Miten ero voi tulla parisuhteen toiselle osapuolelle yllätyksenä?
Jos asioista on oikeasti puhuttu kunnolla? Jos toiselle ero tulee yllätyksenä, niin silloin asioista ei ole aidosti kunnolla puhuttu. On vain korkeintaan toivottu, että toinen huomaisi toista vaivaavat epäkohdat ilman että niistä pitää saarnata.
Kommentit (462)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ero tuli puskista.
Mies oli muuttunut ärtyisäksi, oli jatkuvasti mukavissakin tilanteissa pahantuulinen. Haastoi herkästi riitaa. Usein kysyin, mikä häntä vaivaa. Joko sanoi ettei mikään tai vetosi opiskelu/työstressiin. Uskoin miestä ja pyrin parhaani mukaan tukemaan noissa asioissa. Mies alkoi iltaisin käydä ahkerasti juoksulenkeillä ja lukittautui puhelimen kanssa suihkuun lenkkien jälkeen. Ajattelin miehen kaipaavan omaa aikaa ja hoitavan stressiä liikunnalla. Mies alkoi ostaa siistimpiä vaatteita ja laittautui kouluun/töihin lähtiessään. Mies perusteli uusien vaatteiden ostamista ja laittautumista sillä, että täytyy näyttää edustavalta.
Eräänä päivänä mies ilmoitti yhtäkkiä, että hän on onneton ja haluaa erota. Olin aivan järkyttynyt. Mies ei ollut puhunut tunteistaan minulle mitään. Jälkikäteen ymmärsin, että mies oli tehnyt eroa jo pidemmän aikaa, vaikkei siitä suoraan minulle puhunut. Ja kuten arvata saattaa, syyksi paljastui toinen nainen. Miehellä oli ollut suhde selkäni takana yli vuoden.
Minulle jo ärtyisyys ja puhelimen vastaaminen olisi ollut täysin selkeä juttu, samoin muut asiat.
Sinä taisit olla oman napasi tuijottelija, jos tuollaiset jäivät huomiotta ja et edes ajatellut asiaa enempää. Ehkä oli hyvä, että mies lähti, en meinaan usko, että liittonne oli kovin onnellinen.
Sinulla ei sitten ole kokemusta pitkistö suhteista. Tuollaista se elämä välillä on, vaikka ei ole mitään suhdettakaan.
Minäkin aika ajoin lopetan puhumisen, olen vain padilla yms, vaikka toiset miehet eivät kiinnosta pätkän vertaa. Sitten joku päivä kömmin luolastani.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Nainen nyt nalkuttaa aina jostakin, niin ei sitä isossa kuvassa voi ottaa vakavasti, jos haluaa että mielenterveys säilyy. Mies olettaa, että istutaan oikeasti alas puhumaan niistä isoista ongelmista. Jos nalkuttamista alkaa pitää eron kriteerinä, niin silloin saa erota joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Muutamankin tälläisen miehelle yllätyksenä tulleen eron vierestä seuraajana voisin kommentoida: miten ihmeessä mulle se ilmoitus ei tullut yllätyksenä, mutta sille parisuhteen toiselle osapuolelle se tuli?! Mä kuitenkin tapasin ko pariskuntaa kerran ja kesässä. Ja kummassakin tapauksessa oli käyty terapiat jne. Ja silti vaan tuli ihan yllärinä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti, kun toisen sivusuhde muuttuukin vakavaksi.
Ja päälle sivusuhteen pitäjä vielä syyttää sinua sivusuhteen aloittamisesta.
Narskut pelaa AINA useammilla korteilla.
Niillä on koko parisuhteen ajan potentiaalisia verkostolistassaan.
Ne ihan aikuisen oikeasti ajattelevat että vieraissakäynti on sen toisen vika.
