Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä Hekan "asuntopörssistä" ja edullisten vuokra-asuntojen periytyvyydestä?
21.08.2023 |
Hekan asiat ovat nyt pinnalla suunniteltujen vuokrankorotusten vuoksi. Se on hyvä, koska kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta, jonka monet toimintatavat ovat olleet suomalaisten valtaenemmistöltä enemmän tai vähemmän piilossa. Kaikenlainen avoimuus ja keskustelu on kannatettavaa.
Kysyisin palstalaisten mielipiteitä koskien Hekan asukkaiden keskuudessa toimivaa "asuntopörssiä", asuntojen periytyvyyttä perheen sisällä sekä sitä, ettei asukkaalle (tai hänen lapsilleen) tehdä varallisuustarkistusta sen jälkeen, kun he ovat kerran Hekan asiakkaiksi päässeet.
Hekan asukkaat voivat keskenään sopia asunnonvaihdosta muiden Hekan asukkaiden kanssa. Kyse on suljetuista asuntomarkkinoista, joissa toisinaan on pitkiäkin ketjuja, kun yksi haluaa pienempään, toinen uudelle alueelle, kolmas parvekkeen ja neljäs suuremman asunnon. Hekan asukkaiksi päässeet eivät osin tästä syystä hakeudu koskaan Hekalta pois, koska järjestelmän sisään päästyään he pystyvät löytämään aina sopivan asunnon. Näin asuntoja ei myöskään vapaudu muutoin kuin kuoleman kautta, mistä syystä Heka joutuu rakentamaan koko ajan lisää asuntoja, ja nyt rakennuskustannusten ja korkojen noustua se on suurissa taloudellisissa ongelmissa.
Hekan asukkaiden vaihtuvuusongelma - asukkaat eivät vaihdu - liittyy kysymykseen Hekan asiakkuuden periytyvyydestä. Jos lapsiperheellinen on päässyt Hekalle, lasten aikuistuessa lapset voivat jäädä asuntoon asumaan, vanhemmasta tulee "asunnoton" ja hän pääsee Hekan listoille kiireellisenä asunnonhakijana. Hekalta ei potkita ketään pois, ja sama perhe alenevassa polvessa voi pitää hallussaan asuntoaan vuosikymmeniä. Tämä tilanne on tiedossa mutta enimmäkseen vaiettu, esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa olevien, erittäin haluttujen asuntojen suhteen.
Kolmas, samaan asiaan liittyvä kysymys koskee tarveharkintaa ja tulorajoja, joita ei tarkisteta enää koskaan sen jälkeen, kun ihminen on päässyt Hekan asiakkaaksi. Tiedossa on tapauksia, joissa ihmisillä on omistusasunto Suomessa tai Espanjassa, minkä on mahdollistanut markkinahintaa alempi vuokra-asuminen Hekalla - tilanteessa, jossa ihmisen palkkatulot eivät olisi oikeuttaneet Hekan asiakkuuteen enää vuosikymmeniin. Siksi kukaan Hekan asuntoon kiinni päässyt ei luovu tuosta edustaan, paitsi lapsensa hyväksi, jotta tämäkin pääsee hyötymään järjestelmästä. Ja siksi Hekan pitää rakentaa koko ajan lisää asuntoja muutenkin täyteen ahdettuun Helsinkiin lainarahalla, jonka riskit ovat nyt konkretisoituneet.
Olen miettinyt asiaa pitkään ja paljon, ja olen kyllästynyt omassa päässäni oleviin ajatuksiin ja tunteisiin asian suhteen. Siksi haluan kysyä teiltä, arvon palstalaiset: mitä mieltä olette edellä mainitusta?
Onko tämä hyvä järjestelmä? Onko tämä aidosti paras tapa estää tiettyjen alueiden slummiutuminen? (Toinen kysymys on, onko slummiutumista onnistuttu estämään.) Voisiko tuetun asumisen - tässä yhteydessä tuettu tarkoittaa omakustannehintaista asumista - hoitaa jollakin toisella tavalla niin, että se olisi myös käytännössä oikeudenmukaisempaa ja kohdistaisi "edut" ihmisille, jotka niitä eniten tarvitsevat? Tulisiko siitä pidemmällä tähtäimellä ongelmaa, että aidosti keskiluokkaiset ja keskituloiset ihmiset siirrettäisiin pois Hekan perinnöllisestä asuntopörssistä vapaille markkinoille ja Hekan asunnot luovutettaisiin vähävaraisille? Ovatko nykyisten hekalaisten valitukset tulevista vuokrankorotuksista asiallisia?
Arvostan kaikkia kommentteja ja myös sitä, jos osoitatte minun ymmärtäneen jotain väärin Hekan toiminnasta. Olisi mukavaa, jos keskustelu pysyisi sen verran asiallisena, että ketjua ei poistettaisi.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukumme on asuttanut Hekan Katajanokan taloa jo kolmen sukupolven ajan. Meillä on kolme miljoonan euron arvoista ullakkohuoneistoa naurettavaan 500 euron kuukausivuokraan. Olemme lääkäreitä, diplomi-insinöörejä ja tohtoreita ja kuulumme suurituloisimpaan 1%iin. Meillä on runsaasti sijoituksia asuntoihin ja osakkeisiin, mutta emme muuta omistusasuntoihin, koska uskomme pääoman karttuvan paremmin sijoituksissa.
Tässä on hyvä esimerkki yhteiskunnan loisista.
Eiköhän tuo ole sarkasmia, tarkoitus kritisoida aloitusta, joka kirjoittajan mielestä pohjaa vääriin olettamuksiin ja urbaanilegendoihin varakkaista Hekan asukkaista.
Mikä ei tarkoita, etteikö tuollaista tapausta voisi olla - mutta he juuri eivät näihin keskusteluihin osallistu, jotteivät paljasta omaa etuoikeutettua asemaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden 100m2 asunnon skattalla joka oli vuosikausia kovatuloisen 3h-perheen asuntona ja siirrettiin tyttären perheelle. Nuo parhailla sijainneilla olevat asunnot ei kestä tarkastelua. Tai paremmin, niihin ei haluta puuttua koska paljon väärinkäytöksiä.
Ei varmaan kestä, kun niissä kuvioissa pöyrii poliitikkoja, valtuutettuja ja muita Stadin "tärkeitä" henkilöitä mukana.
Mistä voi johtua ja todennäköisesti johtuukin Hekan käytäntöjen sumuisuus ja valikoivuus. Asian yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi Hekan toiminta ja myös kytkökset pitäisi saada täysin avoimiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hekan asunnoissa asuneena voisin esittää kysymyksen, että miksi ap luulee kenenkään haluavan asua niissä luukuissa, ma&&mujen ja narkkien keskellä? Kämppiä ei huolleta, kytät pyörii pihalla harva se päivä, rapussa sattuu ja tapahtuu, pahinta on jos samaan rappuun muuttaa joku diileri. Vtu sitä narkkien ravaamista ja ruiskujen heittelyä pihalle, jopa hissiin. Välillä helevetinmoisia tappeluja.
