisesti latautuneena, 20 sek?

Laiskuutta on kiva selitellä, mutta ei pitäisi ikinä alentua siihen, että väittää antavansa sillä muille jotakin. Se on säälittävää oman vetelyytensä pönkittämistä muiden kustannuksella.

Kauanko lapsi pukee aamulla? Riippuu lapsen iästä ja luonteesta. Vauvan pukee muutamassa minuutissa, uhmaikäisen pukemiseen voi mennä puolikin tuntia, on yhtä itkua ja tappelua vaikka kuinka mielikuvitus leikkejä keksii homman nopeuttamiseksi. Isommat pukee itse mutta pukemista ja lähtemistä pitää hoputtaa. Harvalla lapsi on niin tahdoton että kaikki menee minuutissa äidin käskytyksen tahdissa reippaasti hidastelematta. Pitää lapsen oppia itsekin ajattelemaan ja tekemään.

Naurettavaa tuollainen itsensä ylentäminen ja kehuminen. Mutta sitähän te kotiterroristit teette, armeijan kuri vauvasta lähtien. Opettele rentoutta sinäkin. Olen näitä kurinpitäjiä nähnyt paljon eikä kenelläkään ole kivaa, isompana lapset protestoi koko ajan ja taistelu käy kovemmaksi vuosi vuodelta.

Vai että kotiterroristeja. Just.

Tiesitkö, että mm. Aasiassa äidin oletetaan siivoavan se koti ihan joka päivä? Kaikista maista en tiedä, mutta useammasta kyllä. Äidit imuroivat; tuulettavat vuodevaatteet; tekevät ruokaa. Vessat pestään ja tiskit tiskataan usein ihan käsin, eikä ole astiakaappiakaan apuna. Pyykkäystä. Jne.

Näistä maista tulee mm. futismatseissakin ihastuttaneet, puhtaudestaan ja käytöstavoistaan tunnetut japanilaiset. Käytännössä jokainen "terroristin" kasvattama.

Tiedätkö sinä miksi niin monet aasialaiset naiset haluavat eurooppalaisen miehen?

-eri.

Rahan takia.

Väärin. Rikkaita miehiä piisaa Aasiassakin. Mutta nimenomaan koulutetut, fiksut aasialaiset nuoret naiset haluavat eurooppalaisen miehen, koska ajattelevat siten saavansa tasavertaisen suhteen.

Saavat ainakin isompaa munaa.

En ymmärrä miten normaaleissa perheissä voi olla aina likaista ja sotkuista, ja sitten hekotellaan että "ei jakseta pingottaa", "ollaan armeliaita itsellemme", "käytetään vapaa-aika mieluummin yhdessäoloon kuin siivoamiseen" tms. Ymmärrän jos on sairautta vanhemmilla, vauva valvottaa, erityislapsia tms. mutta että ihan perusterveiden ihmisten kodit on sikolättejä. Vedotaan ruuhkavuosiin ja työkiireisiin, kun on niin trendikästä, että on koko ajan kiire ja menoa. Tiskien laittaminen koneeseen, vaatteiden vieminen pyykkikoriin ym. perussiisteyden ylläpitämiseen ei paljon aikaa mene.

Kuka haluaa elää jatkuvasti sotkun keskellä, eikö aikuinen ihminen osaa ennakoida, järjestellä asioita elämässä, niin että ehtii, pystyy ja jaksaa? Kun ei puhuta edes mistään ajoittaisesta sekasorrosta, mitä kaikilta varmasti joskus löytyy, vaan jatkuvasta kaaostilasta.

Lapsetkin voi oikeasti opettaa pitämään huolta oman huoneen siisteydestä. Ei tarvitse aina päätä paijata ja todeta että "no teinit on teinejä". Vanhempien kuuluu näyttää esimerkillään lapsille, miten eletään ihmisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä mitään kiirettä ollut, pelkkää laiskuutta.

Kauanko menee vaatteen heittämisessä pyykkikoriin, verrattuna lattialle? Ennemmin huoneisiin/käytävään pyykkikorit.

Kauan terve ihminen tyhjentää tiskikonetta? Kaksi minuuttia?

Kauanko kulhon laittaa tiskikoneeseen, verrattuna tiskialtaaseen? No ei ole kyllä ajasta kiinni.