Ainakin ex mies sanoi minulle etten kuitenkaan uskalla lähteä eikä minua edes kukaan muu ikinä huoli, kun ensimmäisen kerran otin esille etten ole tyytyväinen meidän suhteeseen. Uskalsin kuitenkin ja ero tuli hänelle kuulemma yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Tää on just se tosiasia minkä naiset luulee olevan ok. Huom: "vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista". Suomeksi sanottuna jos asiat ei mene tasantarkkaan niin, kuin se vaimo haluaa niin se on yhtä kuin ero. Eli yritetään muuttaa se mies sellaiseksi, kuin itse halutaan. Kaiken mitää mennä minäminäminäminä meiningillä. Se on se ongelma. Ei niinkään se valitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ero tuli puskista.
Mies oli 1. muuttunut ärtyisäksi,
2. oli jatkuvasti mukavissakin tilanteissa pahantuulinen.
3. Haastoi herkästi riitaa.
Usein kysyin, mikä häntä vaivaa.
4. Joko sanoi ettei mikään tai vetosi opiskelu/työstressiin.
Uskoin miestä ja pyrin parhaani mukaan tukemaan noissa asioissa.
5. Mies alkoi iltaisin käydä ahkerasti juoksulenkeillä ja
6. lukittautui puhelimen kanssa suihkuun lenkkien jälkeen.
Ajattelin miehen kaipaavan omaa aikaa ja hoitavan stressiä liikunnalla.
7. Mies alkoi ostaa siistimpiä vaatteita ja
8. laittautui kouluun/töihin lähtiessään.
Mies perusteli uusien vaatteiden ostamista ja laittautumista sillä, että täytyy näyttää edustavalta.
9. Eräänä päivänä mies ilmoitti yhtäkkiä, että hän on onneton ja haluaa erota.
Olin aivan järkyttynyt. Mies ei ollut puhunut tunteistaan minulle mitään. Jälkikäteen ymmärsin, että mies oli tehnyt eroa jo pidemmän aikaa, vaikkei siitä suoraan minulle puhunut. Ja kuten arvata saattaa, syyksi paljastui toinen nainen. Miehellä oli ollut suhde selkäni takana yli vuoden.
Elämää nähneenä aina tavallaan jaksaa hämmästyttää se tosiasia, kuinka samalla tavalla pettäjät käyttäytyvät. Ihan kuin heillä olisi joku hiton pettäjän käsikirja, jonka mukaan he menevät ja käyttäytyvät. Olen lukenut ja kuullut elämäni aikana valehtelematta varmaan tuhansia vastaavia tarinoita ja aina ne pettäjän merkit on samat.
Tässäkin kun luin tuota sun viestiä, hoin "toinen nainen, toinen nainen, toinen nainen" ja viestisi lopussa sen paljastitkin ja totesin, että no niin. Että ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Jos ei muuta, niin mä olen jo mestari näkemään pettäjän käytöksen ja oirehdinnan.
N40+
Tummasin ja numeroin vielä noi niiiiin klassiset pettäjän merkit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ero tuli puskista.
Mies oli 1. muuttunut ärtyisäksi,
2. oli jatkuvasti mukavissakin tilanteissa pahantuulinen.
3. Haastoi herkästi riitaa.
Usein kysyin, mikä häntä vaivaa.
4. Joko sanoi ettei mikään tai vetosi opiskelu/työstressiin.
Uskoin miestä ja pyrin parhaani mukaan tukemaan noissa asioissa.
5. Mies alkoi iltaisin käydä ahkerasti juoksulenkeillä ja
6. lukittautui puhelimen kanssa suihkuun lenkkien jälkeen.
Ajattelin miehen kaipaavan omaa aikaa ja hoitavan stressiä liikunnalla.
7. Mies alkoi ostaa siistimpiä vaatteita ja
8. laittautui kouluun/töihin lähtiessään.
Mies perusteli uusien vaatteiden ostamista ja laittautumista sillä, että täytyy näyttää edustavalta.