Tai sit vaan naapurina joku moniongelmainen perhe josta saa tehdä lasuja ja pelätä lasten puolesta, kerran äiti oli niin psykoosissa että puhui itsekseen ja kiersi kehää pihalla, heilutteli käsiään oudosti ja oli harhainen. Alle kouluikäiset lapset pyöri jaloissa hätääntyneen oloisena. Tein lasun ja silloin päätin että muutan jonnekin muualle, en enää kestä tätä surkeutta ja epätoivoa joka Hekan kämpissä pesii.
Kokemusta Puksusta, Maltsusta ja Myllypurosta.
Muutin sit Keravan keskustan tuntumaan. Työmatka ei sanottavammin pidentynyt mutta asuinympäristönä oli rauhallinen kulmakunta jossa omistusasuntoja. Ja keskusta & asema vartin kävelymatkan päässä. Elämäni viisain päätös.
Hekan kämpissä asuu ne joiden on PAKKO.
Kiitos tästä kommentista. Ap:nä siis kiitän ja vastaan, ja ennen kaikkea olen pahoillani ja aika järkyttynytkin kuullessani, millaista asuminen Hekan taloissa pahimmillaan on. Oma mielikuvani Hekan asukkaista on hyvin erilainen, tuttavien ja muutamien ystävienkin kautta olen seurannut tilannetta reilut 15 vuotta, ja ymmärrykseni mukaan Hekalla asuu enimmäkseen normaaleja ihmisiä. Alunperin muualta 1990-luvulla Helsinkiin muuttaneena mielikuvani "kaupungin vuokrataloista" siellä kotikaupungissani oli juuri kuvailemasi kaltainen, ja ihmettelin kovasti, miksi kukaan haluaisi asua kaupungin vuokratalossa Helsingissä, jossa sosiaaliset ongelmat ovat ymmärtääkseni aina olleet suurempia, monimutkaisempia ja myös "edellä aikaansa" muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. Sitten aloin tajuta ja havainnoida, että mielikuvani kaupungin vuokrataloista oli totaalisen väärä. Opin myös noista varallisuusrajoista (virheellisesti olin ymmärtänyt ne tulorajoiksi, pahoittelen erhettäni ja kiitän aiempaa kommentoijaa asian korjaamisesta) ja siitä, että niitä ei tarkasteta sisäänpääsyn jälkeen, mikä on mahdollistanut monille hekalaisille merkittävänkin varallisuuden nousun ilman, että se on vaarantanut hänen oikeuttaan asua edullisessa asunnossa.
Esitin toisessa kommentissani ajatuksen Hekan "purkamisesta" erilaisiin osiin: osa Helsingin kaupungille työsuhdeasunnoiksi ns. vanhan mallin mukaan, jolloin pienipalkkaiset tärkeät kaupungin työntekijät voisivat asua aidosti markkinahintaa halvemmalla ja samalla kerätä varallisuutta; osa sosiaalitoimen asunnoiksi, joissa ihmisille tarjotaan apua ja sotepalveluita keskitetysti (ja jolloin päihdeongelmaiset eivät veisi työssäkäyvien yöunia ja turvallisuudentunnetta); ja osa suunnilleen samantyyppisillä periaatteilla kuin ymmärrän Hekan nyt toimivan, mutta niin, että varallisuus tarkistetaan esimerkiksi viiden vuoden välein. Tällöin Hekalla asuisivat pienituloiset mutta ns. hyvinvoivat ihmiset. Huonostivoivat yritettäisiin hoitaa muualla kuntoon. Parempituloiset voisivat etsiä vapailta markkinoilta itselleen sopivat vuokra-asunnot, jolloin asuntoja riittäisi pienituloisille eikä Hekan tarvitsisi rakentaa niin paljon uudistuotantoa.
Ja niin, esittämäni malli on varmasti monella tavalla huono, epäsopiva ym. Mielelläni kuulisin syitä, miksi se on huono, epäsopiva ym. Mikä kaikki voisi mennä pieleen. Olen jossain määrin jumahtanut omaan ajatteluuni, ja toivon tämän keskustelun avartavan sitä.
Noita päihdeongelmaisten asuntoloita on jo olemassa, ja niissä on monta ongelmaa. Kukaan ei halua sellaista takapihalleen, ilman valvontaa rikokset lisääntyvät ja valvonta puolestaan maksaa valtavasti, koska päihdeongelmaisia on paljon. Myös sosiaalinen eriytyminen lisääntyy (tämä on tutkimustenkin mukaan ihan kaikkien hyvinvointiin vaikuttava asia); vaikka oltaisiin sitä mieltä että Suomessa on jo slummeja, niin käytännössä tilanteemme on todella hyvä verrattuna moniin sellaisiin maihin, jotka eivät pyri ilmiön estämiseen (mm. USA).
Vaikutat kiinnostuneelta, joten vinkkaan että Tasa-arvon ja tuloerojen suhteesta hyvinvointiin voit lukea esimerkiksi Wilkinsonin ja Pickettin kirjasta "Tasa-arvo ja hyvinvointi". Löytyy useimmista kirjastoista ja mm. avoimien yliopistojen kurssimateriaaleista. Se selventää hyvin sitä, miksi sosiaalinen eriytyminen/ns. ongelmatapausten eristäminen on meille kaikille haitallista.
Myös työsuhdeasuntoihin painottaminen olisi ongelmallista monista syistä, joita en nyt valitettavasti jaksa enää eritellä (ehkä myöhemmin). Asumisoikeuden tarkastuksista sen sijaan ei ole mitään haittaa, outoa jos niitä ei jo tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Eli mielestäsi aravavuokra-asuntojen jakoperusteita pitäisi muuttaa? Että ennemmin annetaan asunto 10 vuotta jonottaneelle, varallisuuttaan siinä ajassa kerryttäneelle keskituloiselle kuin vastikään erossa kotinsa menettäneelle yksinhuoltajalle?
10 vuodessa jonottajan tilanne on voinut muuttua monellakin tavalla. Kuka tätä jonoa päivittäisi ? Toisaalta kipein tarve ei voi 10 vuotta jonottaa.
Asun Hekalla, olen pienituloinen, määräaikaisia työsuhteita, kohta jään taas työttömäksi, puoliso sairauspäivärahalla, ei mitään varallisuutta kummallakaan. Saahan tästä tilanteesta toki kateellinen olla. Hekan "halvasta" (lähes 900 euron kaksio, ei kantakaupungissa) asumisesta olemme nauttineet noin vuoden verran.
Muuttaisin Hekan epäreiluiksi koetuista käytännöistä nämä:
- Kiinteistöjen omistaminen ei olisi sallittua ja kiinteistövarallisuus tarkistettaisiin vaikka vuosittain. Jos on varaa hankkia sijoitusasunto, voi muuttaa siihen itsekin.