Kauanko lapsi pukee aamulla/puet lapsen? Viisi minuuttia ja kolmen rivi vaatetettu. Tuskin ne nimittäin toppahaalarissa tai kuriksissa sentään nukkuu. Sitä paitsi on varmaan supertunkkaista olla samoissa vaatteissa yö ja päivä. Pesevätköhän hampaitakaan?

Paljon kauemmin kaikessa menee, kun asiat ovat rempallaan. Pyykkikorista pyykit koneeseen, minuutti. Lattioilta pyykit koneeseen, vartti.

Tiskivuoren selvitys, tunti. Tiskikone päälle valmiiksi tasaisesti latautuneena, 20 sek?

Laiskuutta on kiva selitellä, mutta ei pitäisi ikinä alentua siihen, että väittää antavansa sillä muille jotakin. Se on säälittävää oman vetelyytensä pönkittämistä muiden kustannuksella.

Sillä vaalealla naisella, Päivillä, oli diabetes-lapsi ja sanoi että on väsynyt kun lääkemuutos rikkoi yöt tms ja "siivotaan kun jaksetaan ja tärkeintä että pää pysyy pinnalla". Niin puhuu ihminen, joka oikeasti on jo aika lopussa, jos yrittää vain pitää pään pinnalla.

Se ei j*malauta ole laiskuutta, että on erityinen lapsi, ja aikuinen tekee lapsen vuoksi ympärivuorokautista hoivatyötä ja oletettavasti käy myös töissä sen lisäksi.

Mene itseesi. 

Miten paljon vaativampaa on laittaa likainen lautanen tiskokoneeseen kuin tiskialtaaseen?

Jos tiskikone vielä pyörii niin ei sinne mitään laiteta. Silloin kertyy koko perheen tiskit siihen tasoille ja pöydille. Onko tällainen skenaario täysin tuntematon? Päivin kuvassa koneen täyttö oli jäänyt kesken. 

Eikä ihme, jos on pieniä lapsia. Tällä Päivillä oli ainakin 2-vuotias. Voi olla vaikka miten valvontaa vaativia lapsia jaloissa, muitakin kuin se diabeetikko, jolloin ainoat hetket kotitöille on ilta kun lapset nukkuu. Jos silloin itse enää jaksaa.

Kuinka paljon on kokemusta sairaan lapsen hoidosta? 

Ihan järkyttävää nokkimista, vaikka hänellä on syy että miksi ei ole jaksanut siivota.

Lopussahan hän sanoi, että "valitsee iltasadun eikä siivoamisen". Jossain kohtaa täytyy antaa itselleen löysää, jos ei pää muuten pysy pinnalla. Silloin kun ihminen uupuu, kaikki ei-pakollinen jää. Se vaan menee niin. 

Harmi että empatian taso on nolla. 

Toivottavasti teistä kukaan ei tee perhetyötä, no tuskin, siinä pitäisi välittää kanssaihmisistä että sellaiseen lähtee. 

Vanhanaikaisena ihmisenä minulla on sellainen outo logiikka, että tiskikone laitetaan päälle siinä vaiheessa, kun se on täynnä eikä sinne todennäköisesti ole tulossa astioita noin tuntiin eli aterian jälkeen. Sitten se tyhjennetään vaikka seuraavan ruuanlaittokerran ohessa ja kas - ei astioita tiskialtaaseen odottelemaan! Lisäksi olen niitä outoja äitejä, jotka tekevät kotitöitä lasten kanssa, jopa 2v osaa osallistua tiskikoneen tyhjentämiseen.

Elämä on juuri niin vaikeaa kuin sen haluaa olevan! Jos haluaa ulkoistaa lapsensa kodista ei tietenkään tee kotitöitä heidän kanssaan vaan öisin. Päivällä vuorovaikutetaan ja ollaan läsnä, vaikka lapsi elämässään tarvitsisi myös taitoja tehdä asioita, ei vain olla.

Et ole outo, vaan olet niitä äitejä jotka nostaa itsensä jalustalle, kun heillä on temperamentiltaan rauhallinen lapsi jonka kanssa voi tehdä kotitöitä. Eipä kaikilla meillä ole. Joillain on vain villejä poikia. 

Lapsesi käytös tuossa iässä ei ole omaa ansiotasi, vaikka niin tietysti niin luullaan. 