9. Eräänä päivänä mies ilmoitti yhtäkkiä, että hän on onneton ja haluaa erota.
Olin aivan järkyttynyt. Mies ei ollut puhunut tunteistaan minulle mitään. Jälkikäteen ymmärsin, että mies oli tehnyt eroa jo pidemmän aikaa, vaikkei siitä suoraan minulle puhunut. Ja kuten arvata saattaa, syyksi paljastui toinen nainen. Miehellä oli ollut suhde selkäni takana yli vuoden.
Elämää nähneenä aina tavallaan jaksaa hämmästyttää se tosiasia, kuinka samalla tavalla pettäjät käyttäytyvät. Ihan kuin heillä olisi joku hiton pettäjän käsikirja, jonka mukaan he menevät ja käyttäytyvät. Olen lukenut ja kuullut elämäni aikana valehtelematta varmaan tuhansia vastaavia tarinoita ja aina ne pettäjän merkit on samat.
Tässäkin kun luin tuota sun viestiä, hoin "toinen nainen, toinen nainen, toinen nainen" ja viestisi lopussa sen paljastitkin ja totesin, että no niin. Että ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Jos ei muuta, niin mä olen jo mestari näkemään pettäjän käytöksen ja oirehdinnan.
N40+
Tummasin ja numeroin vielä noi niiiiin klassiset pettäjän merkit.
Pettäjän käsikirjassa myös ilmeisesti lukee ennen kohtaa 9, että mies ilmoittaa haluavansa enemmän tilaa.
Itselle ero tuli yllätyksenä, koska meidän liitossa mistään asioista ei koskaan puhuttu kunnolla. Se ei vaan kuulunut mieheni toimintatapoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Ihan samaa tapahtuu toisinpäin. Toki harvemmin, mutta lähipiirissä on parikin tapausta missä mies on ollut vuosia tyytymätön ja sitten kun ilmoittaa erohaluistaa, on vaimo ollut ihan ihmeissään. Kaikki miehet vain totesivat, että tämän oli ihan odotettavaa.
Minä olen tällainen vaimo, jolle tuli yllätyksenä. Mies kritisoi minussa vain sitä, että en purista tiskirättiä tarpeeksi kuivaksi tai en tykkää käydä hänen kanssaan lenkillä. Ja kritisoi, kun olen iltauninen, enkä jaksa valvoa.
Juu, minulle todellakin tuli yllätyksenä, että hän joku eroaa tuollaisista asioista.
Hän oli varmasti jo katsonut uuden rätinpuristajan, joka varmasti puristi rätin tarpeeksi kuivaksi? Kuinka nopeasti hän jäi kiinni toisesta naisesta?
Miehet nimittäin eivät lähde ihan ok suhteesta tyhjän päälle olemaan, mikäli suhteen suurin ongelma on rätinpuristus (näin kärjistettynä).
Pettävät miehet kehittävät vaimoon vikaa ihan mistä vain, jolla oikeuttavat itselleen pettämisen ja lopulta lähtemisen sen salarakkaan matkaan.
Jos ei parempaa syytä keksitä, niin sitten keksitään, että hei sä et purista rättii tarpeeksi kuivaksi.
Näinhän se oli. Ja totta, se nainen oli himosiivooja ja himolenkkeilijä. Iltaunisuudesta en tiedä.
Mä olen kuullut tosi tarinan, että vaimo odotti kolmatta lasta ja pari viikkoa ennen laskettua aikaa mies ilmoitusluontoisesti kertoi, että hän on tavannut toisen naisen ja muuttaa sen luokse ja tämä oli tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta naiselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no. Mistäs tiedät puhua ongelmista, jos et tiedä sellaisia olevan? Mulle ainakin ero tuli "puskista", ja tilanne tosiaan oli se, ettei meillä oikein puhuttu.
Tämähän oli siis kuitenkin se tilanne, mitä ap ei tarkoittanut, mutta lähinnä pointtini on, että eihän sitä osaa alkaa puhua, jos ei tiedä ongelmista. Ainakaan siis omalta puolelta, toinenhan voi olla hautonut asiaa mielessään jo pitkään.