- Sopimusmuutoksia päävuokralaisuuteen ei saisi tehdä, vaan vuokrasopimus koskisi niitä, jotka sen ovat alun perin allekirjoittaneet. Ei siirtelyä lapsille, anopeille tai uusille kumppaneille.
- Ero ei tekisi hakijasta automaattisesti "erittäin kiireellistä". Moni eroava voisi aivan hyvin tulojensa ja varojensa puolesta muuttaa vaikka Lumolle, jolta saa vuokrattua kämpän heti.
- Tulorajat hakuvaiheessa. Jos tienaa paljon, voi vuokrata muualtakin.
Ja sitten toivoisin yleistä asennemuutosta siihen, että vuokralainen asuu vain "vuokramurjussa". Tämä on meille koti, emme aio muuttaa pois vain siksi, että joku on kateellinen. Olemme lisäksi pienituloisia asumistuensaajia, ja on vain hyvä, että asumistukemme ei valu yksityisille sijoittajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hekan pitäisi enemmän huomioida myös hakijan halukkuus asunnonsaamiseen. Jos hakee vain yhdeltä tai muutamalta alueelta asuntoa niin asunnon tarve ei voi olla kovin suuri kun vain harva talo kelpaa.
Niitäkin on paljon jotka hakevat vain yhtä taloa tai esimerkiksi valmistuvaa uudiskohdetta. Ja näistäkin osa saa asunnon.
Kuinka kova on asunnon tarve ja kiire saada asunto jos vain yksi talo kelpaa????
Onko sinulla em asioista luulo vai tieto ?
Vierailija kirjoitti:
Hekan pitäisi enemmän huomioida myös hakijan halukkuus asunnonsaamiseen. Jos hakee vain yhdeltä tai muutamalta alueelta asuntoa niin asunnon tarve ei voi olla kovin suuri kun vain harva talo kelpaa.
Niitäkin on paljon jotka hakevat vain yhtä taloa tai esimerkiksi valmistuvaa uudiskohdetta. Ja näistäkin osa saa asunnon.
Kuinka kova on asunnon tarve ja kiire saada asunto jos vain yksi talo kelpaa????
Kyllä Heka tarkastelee myös sitä, kuka maksaa vuokran, asukas vai sossu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku just ammuskelee tuolla ulkona. Hekalla on niin kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukumme on asuttanut Hekan Katajanokan taloa jo kolmen sukupolven ajan. Meillä on kolme miljoonan euron arvoista ullakkohuoneistoa naurettavaan 500 euron kuukausivuokraan. Olemme lääkäreitä, diplomi-insinöörejä ja tohtoreita ja kuulumme suurituloisimpaan 1%iin. Meillä on runsaasti sijoituksia asuntoihin ja osakkeisiin, mutta emme muuta omistusasuntoihin, koska uskomme pääoman karttuvan paremmin sijoituksissa.
Tässä on hyvä esimerkki yhteiskunnan loisista.
Eiköhän tuo ole sarkasmia, tarkoitus kritisoida aloitusta, joka kirjoittajan mielestä pohjaa vääriin olettamuksiin ja urbaanilegendoihin varakkaista Hekan asukkaista.
Mikä ei tarkoita, etteikö tuollaista tapausta voisi olla - mutta he juuri eivät näihin keskusteluihin osallistu, jotteivät paljasta omaa etuoikeutettua asemaansa.
Tämä urbaanilegenda sai alkunsa jokunen vuosi sitten tästä: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006243712.html
Olin luullut tuon vuokraoikeuden siirron koskevan aravavuokra-asuntoja, mutta itse asiassa se perustuukin lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta! Siinä tapauksessahan myös yksityisen kanssa solmittu edullinen vuokrasoppari voidaan siirtää asunnossa asuvalle perheenjäsenelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Tuo on hyvä ehdotus. Ylipäänsä kaikki toimenpiteet, jotka lisäävät avoimuutta ja ihmisten tunnetta oikeudenmukaisuudesta ovat kannatettavia. Tuossakin on kuvattu tilanne, jossa toiminta ei ole avointa - kirjoittaja käyttää termiä "arpapeli", mutta kirjaimellisesti kyse ei ole arpapelistä kuten Hitas-asuntojen arpajaisissa, vaan Hekan työntekijät käyttävät valtaa ilman, että asioita perustellaan kenellekään.
Tästähän oli edellisissä kuntavaaleissa myös poliittinen kannanotto, kun ps-puolueen vaalimainonta käsitteli "jonon ohi" pääsemistä. Heka vastasi, ettei heillä ole jonoja - mutta jälleen jätettiin vastaamatta siihen itse kysymykseen, eli millä perusteilla konkreettisesti asunnot jaetaan.
Olisiko kertakaikkisen mahdotonta saada tekoälyn ja algoritmien vuosikymmenellä aikaiseksi läpinäkyvä ja kaikille selkeä, valtaosan oikeudenmukaiseksi kokema järjestelmä?
Olen itse ajatellut, että aloituksessani mainitsemat Hekan ominaispiirteet - asuntopörssi, asumisoikeuden siirto ja varallisuuden tarkistamattomuus - pitäisi poistaa kokonaan ja koko järjestelmä muuttaa radikaalisti.
Tästä syystä toivoin voivani herättää asiasta keskustelua, jotta saisin tietää, olenko ainoa, joka ajattelee näin, ja millaisia ajatuksia ja ehdotuksia muutoksiksi voisi löytää. Ja tietää, ovatko omat ajatukseni millään tavalla realistisia tai edes oikeudenmukaisia.
Olen miettinyt, että mikäli tulot ja varallisuus tarkistettaisiin esimerkiksi vuonna 2024 ja rajat ylittävät asukkaat saisivat 12 kuukauden verran aikaa siirtyä pois Hekalta, vapautuisi Hekan asuntoja suuri määrä. Helsingin kaupunki voisi ostaa nämä asunnot itselleen ja tarjota niitä markkinahintaa alemmalla vuokralla omille työntekijöilleen: opettajille, lastentarhanhoitajille, sairaanhoitajille, siivoojille, (HSL:n) bussikuskeille - kaikille niiden pienipalkkaisten ammattien edustajille, joista Helsingissä sanotaan olevan pulaa ja joiden toimeentulosta nyt ollaan huolissaan.
Tuo viimeisen kappaleen ehdotus on todella hyvä! Tosin sopii miettiä miksi noin ilmiselvää ja oikeudenmukaista asiaa ei ole hoidettu jo ajat sitten. Ilmeisesti nykysysteemistä hyötyy moni muukin isokenkäinen kuin Arhinmäki.
Jopas oli hävytön ehdotus, kateusko takana. Onhan noilla em. ammattiryhmillä nytkin mahdollisuus työsuhdeasuntoihin, minusta se on oikeudenmukaisempaa kuin antaa heille oikeus hekalaisuuteen vaikkapa vain lyhyen työsuhteen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Eli mielestäsi aravavuokra-asuntojen jakoperusteita pitäisi muuttaa? Että ennemmin annetaan asunto 10 vuotta jonottaneelle, varallisuuttaan siinä ajassa kerryttäneelle keskituloiselle kuin vastikään erossa kotinsa menettäneelle yksinhuoltajalle?