Tiedätkö yhtään, kuinka säpäkästi ne villit pojat rullaavat matot, ottavat lakanat sängystä, siivoavat lelunsa paikalleen ja auttavat tosi monessa hommassa, kun palkintona on vaikka siivouksen jälkeen aina uimahalli, pitsailta tai jotakin muuta kullekin perheelle sopivaa spesiaalia?

Myös talvella matot puhdistuvat lumessa ennenäkemättömällä teholla, kun ne villit pojat päästää irti.

Mitäs annatte karkkipussit, pelit, leffat ja ihan kaiken ilman, että minkään eteen täytyy nähdä vaivaa. Vähän ryhdikkyyttä siihen omaan kasvatustapaan, niin moni asia on ihan helppoa - villien poikienkin kanssa.

Tule katsomaan millainen on nepsy-lapsi, ja sitten ymmärrät mitä tarkoittaa oikeasti villi poika. Ihme pätemistä jos on terveet lapset, jotka kykenee keskittymään ohjeisiin, ja niihin ah niin ihmeellisiin palkintoihin, aivan kuin kukaan muu ei olisi keksinyt kokeilla palkitsemissysteemiä kuin sinä.

Nepsy - ah mikä ihana tekosyy ihan kaikkeen. Ei tarvitse yrittää mitään ja varsinkaan ei voi vaatia nepsyltä mitään.

Nepsyn kanssahan nimenomaan täytyy yrittää opettaa vuosia sitä, minkä normaali lapsi oppi kuukaudessa. Vaatiakin täytyy, vielä kouluikäiseltäkin joutuu vaatimaan asioita jotka eskari-ikäinen yleensä jo osaa pyytämättä. 

Niin että mitä selität??

Luuletko oikeasti että nepsyn vanhempi pääsee jotenkin helpommalla? Sekö ei joudu vaatimaan tai yrittämään, päinvastoin, joutuu tekemään moninverroin töitä että lapsesta tulisi yhteiskuntakelpoinen, voi vietävä sun kaltaisia!

Näin! Naurattaa näin 24v nepsy"lapsen" äitinä että aina vaan kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen joku luulee että nepsyisyys johtuu siitä ettei siivota kotona eikä ole rutiineja 😁

Tai siis naurattaisi jos ei ihan itkettäisikin välillä miten vaikeaa omalla lapsella on edelleen, vaikka on jo ihan aikuinen, omillaan elävä ihana ihminen, ja suuri syy hänen vaikeuksiinsa on juuri tällaiset ihmiset ja ympäristö jotka eivät minkään valistuksen ja opettamisen/opettelun jälkeen kykene älykkyytensä mataluuden vuoksi ymmärtämään koskaan mitä neuropsykiatriset sairaudet, häiriöt, ja niiden kanssa pärjääminen tarkoittavat.

No sanopa muuta 😁Ja sitten nepsyjä ja heidän vanhempiaan pidetään tyhminä, vaikka ite ollaan niitä jotka eivät ymmärrä vaikka miten selitettäisii 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä on alle kouluikäisillä lapsilla monesti seuraavan päivän puhdas body tai trikoopaita yöpaitana ja sitten vain aamulla housut jalkaan. Itsekin nukun seuraavan päivän topilla, rintsikoilla ja pikkuhousuilla, ja sitten vain housut ja paitapusero siihen päälle. Ei ne vaatteet tiedä onko ne yövaatteita vai päivävaatteita ja kun on illalla peseytynyt ja asunnossa mukavan viileä makuuhuone, niin ei siinä mitään hikoile yleensä, jos hikoilee niin sitten vaihdetaan. Itsekin joskus ajattelin että tottakai yövaatteet, mutta kun esikoinen on ollut yli 500 päivää sairaalassa ennen kouluikää niin olen todennut että ei todellakaan ole väliä, millaiset puhtaat vaatteet yöllä on päällä, eikä tarvitse hankkiakaan niin paljoa vaatteita kun ei tarvitse erikseen ostaa yövaatteita. Muutamia on kun on lahjaksi saatu, ja joskus käytetään, mutta oikeasti, joku vauvakin se tekee niin monta eritevahinkoa, että riittää vallan hyvin kun vaihtaa sitten kun menee likaiseksi. Eikä se vauva tiedä onko se body uni-kuvioinen vai ei, eli niin sanottu päivärytminopettaminen yövaatteilla on ihan kuvitteellista.

Jatkan vielä, en todellakaan ole tajunnut että jotkut vaihtavat alushousut aamulla toisiin, miksi? Jos siis olet illalla peseytynyt ja ottanut puhtaat. En minä pissaa, kakkaa tai muuten likaa alushousujani, eivätkä lapsenikaan, ellei käy vahinko ja sitten vaihdetaan. Eivät ne nyt niin paljon haise yksien yöunien jälkeen.

Pyykit meillä osaa jo kaksivuotias laittaa pyykkikoriin ja tiskit löytävät koneeseen, mutta tää vaateasia ihmetyttää.

Kertoo elämänhallinnasta, jos koti on 'sikolätti' ... Siinähän eivät opeta lastaan siivoamaan huonettaan ja lapsi perii vanhemmat huonot tavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä on alle kouluikäisillä lapsilla monesti seuraavan päivän puhdas body tai trikoopaita yöpaitana ja sitten vain aamulla housut jalkaan. Itsekin nukun seuraavan päivän topilla, rintsikoilla ja pikkuhousuilla, ja sitten vain housut ja paitapusero siihen päälle. Ei ne vaatteet tiedä onko ne yövaatteita vai päivävaatteita ja kun on illalla peseytynyt ja asunnossa mukavan viileä makuuhuone, niin ei siinä mitään hikoile yleensä, jos hikoilee niin sitten vaihdetaan. Itsekin joskus ajattelin että tottakai yövaatteet, mutta kun esikoinen on ollut yli 500 päivää sairaalassa ennen kouluikää niin olen todennut että ei todellakaan ole väliä, millaiset puhtaat vaatteet yöllä on päällä, eikä tarvitse hankkiakaan niin paljoa vaatteita kun ei tarvitse erikseen ostaa yövaatteita. Muutamia on kun on lahjaksi saatu, ja joskus käytetään, mutta oikeasti, joku vauvakin se tekee niin monta eritevahinkoa, että riittää vallan hyvin kun vaihtaa sitten kun menee likaiseksi. Eikä se vauva tiedä onko se body uni-kuvioinen vai ei, eli niin sanottu päivärytminopettaminen yövaatteilla on ihan kuvitteellista.

Jatkan vielä, en todellakaan ole tajunnut että jotkut vaihtavat alushousut aamulla toisiin, miksi? Jos siis olet illalla peseytynyt ja ottanut puhtaat. En minä pissaa, kakkaa tai muuten likaa alushousujani, eivätkä lapsenikaan, ellei käy vahinko ja sitten vaihdetaan. Eivät ne nyt niin paljon haise yksien yöunien jälkeen.

Pyykit meillä osaa jo kaksivuotias laittaa pyykkikoriin ja tiskit löytävät koneeseen, mutta tää vaateasia ihmetyttää.

Mä vaihdan alushousut aamulla ja illalla. Päiväkäytössä tykkään seksikkäistä alusvaatteista, joissa ylä- ja alaosa sopivat yhteen. Stringit on mukavat päivällä, mutta en tykkää nukkua niissä, joten yöksi vaihdan puuvillaiset peruspikkarit.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo elämänhallinnasta, jos koti on 'sikolätti' ... Siinähän eivät opeta lastaan siivoamaan huonettaan ja lapsi perii vanhemmat huonot tavat.

On muuten rasittavaa, kun puolisoksi sattuu ihminen, jolle on kotona opetettu, että lattialle läikkynyt mehu pyyhkästään sukkaan ja kun koira pissii matolle, niin matosta käännetään kuiva puoli ylös. Kova kouluttaminen on ollut, mutta ihan kivasti mies on oppinut (minun) tavoille.

Vierailija kirjoitti:

Jossain kolmannen dian kohdalla esiteltiin yhden lapsen vuoroviikkoäiti, joka sanoi ettei jaksa stressata siisteydestä, koska läsnäolo on niin paljon tärkeämpää.

Hymähdin lempeästi. Mulla oli suurin sotku silloin kun ei ollut vielä yhtään lasta eikä miestäkään. En tiedä kenelle olin silloin läsnä, mutta varmasti olin niin maan perusteellisesti läsnä.