Pieni osa asunnoista voitaisiin jakaa ilman jonoa. Mutta nythän on juuri se tilanne että osa erossa kotinsa menettäneistä yksinhuoltajista joutuu törkyhintaisiin vuokra-asuntoihin ja osa pääsee edullisesti Hekalle asumaan. Suurin osa ei nytkään saa Hekan asuntoa.
Ja Hekalla on ns. paremmat talot joissa asukkaat ovat hyvinkin keskiluokkaisia, näitä on kantakaupungin alueella esimerkiksi Jätkäsaaressa.
Asukasvalinnassa ei nytkään huomioida sitä ketkä oikeasti tarvitsisivat asunnon vaan asuntoja annetaan sellaisillekin joilla ei varsinaista asunnontarvetta edes ole.
Esimerkiksi 3-lapsinen perhe asuu 4h+k-asunnossa ja hakee 5 h+k-asuntoa koska haluaa lapsille omat huoneet. Saavat asunnon vaikka samaa asuntoa on hakenut lukuisia muitkina perheitä jotka asuvat paljon ahtaamminen esimerkiksi 7 henkilöä kolmiossa.Tämä on hyvä kommentti, kiitos. Juuri tuo on suuri yhteiskunnallinen kysymys - joka myös syö uskoa yhteiskuntaan kuulumiseen ja yhteiskunnan sisäiseeen oikeudenmukaisuuteen - että Hekan asukkaaksi pääseminen ei ole läpinäkyvää eikä usein oikeudenmukaista, eikä perusteluita ilmiselvästi anneta.
Lisäksi keskustelussa näkyy kaksi trendiä. Osan mukaan Hekalle "päästään", toisen mukaan Hekalle "joudutaan". Uskon, että molemmat väitteet voivat olla totta samaan aikaan. Siitä kertoo tuo Jätkäsaaren "parempien" eli keskiluokkaisten Heka-asuminen.
Kun siis puhutaan Hekasta, puhutaan hyvin monenlaisista alueista, taloista ja asunnoista sekä hyvin monenlaisista asukkaista. Tärkeää ainakin itselleni on saada mahdollisimman kattava näkemys kokonaistilanteesta, jolloin mikään näkökulma tai varsinkaan omakohtainen kokemus ei ole liikaa tai väärin.
Toivon avoimuutta sekä Hekan toimintaan että Hekasta keskustelemiseen. Ja sen pohtimiseen, voisiko Helsingin asumisasiat järjestää jollain muulla, toivottavasti hieman järkevämmällä tavalla. Ja ennen kaikkea niin, että ihmisillä ei tulisi tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Hyvin monet pienituloiset ihmiset maksavat samantasoisesta asumisestaan vuokraa huomattavasti hekalaisia enemmän - vain siitä syystä, että eivät ole Hekalle enää mahtuneet. Näin ei saisi olla.
Hyvin pienituloiset voivat saada asumiseen tukea niin Hekan kuin vapaiden markkinoidenkin asuntoon, ei se ole epäoikeudenmukaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hekan asunnoissa asuneena voisin esittää kysymyksen, että miksi ap luulee kenenkään haluavan asua niissä luukuissa, ma&&mujen ja narkkien keskellä? Kämppiä ei huolleta, kytät pyörii pihalla harva se päivä, rapussa sattuu ja tapahtuu, pahinta on jos samaan rappuun muuttaa joku diileri. Vtu sitä narkkien ravaamista ja ruiskujen heittelyä pihalle, jopa hissiin. Välillä helevetinmoisia tappeluja.
Tai sit vaan naapurina joku moniongelmainen perhe josta saa tehdä lasuja ja pelätä lasten puolesta, kerran äiti oli niin psykoosissa että puhui itsekseen ja kiersi kehää pihalla, heilutteli käsiään oudosti ja oli harhainen. Alle kouluikäiset lapset pyöri jaloissa hätääntyneen oloisena. Tein lasun ja silloin päätin että muutan jonnekin muualle, en enää kestä tätä surkeutta ja epätoivoa joka Hekan kämpissä pesii.
Kokemusta Puksusta, Maltsusta ja Myllypurosta.
Muutin sit Keravan keskustan tuntumaan. Työmatka ei sanottavammin pidentynyt mutta asuinympäristönä oli rauhallinen kulmakunta jossa omistusasuntoja. Ja keskusta & asema vartin kävelymatkan päässä. Elämäni viisain päätös.
Hekan kämpissä asuu ne joiden on PAKKO.
Kiitos tästä kommentista. Ap:nä siis kiitän ja vastaan, ja ennen kaikkea olen pahoillani ja aika järkyttynytkin kuullessani, millaista asuminen Hekan taloissa pahimmillaan on. Oma mielikuvani Hekan asukkaista on hyvin erilainen, tuttavien ja muutamien ystävienkin kautta olen seurannut tilannetta reilut 15 vuotta, ja ymmärrykseni mukaan Hekalla asuu enimmäkseen normaaleja ihmisiä. Alunperin muualta 1990-luvulla Helsinkiin muuttaneena mielikuvani "kaupungin vuokrataloista" siellä kotikaupungissani oli juuri kuvailemasi kaltainen, ja ihmettelin kovasti, miksi kukaan haluaisi asua kaupungin vuokratalossa Helsingissä, jossa sosiaaliset ongelmat ovat ymmärtääkseni aina olleet suurempia, monimutkaisempia ja myös "edellä aikaansa" muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. Sitten aloin tajuta ja havainnoida, että mielikuvani kaupungin vuokrataloista oli totaalisen väärä. Opin myös noista varallisuusrajoista (virheellisesti olin ymmärtänyt ne tulorajoiksi, pahoittelen erhettäni ja kiitän aiempaa kommentoijaa asian korjaamisesta) ja siitä, että niitä ei tarkasteta sisäänpääsyn jälkeen, mikä on mahdollistanut monille hekalaisille merkittävänkin varallisuuden nousun ilman, että se on vaarantanut hänen oikeuttaan asua edullisessa asunnossa.
Esitin toisessa kommentissani ajatuksen Hekan "purkamisesta" erilaisiin osiin: osa Helsingin kaupungille työsuhdeasunnoiksi ns. vanhan mallin mukaan, jolloin pienipalkkaiset tärkeät kaupungin työntekijät voisivat asua aidosti markkinahintaa halvemmalla ja samalla kerätä varallisuutta; osa sosiaalitoimen asunnoiksi, joissa ihmisille tarjotaan apua ja sotepalveluita keskitetysti (ja jolloin päihdeongelmaiset eivät veisi työssäkäyvien yöunia ja turvallisuudentunnetta); ja osa suunnilleen samantyyppisillä periaatteilla kuin ymmärrän Hekan nyt toimivan, mutta niin, että varallisuus tarkistetaan esimerkiksi viiden vuoden välein. Tällöin Hekalla asuisivat pienituloiset mutta ns. hyvinvoivat ihmiset. Huonostivoivat yritettäisiin hoitaa muualla kuntoon. Parempituloiset voisivat etsiä vapailta markkinoilta itselleen sopivat vuokra-asunnot, jolloin asuntoja riittäisi pienituloisille eikä Hekan tarvitsisi rakentaa niin paljon uudistuotantoa.
Ja niin, esittämäni malli on varmasti monella tavalla huono, epäsopiva ym. Mielelläni kuulisin syitä, miksi se on huono, epäsopiva ym. Mikä kaikki voisi mennä pieleen. Olen jossain määrin jumahtanut omaan ajatteluuni, ja toivon tämän keskustelun avartavan sitä.
Noita päihdeongelmaisten asuntoloita on jo olemassa, ja niissä on monta ongelmaa. Kukaan ei halua sellaista takapihalleen, ilman valvontaa rikokset lisääntyvät ja valvonta puolestaan maksaa valtavasti, koska päihdeongelmaisia on paljon. Myös sosiaalinen eriytyminen lisääntyy (tämä on tutkimustenkin mukaan ihan kaikkien hyvinvointiin vaikuttava asia); vaikka oltaisiin sitä mieltä että Suomessa on jo slummeja, niin käytännössä tilanteemme on todella hyvä verrattuna moniin sellaisiin maihin, jotka eivät pyri ilmiön estämiseen (mm. USA).
Vaikutat kiinnostuneelta, joten vinkkaan että Tasa-arvon ja tuloerojen suhteesta hyvinvointiin voit lukea esimerkiksi Wilkinsonin ja Pickettin kirjasta "Tasa-arvo ja hyvinvointi". Löytyy useimmista kirjastoista ja mm. avoimien yliopistojen kurssimateriaaleista. Se selventää hyvin sitä, miksi sosiaalinen eriytyminen/ns. ongelmatapausten eristäminen on meille kaikille haitallista.
Myös työsuhdeasuntoihin painottaminen olisi ongelmallista monista syistä, joita en nyt valitettavasti jaksa enää eritellä (ehkä myöhemmin). Asumisoikeuden tarkastuksista sen sijaan ei ole mitään haittaa, outoa jos niitä ei jo tehdä.
Kiitos kommentistasi ja paneutumisesta. Itsekin mietin tuota päihdeongelmaisten tilannetta, tietoisena sekä ongelmien kasaantumisesta että nk. nimby-ilmiöstä. (Sinänsä en pidä siitä, että omasta asuinympäristöstään huolta kantavat ihmiset leimataan ikävästi nimbyiksi.) Lähinnä mietin sitä vaikeutta, miten kaupunkioloissa pystyttäisiin takaamaan sekä ns. hyvinvoivien ihmisten asumisrauha että huonostivoivien ihmisten eläminen.
Kiitos vinkistä Wilkinson&Pickettin suhteen; olen lukenut kirjan kymmenisen vuotta sitten, saattaa löytyä omasta hyllystä (ainakin muutama HS-kirjat -sarjan kirja on, luin niitä aikoinaan, joskin osan kirjastosta). Osin mieltäni painavat kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta pohjaavat juuri noihin lukemistoihini, joskin ilmiselvästi on kulunut jo liian kauan lukemisesta, kun en muistanut yhtään, että siellä käsiteltiin myös ns. ongelmatapausten eristämistä.
Noin ylipäätään ajattelen sosiaalipolitiikan osalta, että Suomi on pienempi maa kuin USA ja myös vielä toistaiseksi ainakin suhteellisen homogeeninen - viime kädessä olemme kaikki noin neljänsiä serkkuja toisillemme, vähän kärjistäen - ja meillä on 1900-luvulta peräisin vahvaa "yhteisen asian eetosta", että pitäisi yrittää vielä ponnekkaammin ennaltaehkäistä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tämä aihe toki vie huomattavasti laajempiin sfääreihin kuin keskustelu Hekan politiikasta, mutta ainakin toistaiseksi ajattelen, että slummiutumisen estäminen olisi tehokkaampaa sosiaalipolitiikan kuin asuntopolitiikan avulla. Vaikutelmani on, että sosiaalipolitiikkaa ei kunnollisessa mielessä oikein ole, vaan sitä joutuvat käytännössä tekemään (huonon sosiaalipolitiikan seurauksia kantamaan) sitten asunnonmyöntäjät ja vaikkapa peruskoulun opettajat luokissaan, kun sotepalvelut eivät vedä. Ja nämä asiat tietenkin korostuvat tietyillä alueilla entisestään, jos/kun huonostivoivia ihmisiä asuu ja elää samalla alueella enemmän.
Joten on selvää, että ajatukseni "sosiaalitapausten" siirtämisestä pois Hekan asukkaista joihinkin muihin olosuhteisiin ei ole kovinkaan realistinen. Kuitenkin tuntuu ikävältä, kuten täällä on näitä esimerkkejä saanut lukea, että ns. paremminvoivat ihmiset joutuvat sitten Hekan taloissa kärsimään huonostivoivien ihmisten aiheuttamista häiriöistä. Menee jeesusteluksi, jos nyt tähän totean, että olisipa hyvä jos kukaan ihminen ei voisi niin huonosti, että täyttää päänsä ja päivänsä päihteillä ja eläisi naapureita häiritsevää elämää. Mutta silti jokin idealisti minussa väittää, että juuri tuohon pitäisi pyrkiä. Nyt tuntuu, että monella saralla yhteiskunnassa on joka tasolla ja taholla ikään kuin luovutettu. Jeesustelen nyt vieläkin enemmän ja mietin, voisiko tämä aika merkittävä Hekan vuokrankorotuskriisi tarjota mahdollisuuden johonkin uuteen malliin.
Vierailija kirjoitti:
No, jos otetaan käyttöön esimerkiksi 3-4 vuoden välein suoritettavat asumisoikeuden tarkistukset niin sillähän tuo ongelma ratkaistaan. Ei ole tarvetta Hekan kaltaisten edullisten vuokra-asuntojen poistamiseen tai asumistuen lopetukseen.
Asumisoikeus on kerran annettu, se raukeaa jos muutat pois, tai sössit esim. häädön itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun Hekalla, olen pienituloinen, määräaikaisia työsuhteita, kohta jään taas työttömäksi, puoliso sairauspäivärahalla, ei mitään varallisuutta kummallakaan. Saahan tästä tilanteesta toki kateellinen olla. Hekan "halvasta" (lähes 900 euron kaksio, ei kantakaupungissa) asumisesta olemme nauttineet noin vuoden verran.
Muuttaisin Hekan epäreiluiksi koetuista käytännöistä nämä:
- Kiinteistöjen omistaminen ei olisi sallittua ja kiinteistövarallisuus tarkistettaisiin vaikka vuosittain. Jos on varaa hankkia sijoitusasunto, voi muuttaa siihen itsekin.