Mitä sitten? Ihan kuin jollain toisella ei voisi olla juuri päinvastoin kuin sinulla, tai hän ei saisi kertoa sitä, koska sinä haluat vain juttuja, jotka kertovat sinun elämästäsi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä on alle kouluikäisillä lapsilla monesti seuraavan päivän puhdas body tai trikoopaita yöpaitana ja sitten vain aamulla housut jalkaan. Itsekin nukun seuraavan päivän topilla, rintsikoilla ja pikkuhousuilla, ja sitten vain housut ja paitapusero siihen päälle. Ei ne vaatteet tiedä onko ne yövaatteita vai päivävaatteita ja kun on illalla peseytynyt ja asunnossa mukavan viileä makuuhuone, niin ei siinä mitään hikoile yleensä, jos hikoilee niin sitten vaihdetaan. Itsekin joskus ajattelin että tottakai yövaatteet, mutta kun esikoinen on ollut yli 500 päivää sairaalassa ennen kouluikää niin olen todennut että ei todellakaan ole väliä, millaiset puhtaat vaatteet yöllä on päällä, eikä tarvitse hankkiakaan niin paljoa vaatteita kun ei tarvitse erikseen ostaa yövaatteita. Muutamia on kun on lahjaksi saatu, ja joskus käytetään, mutta oikeasti, joku vauvakin se tekee niin monta eritevahinkoa, että riittää vallan hyvin kun vaihtaa sitten kun menee likaiseksi. Eikä se vauva tiedä onko se body uni-kuvioinen vai ei, eli niin sanottu päivärytminopettaminen yövaatteilla on ihan kuvitteellista.

Jatkan vielä, en todellakaan ole tajunnut että jotkut vaihtavat alushousut aamulla toisiin, miksi? Jos siis olet illalla peseytynyt ja ottanut puhtaat. En minä pissaa, kakkaa tai muuten likaa alushousujani, eivätkä lapsenikaan, ellei käy vahinko ja sitten vaihdetaan. Eivät ne nyt niin paljon haise yksien yöunien jälkeen.

Pyykit meillä osaa jo kaksivuotias laittaa pyykkikoriin ja tiskit löytävät koneeseen, mutta tää vaateasia ihmetyttää.

Mä vaihdan alushousut aamulla ja illalla. Päiväkäytössä tykkään seksikkäistä alusvaatteista, joissa ylä- ja alaosa sopivat yhteen. Stringit on mukavat päivällä, mutta en tykkää nukkua niissä, joten yöksi vaihdan puuvillaiset peruspikkarit.

Aa, okei! Toi on kyl ihan hyvä syy jos tykkää, mä meen aina peruspikkareilla niin ei käynyt mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä mitään kiirettä ollut, pelkkää laiskuutta.

Kauanko menee vaatteen heittämisessä pyykkikoriin, verrattuna lattialle? Ennemmin huoneisiin/käytävään pyykkikorit.

Kauan terve ihminen tyhjentää tiskikonetta? Kaksi minuuttia?

Kauanko kulhon laittaa tiskikoneeseen, verrattuna tiskialtaaseen? No ei ole kyllä ajasta kiinni.

Kauanko lapsi pukee aamulla/puet lapsen? Viisi minuuttia ja kolmen rivi vaatetettu. Tuskin ne nimittäin toppahaalarissa tai kuriksissa sentään nukkuu. Sitä paitsi on varmaan supertunkkaista olla samoissa vaatteissa yö ja päivä. Pesevätköhän hampaitakaan?

Paljon kauemmin kaikessa menee, kun asiat ovat rempallaan. Pyykkikorista pyykit koneeseen, minuutti. Lattioilta pyykit koneeseen, vartti.

Tiskivuoren selvitys, tunti. Tiskikone päälle valmiiksi tasaisesti latautuneena, 20 sek?

Laiskuutta on kiva selitellä, mutta ei pitäisi ikinä alentua siihen, että väittää antavansa sillä muille jotakin. Se on säälittävää oman vetelyytensä pönkittämistä muiden kustannuksella.

Sillä vaalealla naisella, Päivillä, oli diabetes-lapsi ja sanoi että on väsynyt kun lääkemuutos rikkoi yöt tms ja "siivotaan kun jaksetaan ja tärkeintä että pää pysyy pinnalla". Niin puhuu ihminen, joka oikeasti on jo aika lopussa, jos yrittää vain pitää pään pinnalla.

Se ei j*malauta ole laiskuutta, että on erityinen lapsi, ja aikuinen tekee lapsen vuoksi ympärivuorokautista hoivatyötä ja oletettavasti käy myös töissä sen lisäksi.

Mene itseesi. 

Miten paljon vaativampaa on laittaa likainen lautanen tiskokoneeseen kuin tiskialtaaseen?

Jos tiskikone vielä pyörii niin ei sinne mitään laiteta. Silloin kertyy koko perheen tiskit siihen tasoille ja pöydille. Onko tällainen skenaario täysin tuntematon? Päivin kuvassa koneen täyttö oli jäänyt kesken. 

Eikä ihme, jos on pieniä lapsia. Tällä Päivillä oli ainakin 2-vuotias. Voi olla vaikka miten valvontaa vaativia lapsia jaloissa, muitakin kuin se diabeetikko, jolloin ainoat hetket kotitöille on ilta kun lapset nukkuu. Jos silloin itse enää jaksaa.

Kuinka paljon on kokemusta sairaan lapsen hoidosta? 

Ihan järkyttävää nokkimista, vaikka hänellä on syy että miksi ei ole jaksanut siivota.

Lopussahan hän sanoi, että "valitsee iltasadun eikä siivoamisen". Jossain kohtaa täytyy antaa itselleen löysää, jos ei pää muuten pysy pinnalla. Silloin kun ihminen uupuu, kaikki ei-pakollinen jää. Se vaan menee niin. 

Harmi että empatian taso on nolla. 

Toivottavasti teistä kukaan ei tee perhetyötä, no tuskin, siinä pitäisi välittää kanssaihmisistä että sellaiseen lähtee. 

Vanhanaikaisena ihmisenä minulla on sellainen outo logiikka, että tiskikone laitetaan päälle siinä vaiheessa, kun se on täynnä eikä sinne todennäköisesti ole tulossa astioita noin tuntiin eli aterian jälkeen. Sitten se tyhjennetään vaikka seuraavan ruuanlaittokerran ohessa ja kas - ei astioita tiskialtaaseen odottelemaan! Lisäksi olen niitä outoja äitejä, jotka tekevät kotitöitä lasten kanssa, jopa 2v osaa osallistua tiskikoneen tyhjentämiseen.

Elämä on juuri niin vaikeaa kuin sen haluaa olevan! Jos haluaa ulkoistaa lapsensa kodista ei tietenkään tee kotitöitä heidän kanssaan vaan öisin. Päivällä vuorovaikutetaan ja ollaan läsnä, vaikka lapsi elämässään tarvitsisi myös taitoja tehdä asioita, ei vain olla.

Et ole outo, vaan olet niitä äitejä jotka nostaa itsensä jalustalle, kun heillä on temperamentiltaan rauhallinen lapsi jonka kanssa voi tehdä kotitöitä. Eipä kaikilla meillä ole. Joillain on vain villejä poikia. 

Lapsesi käytös tuossa iässä ei ole omaa ansiotasi, vaikka niin tietysti niin luullaan. 

Tiedätkö yhtään, kuinka säpäkästi ne villit pojat rullaavat matot, ottavat lakanat sängystä, siivoavat lelunsa paikalleen ja auttavat tosi monessa hommassa, kun palkintona on vaikka siivouksen jälkeen aina uimahalli, pitsailta tai jotakin muuta kullekin perheelle sopivaa spesiaalia?

Myös talvella matot puhdistuvat lumessa ennenäkemättömällä teholla, kun ne villit pojat päästää irti.

Mitäs annatte karkkipussit, pelit, leffat ja ihan kaiken ilman, että minkään eteen täytyy nähdä vaivaa. Vähän ryhdikkyyttä siihen omaan kasvatustapaan, niin moni asia on ihan helppoa - villien poikienkin kanssa.

Tule katsomaan millainen on nepsy-lapsi, ja sitten ymmärrät mitä tarkoittaa oikeasti villi poika. Ihme pätemistä jos on terveet lapset, jotka kykenee keskittymään ohjeisiin, ja niihin ah niin ihmeellisiin palkintoihin, aivan kuin kukaan muu ei olisi keksinyt kokeilla palkitsemissysteemiä kuin sinä.