- Sopimusmuutoksia päävuokralaisuuteen ei saisi tehdä, vaan vuokrasopimus koskisi niitä, jotka sen ovat alun perin allekirjoittaneet. Ei siirtelyä lapsille, anopeille tai uusille kumppaneille.
- Ero ei tekisi hakijasta automaattisesti "erittäin kiireellistä". Moni eroava voisi aivan hyvin tulojensa ja varojensa puolesta muuttaa vaikka Lumolle, jolta saa vuokrattua kämpän heti.
- Tulorajat hakuvaiheessa. Jos tienaa paljon, voi vuokrata muualtakin.Ja sitten toivoisin yleistä asennemuutosta siihen, että vuokralainen asuu vain "vuokramurjussa". Tämä on meille koti, emme aio muuttaa pois vain siksi, että joku on kateellinen. Olemme lisäksi pienituloisia asumistuensaajia, ja on vain hyvä, että asumistukemme ei valu yksityisille sijoittajille.
Kiitos tästä kommentista. Arvostan sitä todella paljon, että Hekan asukas ottaa kantaa ja kertoo oman mielipiteensä asiaan.
Ap:nä olen tismalleen samaa mieltä kanssasi kaikista ehdottamistasi asioista. Jos nuo muutokset toteutettaisiin - ja pidettäisiin huolta siitä, että toteutus "jalkautettaisiin" käytäntöön eli valvottaisiin, että noista periaatteista pidetään kiinni kaikissa tilanteissa - moni Hekaa koskeva ongelma ratkeaisi itsestään, ennen muuta epäoikeudenmukaisiksi koetut käytänteet, jotka kaikki luettelit. Nykyinen ja ilmeisesti jo pitkään vallalla ollut käytäntö on tehnyt Hekasta paikoin lottovoittajien saarekkeen; epäoikeudenmukaisuuskysymyksistä olen kirjoittanut muissa kommenteissani sen verran, etten toista niitä enää tässä.
Tekemättä mitään laajempia yhteiskunnallisia muutoksia (joilla olen leikitellyt joissain kommenteissani) jo pelkästään nuo uudet säännöt toisivat tarvittavia muutoksia Hekan sisälle ja myös Hekan ulkopuolelle. Kiinteistövarallisuuden tarkastaminen vuosittain, asumisoikeuden siirron poisto välittömästi ja hakuvaiheen tulorajat vaikuttaisivat ratkaisevasti siihen, että asuntoja vapautuisi todennäköisesti niin merkittävä määrä (+ hakijoita karsiutuisi jonkin verran pois) vuosittain, että Hekan ei tarvitsisi enää välttämättä rakennuttaa lainkaan uutta asuntokantaa. Muutokset asettaisivat Hekan vuokralaiset keskenään tasa-arvoisempaan asemaan, ja muut Helsingissä vuokralla asuvat (+ ylipäänsä kaikki suomalaiset) voisivat tietää järjestelmän olevan oikeudenmukainen siltä osin, että Hekalla asuvat aidosti pienituloiset ihmiset.
Kiitos siis kommentistasi ja erinomaisista ehdotuksistasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Eli mielestäsi aravavuokra-asuntojen jakoperusteita pitäisi muuttaa? Että ennemmin annetaan asunto 10 vuotta jonottaneelle, varallisuuttaan siinä ajassa kerryttäneelle keskituloiselle kuin vastikään erossa kotinsa menettäneelle yksinhuoltajalle?
Pieni osa asunnoista voitaisiin jakaa ilman jonoa. Mutta nythän on juuri se tilanne että osa erossa kotinsa menettäneistä yksinhuoltajista joutuu törkyhintaisiin vuokra-asuntoihin ja osa pääsee edullisesti Hekalle asumaan. Suurin osa ei nytkään saa Hekan asuntoa.
Ja Hekalla on ns. paremmat talot joissa asukkaat ovat hyvinkin keskiluokkaisia, näitä on kantakaupungin alueella esimerkiksi Jätkäsaaressa.
Asukasvalinnassa ei nytkään huomioida sitä ketkä oikeasti tarvitsisivat asunnon vaan asuntoja annetaan sellaisillekin joilla ei varsinaista asunnontarvetta edes ole.
Esimerkiksi 3-lapsinen perhe asuu 4h+k-asunnossa ja hakee 5 h+k-asuntoa koska haluaa lapsille omat huoneet. Saavat asunnon vaikka samaa asuntoa on hakenut lukuisia muitkina perheitä jotka asuvat paljon ahtaamminen esimerkiksi 7 henkilöä kolmiossa.Tämä on hyvä kommentti, kiitos. Juuri tuo on suuri yhteiskunnallinen kysymys - joka myös syö uskoa yhteiskuntaan kuulumiseen ja yhteiskunnan sisäiseeen oikeudenmukaisuuteen - että Hekan asukkaaksi pääseminen ei ole läpinäkyvää eikä usein oikeudenmukaista, eikä perusteluita ilmiselvästi anneta.
Lisäksi keskustelussa näkyy kaksi trendiä. Osan mukaan Hekalle "päästään", toisen mukaan Hekalle "joudutaan". Uskon, että molemmat väitteet voivat olla totta samaan aikaan. Siitä kertoo tuo Jätkäsaaren "parempien" eli keskiluokkaisten Heka-asuminen.
Kun siis puhutaan Hekasta, puhutaan hyvin monenlaisista alueista, taloista ja asunnoista sekä hyvin monenlaisista asukkaista. Tärkeää ainakin itselleni on saada mahdollisimman kattava näkemys kokonaistilanteesta, jolloin mikään näkökulma tai varsinkaan omakohtainen kokemus ei ole liikaa tai väärin.
Toivon avoimuutta sekä Hekan toimintaan että Hekasta keskustelemiseen. Ja sen pohtimiseen, voisiko Helsingin asumisasiat järjestää jollain muulla, toivottavasti hieman järkevämmällä tavalla. Ja ennen kaikkea niin, että ihmisillä ei tulisi tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Hyvin monet pienituloiset ihmiset maksavat samantasoisesta asumisestaan vuokraa huomattavasti hekalaisia enemmän - vain siitä syystä, että eivät ole Hekalle enää mahtuneet. Näin ei saisi olla.
Jätkäsaaren ja Kalasataman Hekan asuntojen vuokrat on kyllä todella korkeat.
Ei kannattaisi nyt liioitella kuitenkaan.
On luonnollista että uudet asunnot merinäköalalla ovat kalliimpia kuin esim. 60-luvulla valmistuneen jossain kauempana. Asunnot nyt vaan ovat aivan eri luokkaa myös sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jos otetaan käyttöön esimerkiksi 3-4 vuoden välein suoritettavat asumisoikeuden tarkistukset niin sillähän tuo ongelma ratkaistaan. Ei ole tarvetta Hekan kaltaisten edullisten vuokra-asuntojen poistamiseen tai asumistuen lopetukseen.