Nepsy - ah mikä ihana tekosyy ihan kaikkeen. Ei tarvitse yrittää mitään ja varsinkaan ei voi vaatia nepsyltä mitään.

Nepsyn kanssahan nimenomaan täytyy yrittää opettaa vuosia sitä, minkä normaali lapsi oppi kuukaudessa. Vaatiakin täytyy, vielä kouluikäiseltäkin joutuu vaatimaan asioita jotka eskari-ikäinen yleensä jo osaa pyytämättä. 

Niin että mitä selität??

Luuletko oikeasti että nepsyn vanhempi pääsee jotenkin helpommalla? Sekö ei joudu vaatimaan tai yrittämään, päinvastoin, joutuu tekemään moninverroin töitä että lapsesta tulisi yhteiskuntakelpoinen, voi vietävä sun kaltaisia!

Näin! Naurattaa näin 24v nepsy"lapsen" äitinä että aina vaan kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen joku luulee että nepsyisyys johtuu siitä ettei siivota kotona eikä ole rutiineja 😁

Tai siis naurattaisi jos ei ihan itkettäisikin välillä miten vaikeaa omalla lapsella on edelleen, vaikka on jo ihan aikuinen, omillaan elävä ihana ihminen, ja suuri syy hänen vaikeuksiinsa on juuri tällaiset ihmiset ja ympäristö jotka eivät minkään valistuksen ja opettamisen/opettelun jälkeen kykene älykkyytensä mataluuden vuoksi ymmärtämään koskaan mitä neuropsykiatriset sairaudet, häiriöt, ja niiden kanssa pärjääminen tarkoittavat.

Siis suuri syy aikuisen nepsy-lapsesi ongelmiin on muut, mistään mitään tajuamattomat typerät ihmiset? Just...

Vierailija kirjoitti:

Ja joskus adhd voi jopa auttaa siivouksessa. Mä luin eilen kirjaa ja mun piti tehdä siitä muistiinpano ja lähdin hakemaan kynää ja vihkoa. Päätin viedä viedä olohuoneen pöydällä olevan lasin keittiöön matkalla työhuoneeseen. Keittiössä huomaisin, että joku astia oli jäänyt pöydälle ja laitoin sen tiskikoneeseen. Käsinpestävä teekuppi oli myös tiskialtaalla, joten päätin pestä sen siinä samalla. Sitten voinkin pyyhkiä pöytätasot. Vein keittiöstä kierrätettävät muovit parvekkeelle. Matkalla huomasin, että pitää käydä vessassa ja vessassa huomasin, että pyykit oli pesty, joten laitoin ne kuivumaan ja siivosin lapsen vaatteet vessan lattialta pyykkikoriin. Nyt kaikki oli tehty, joten palasin sohvalle takaisin lukemaan. Ottaessani kirjan käteen muistin unohtaneeni hakea sen kynän ja muistikirjan... :D

Saitko kruunun kutreillesi? 

Seuraavalla kerra yritä tilannetta, joissa yhtään astiaa ei jää keittiön pöydälle, eikä keittiöstä tarvitse viedä muoveja parvekkeelle, eikä lapsesi jätä vessan lattialle vaatteita. 

Vai saisitko siinä tapauksessa sydärin, koska et voisi toteuttaa adhd:tasi siivoamalla kotisi sotkuja?

Vierailija kirjoitti:

Juttu olisi kiinnostanut, mutta en jaksa noita videoita, joissa ei voi silmäillä omaan tahtiin juttua. Luen nopeammin kuin ihminen puhuu, miksi minun pitää odottaa sitä puhetta? Kunpa nämä modernit ja muodikkaat videojutut saisi myös tekstiversiona...