Näissä tarkistuksissa on se kannustinongelma, eli ei huvita mennä töihin kun koti menee alta/erotaan paperilla jotta ei tulorajat pauku jne. Mut totta että jotain tarttis tehdä.
Älä hyvä ihminen yleistä tuota näkemystäsi. Orpo hoitaa kaikki työhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukumme on asuttanut Hekan Katajanokan taloa jo kolmen sukupolven ajan. Meillä on kolme miljoonan euron arvoista ullakkohuoneistoa naurettavaan 500 euron kuukausivuokraan. Olemme lääkäreitä, diplomi-insinöörejä ja tohtoreita ja kuulumme suurituloisimpaan 1%iin. Meillä on runsaasti sijoituksia asuntoihin ja osakkeisiin, mutta emme muuta omistusasuntoihin, koska uskomme pääoman karttuvan paremmin sijoituksissa.
Tässä on hyvä esimerkki yhteiskunnan loisista.
Eiköhän tuo ole sarkasmia, tarkoitus kritisoida aloitusta, joka kirjoittajan mielestä pohjaa vääriin olettamuksiin ja urbaanilegendoihin varakkaista Hekan asukkaista.
Mikä ei tarkoita, etteikö tuollaista tapausta voisi olla - mutta he juuri eivät näihin keskusteluihin osallistu, jotteivät paljasta omaa etuoikeutettua asemaansa.
Tämä urbaanilegenda sai alkunsa jokunen vuosi sitten tästä: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006243712.html
Olin luullut tuon vuokraoikeuden siirron koskevan aravavuokra-asuntoja, mutta itse asiassa se perustuukin lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta! Siinä tapauksessahan myös yksityisen kanssa solmittu edullinen vuokrasoppari voidaan siirtää asunnossa asuvalle perheenjäsenelle.
Kiitos tuosta linkistä! Tuolloin Helsingin sanomat tosiaan koetti tuoda tätä asiaa esille, mutta jutusta ei seurannut mitään jatkotutkimuksia uusien juttujen muodossa. Olin jutun ilmestyttyä varma, että nyt asiasta aletaan puhua. Mutta nil, ei mitään. Kuitenkin muistan jo silloin katsoneeni - ja nyt varmistin - että kommentit olivat pääsääntöisesti pöyristyneitä, eli samanhenkisiä kuin oma luentani silloin ja tämän ketjun aloitukseni tänään.
Nyt kun Hekan vuokrankorotusten myötä asia on pinnalla ja on vaadittu ties mitä helpotuksia Hekan asukkaille, ajattelin taas asiaa pienessä päässäni ja halusin tuulettaa päätä, siksi tein aloituksen. Plus siksi, että kyse on yhteiskunnallisesti aidosti merkittävästä asiasta, josta pitäisi puhua paljon ja mielellään koko ajan, kunnes pahimmat epäoikeudenmukaisuuden tunteita aiheuttavat kysymykset on ratkaistu. Ja ratkaistu nimenomaan laajan yhteiskuntakeskustelun kautta, ei jonkun virkamiehen allekirjoituksella. Tiedän toki, ettei tämä palsta ole nyt mikään yhteiskunnallisen muutoksen foorumi, mutta oma ajatteluni ei ainakaan vielä ole pätkääkään selkiintynyttä (minulla on vain mielipiteitä ja tunteita, ja luettuna joitakin lehtijuttuja), niin mitään oikeaa mielipidekirjoitustekstiä minun on turha yrittää tehdä.
Sinänsä itse koen, että tuo 2019 Helsingin sanomien juttu toi - ehkäpä ensimmäistä kertaa; ja sehän itsessään oli reagointi lukijan ärtyneeseen mielipidekirjoitukseen - laajempaan tietoisuuteen tuon "hiljaisena tietona" olevan asian Hekan asuntojen siirto-oikeudesta. Tuskin kovin moni ennen juttua tiesi edes sitä, että ydinkeskustassa ja arvoalueilla on niilläkin Hekan asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Tuo on hyvä ehdotus. Ylipäänsä kaikki toimenpiteet, jotka lisäävät avoimuutta ja ihmisten tunnetta oikeudenmukaisuudesta ovat kannatettavia. Tuossakin on kuvattu tilanne, jossa toiminta ei ole avointa - kirjoittaja käyttää termiä "arpapeli", mutta kirjaimellisesti kyse ei ole arpapelistä kuten Hitas-asuntojen arpajaisissa, vaan Hekan työntekijät käyttävät valtaa ilman, että asioita perustellaan kenellekään.
Tästähän oli edellisissä kuntavaaleissa myös poliittinen kannanotto, kun ps-puolueen vaalimainonta käsitteli "jonon ohi" pääsemistä. Heka vastasi, ettei heillä ole jonoja - mutta jälleen jätettiin vastaamatta siihen itse kysymykseen, eli millä perusteilla konkreettisesti asunnot jaetaan.
Olisiko kertakaikkisen mahdotonta saada tekoälyn ja algoritmien vuosikymmenellä aikaiseksi läpinäkyvä ja kaikille selkeä, valtaosan oikeudenmukaiseksi kokema järjestelmä?
Olen itse ajatellut, että aloituksessani mainitsemat Hekan ominaispiirteet - asuntopörssi, asumisoikeuden siirto ja varallisuuden tarkistamattomuus - pitäisi poistaa kokonaan ja koko järjestelmä muuttaa radikaalisti.
Tästä syystä toivoin voivani herättää asiasta keskustelua, jotta saisin tietää, olenko ainoa, joka ajattelee näin, ja millaisia ajatuksia ja ehdotuksia muutoksiksi voisi löytää. Ja tietää, ovatko omat ajatukseni millään tavalla realistisia tai edes oikeudenmukaisia.
Olen miettinyt, että mikäli tulot ja varallisuus tarkistettaisiin esimerkiksi vuonna 2024 ja rajat ylittävät asukkaat saisivat 12 kuukauden verran aikaa siirtyä pois Hekalta, vapautuisi Hekan asuntoja suuri määrä. Helsingin kaupunki voisi ostaa nämä asunnot itselleen ja tarjota niitä markkinahintaa alemmalla vuokralla omille työntekijöilleen: opettajille, lastentarhanhoitajille, sairaanhoitajille, siivoojille, (HSL:n) bussikuskeille - kaikille niiden pienipalkkaisten ammattien edustajille, joista Helsingissä sanotaan olevan pulaa ja joiden toimeentulosta nyt ollaan huolissaan.
Tuo viimeisen kappaleen ehdotus on todella hyvä! Tosin sopii miettiä miksi noin ilmiselvää ja oikeudenmukaista asiaa ei ole hoidettu jo ajat sitten. Ilmeisesti nykysysteemistä hyötyy moni muukin isokenkäinen kuin Arhinmäki.
Jopas oli hävytön ehdotus, kateusko takana. Onhan noilla em. ammattiryhmillä nytkin mahdollisuus työsuhdeasuntoihin, minusta se on oikeudenmukaisempaa kuin antaa heille oikeus hekalaisuuteen vaikkapa vain lyhyen työsuhteen perusteella.
Kiitos kommentistasi. Erikoista, että heti ensimmäisenä esitetään uusi ehdotus "hävyttömäksi" ja perään epäillään kateuden olevan muutosehdotuksen takana. Jossain kommentissa todettiin (vaikutti asiantuntevalta), että Helsingin kaupunki nimenomaan vähentää työsuhdeasuntojaan ja ohjaa pienipalkkaiset työntekijänsä Hekalle. Sitä en sitten tiedä, saavatko he kaupungin työntekijöinä jotain nopeutettua käsittelyä.
Miksi mielestäsi on hävytöntä ehdottaa, että Hekan asuntoihin tehtäisiin hakuvaiheessa tulorajat ja varallisuusrajoja tarkastettaisiin esimerkiksi viiden vuoden välein? Ja että hyvätuloiset ja etenkin muuta asuntovarallisuutta omistavat ihmiset ohjattaisiin Hekalta pois, esimerkiksi Lumo-koteihin, kuten joku kommentoija ehdotti?
Helsingissä tarvitaan pienipalkkaisissa palveluammateissa olevia työntekijöitä, ja koska palkkojen nostaminen näyttää olevan niin suuren valtakunnallisen väännön takana, ettei se päivä tule koittamaan ainakaan pian, mikä vika olisi palata ns. vanhaan järjestelmään, jossa työnantaja tarjoaa ikään kuin työsuhde-etuna huokeahintaisen vuokra-asunnon? Vuokra-asuntoja ei Helsingin kaupungilla liene liikaa, joten miksi on hävytöntä ehdottaa, että "liian hyvätuloisilta" hekalaisilta vapautuvat asunnot myytäisiin Helsingin kaupungille työsuhdeasunnoiksi jaettaviksi? Tällöin Heka tienaisi myynnillä, ja voisi noilla rahoilla maksaa pois rakennus- ja korjausvelkojaan.
Kuka tuossa häviäisi - paitsi se keski- tai hyvätuloinen ja/tai muuta varallisuutta omistava ihminen, joka on voinut kerryttää vuosia tai vuosikymmeniä omaa henkilökohtaista varallisuuttaan asuessaan markkinahintaa halvemmalla Hekan vuokralaisena? Eikö voisi ajatella, että tuo keskiluokkainen ihminen saisi olla tyytyväinen siihen, mitä on saanut, ja antaa mahdollisuuden muillekin samaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudenmukaista olisi että Hekan asuntoihin olisi jonotusnumerot. Nyt tilanne on se että osa hakee asuntoa vuosikymmeniä eikä koskaan sitä saa. Toinen taas saa heti kun laittaa hakemuksen. Kyse on täysin arpapelistä kenelle tarjotaan asuntoa.
Kyse on kuitenkin jopa satojen eurojen rahallisesta edusta kuukaudessa (verrattuna vapaiden markkinoiden vuokriin) joten nykyinen käytäntö on todella epäoikeudenmukainen.
Jonotusnumerot takaisivat sen että asunnon saa jossain vaiheessa, omilla hakurajauksilla voisi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asunnon saa. Mitä laajempi hakualue ym. niin sitä nopeammin asunnon saisi.
Eli mielestäsi aravavuokra-asuntojen jakoperusteita pitäisi muuttaa? Että ennemmin annetaan asunto 10 vuotta jonottaneelle, varallisuuttaan siinä ajassa kerryttäneelle keskituloiselle kuin vastikään erossa kotinsa menettäneelle yksinhuoltajalle?
Pieni osa asunnoista voitaisiin jakaa ilman jonoa. Mutta nythän on juuri se tilanne että osa erossa kotinsa menettäneistä yksinhuoltajista joutuu törkyhintaisiin vuokra-asuntoihin ja osa pääsee edullisesti Hekalle asumaan. Suurin osa ei nytkään saa Hekan asuntoa.
Ja Hekalla on ns. paremmat talot joissa asukkaat ovat hyvinkin keskiluokkaisia, näitä on kantakaupungin alueella esimerkiksi Jätkäsaaressa.
Asukasvalinnassa ei nytkään huomioida sitä ketkä oikeasti tarvitsisivat asunnon vaan asuntoja annetaan sellaisillekin joilla ei varsinaista asunnontarvetta edes ole.
Esimerkiksi 3-lapsinen perhe asuu 4h+k-asunnossa ja hakee 5 h+k-asuntoa koska haluaa lapsille omat huoneet. Saavat asunnon vaikka samaa asuntoa on hakenut lukuisia muitkina perheitä jotka asuvat paljon ahtaamminen esimerkiksi 7 henkilöä kolmiossa.Tämä on hyvä kommentti, kiitos. Juuri tuo on suuri yhteiskunnallinen kysymys - joka myös syö uskoa yhteiskuntaan kuulumiseen ja yhteiskunnan sisäiseeen oikeudenmukaisuuteen - että Hekan asukkaaksi pääseminen ei ole läpinäkyvää eikä usein oikeudenmukaista, eikä perusteluita ilmiselvästi anneta.
Lisäksi keskustelussa näkyy kaksi trendiä. Osan mukaan Hekalle "päästään", toisen mukaan Hekalle "joudutaan". Uskon, että molemmat väitteet voivat olla totta samaan aikaan. Siitä kertoo tuo Jätkäsaaren "parempien" eli keskiluokkaisten Heka-asuminen.
Kun siis puhutaan Hekasta, puhutaan hyvin monenlaisista alueista, taloista ja asunnoista sekä hyvin monenlaisista asukkaista. Tärkeää ainakin itselleni on saada mahdollisimman kattava näkemys kokonaistilanteesta, jolloin mikään näkökulma tai varsinkaan omakohtainen kokemus ei ole liikaa tai väärin.
Toivon avoimuutta sekä Hekan toimintaan että Hekasta keskustelemiseen. Ja sen pohtimiseen, voisiko Helsingin asumisasiat järjestää jollain muulla, toivottavasti hieman järkevämmällä tavalla. Ja ennen kaikkea niin, että ihmisillä ei tulisi tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Hyvin monet pienituloiset ihmiset maksavat samantasoisesta asumisestaan vuokraa huomattavasti hekalaisia enemmän - vain siitä syystä, että eivät ole Hekalle enää mahtuneet. Näin ei saisi olla.
Hyvin pienituloiset voivat saada asumiseen tukea niin Hekan kuin vapaiden markkinoidenkin asuntoon, ei se ole epäoikeudenmukaisuutta.
Niin, mutta asumistuessa lienee katto, ja ainakin äkkipäätä vaikuttaisi itsestäänselvältä, että vuokran ollessa pienempi jää muuhun käyttöön enemmän rahaa. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Eikö tämä ole epäoikeudenmukaisuuskysymys?
Alue: Aihe vapaa
Sujuvuus on kylläkin heikentynyt organisaatiomuutosten myötä.