No kun Sanoma meni valittamaan, ettei Ylen sisältö saa olla liian tekstipainotteista ja kilpailla sanomalehtijournalismin kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä on alle kouluikäisillä lapsilla monesti seuraavan päivän puhdas body tai trikoopaita yöpaitana ja sitten vain aamulla housut jalkaan. Itsekin nukun seuraavan päivän topilla, rintsikoilla ja pikkuhousuilla, ja sitten vain housut ja paitapusero siihen päälle. Ei ne vaatteet tiedä onko ne yövaatteita vai päivävaatteita ja kun on illalla peseytynyt ja asunnossa mukavan viileä makuuhuone, niin ei siinä mitään hikoile yleensä, jos hikoilee niin sitten vaihdetaan. Itsekin joskus ajattelin että tottakai yövaatteet, mutta kun esikoinen on ollut yli 500 päivää sairaalassa ennen kouluikää niin olen todennut että ei todellakaan ole väliä, millaiset puhtaat vaatteet yöllä on päällä, eikä tarvitse hankkiakaan niin paljoa vaatteita kun ei tarvitse erikseen ostaa yövaatteita. Muutamia on kun on lahjaksi saatu, ja joskus käytetään, mutta oikeasti, joku vauvakin se tekee niin monta eritevahinkoa, että riittää vallan hyvin kun vaihtaa sitten kun menee likaiseksi. Eikä se vauva tiedä onko se body uni-kuvioinen vai ei, eli niin sanottu päivärytminopettaminen yövaatteilla on ihan kuvitteellista.

Jatkan vielä, en todellakaan ole tajunnut että jotkut vaihtavat alushousut aamulla toisiin, miksi? Jos siis olet illalla peseytynyt ja ottanut puhtaat. En minä pissaa, kakkaa tai muuten likaa alushousujani, eivätkä lapsenikaan, ellei käy vahinko ja sitten vaihdetaan. Eivät ne nyt niin paljon haise yksien yöunien jälkeen.

Pyykit meillä osaa jo kaksivuotias laittaa pyykkikoriin ja tiskit löytävät koneeseen, mutta tää vaateasia ihmetyttää.

Nukkuessa hikoilee helposti tietämättään enemmän kuin päiväsaikaan, enkä puhut nyt mistään vaihdevuosista. Suurin osa petivaatteista on muovia, jos ei hanki villaisia tai silkkisiä peittoja ja puuvillaisia patjoja. Patjat on usein muovia, peitot on muovia. Ylläkin voi olla tekokuitua. Siinä kun nukut sen 7 tuntia muovien välissä ja pahimmassa tapauksessa alusvaatteetkin on tekokuitua eli muovia, niin hautuuhan se iho ja hikoilee. 

Vierailija kirjoitti:

Aika kauhea tuon kolmannen keittiö. Ja se, joka yksin on viettänyt kotona aikaa (vuoroviikkosysteemi), silti keittiö kaaoksessa?

Mä en näe mitään muita kuvia tai videoita, muita kuin noiden puhuvat päät. Missä se sottakeittiö ja teinin huone on ?

Vierailija kirjoitti:

Kertoo elämänhallinnasta, jos koti on 'sikolätti' ... Siinähän eivät opeta lastaan siivoamaan huonettaan ja lapsi perii vanhemmat huonot tavat.

Tämä. Itse kasvoin kolmilapsisessa perheessä ja ei siellä kyl koskaan tuollainen kaaos ollut. Vaikka lelut joskus levitettiinkin huoneen lattialle, niin kyllä niitä aina välillä sai korjata poiskin. Oma huonekin piti oppia siivoamaan ja välillä siivottiin muitakin huoneita. Vaatteita ei heitelty lattioille. Niiden paikka oli kaapissa ja lipastoissa. Jotenkin tuntuu, että tämänhän pitäis olla perusjuttuja, mutta ei sitten kai?

Vierailija kirjoitti:

Milloin tavallisesta arjesta tuli jotakin suorittamista? Siis ihan perusjutuista, kuten tiskit tiskikoneeseen, pyykit pyykkikoriin jne. Sääli lapsia.

Niinpä. Varmaan siinä vaiheessa, kun illat pyhitettiin lasten kuskaamiseen pitkin kaupunkia viiteen eri harrastukseen ja loppuaika instagramin selaamiseen. Eihän siinä sitten ehdi edes likaisia vaatteita pyykkikoriin viemään, vaan ne jää just siihen mihin ne sattuu tippumaan. Kuten olohuoneen lattialle. Jos käskisi lasta viemään ne pyykkikoriin, niin sehän olisi herran jestas pois läsnäolosta!

Vierailija kirjoitti:

Mä otan siivoamisrn liikunnasta. Kantsis monen muunkin ottaa. Kalorit kuluu ja koti on siisti.

Harvalle naiselle hiki tulee siivotessa, monelle miehelle kylläkin.