Eikö se jo ole aikamoinen ongelma ettei puhuta? Tuntuu että moni elelee tyytyväisenä tietämättä mitään toisen ajatuksista ja kuulumisista kunhan lastenhoito, sen saamerin pyhän lehmän eli omakotitalon laitto ja laskun maksu sujuu.
On se ongelma, mihin toki oikeasti vasta sitten, kun se liitto jo oli ohi. Kun sitä liiton aikana vaan ajatteli, että ei meillä ole mitään ongelmia, koska ei me koskaan riidelläkään. No ei kai, kun mitään vaikeita asioita ei oteta esille...
Voi tulla myös yht'äkkisiä kriisejä ja elämänmuutoksia. Joskus vain napsahtaa, kaikki palaset loksahtavat paikalle, ja tajuaa, että nyt on lähdettävä.
Kaveri kertoi, että pitkä parisuhde muuttui vähä vähältä täysin seksittömäksi. Lopulta hän vain sanoi, että yhtenä ainoana iltana hänelle tuli ikään kuin ilmestys, että jos joskus vielä haluat romanttisen ja eroottisen suhteen, niin nyt on lähdettävä.
Jo seuraavana päivänä oli jo löytynyt uusi asunto, olimme pakun kanssa auttamassa muutossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks se oo ihan yleinen perustapaus, kun vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista ja sit lopulta haluaa eron kun mikään ei muutu. Miehelle ero tuli puskista.
Tää on just se tosiasia minkä naiset luulee olevan ok. Huom: "vaimo vuosikausia valittaa suhteen epäkohdista". Suomeksi sanottuna jos asiat ei mene tasantarkkaan niin, kuin se vaimo haluaa niin se on yhtä kuin ero. Eli yritetään muuttaa se mies sellaiseksi, kuin itse halutaan. Kaiken mitää mennä minäminäminäminä meiningillä. Se on se ongelma. Ei niinkään se valitus.
Ihan kaikkea ei pysty katsomaan läpi sormien. Jos ainoa ongelma on ne puolison likaiset sukat hujan hajan kämppää, niin tuskin sen tähden kukaan eroa ottaa muuten hyvästä kumppanista vaikka niistä sukista nalkuttaakin. Jos taas ne sukat onkin vain jäävuoren huippu ja tällä nalkuttavalla osapuolella on sisällään kalvava tunne siitä, että hän ei tule puolison toimesta huomioiduksi, kuunnelluksi tai arvostetuksi jokapäiväisessä arjessa, niin ei se mielestäni ole minäminäminäminä meininkiä laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ero tuli puskista.
Mies oli 1. muuttunut ärtyisäksi,
2. oli jatkuvasti mukavissakin tilanteissa pahantuulinen.
3. Haastoi herkästi riitaa.
Usein kysyin, mikä häntä vaivaa.
4. Joko sanoi ettei mikään tai vetosi opiskelu/työstressiin.
Uskoin miestä ja pyrin parhaani mukaan tukemaan noissa asioissa.
5. Mies alkoi iltaisin käydä ahkerasti juoksulenkeillä ja
6. lukittautui puhelimen kanssa suihkuun lenkkien jälkeen.
Ajattelin miehen kaipaavan omaa aikaa ja hoitavan stressiä liikunnalla.
7. Mies alkoi ostaa siistimpiä vaatteita ja
8. laittautui kouluun/töihin lähtiessään.
Mies perusteli uusien vaatteiden ostamista ja laittautumista sillä, että täytyy näyttää edustavalta.
9. Eräänä päivänä mies ilmoitti yhtäkkiä, että hän on onneton ja haluaa erota.
Olin aivan järkyttynyt. Mies ei ollut puhunut tunteistaan minulle mitään. Jälkikäteen ymmärsin, että mies oli tehnyt eroa jo pidemmän aikaa, vaikkei siitä suoraan minulle puhunut. Ja kuten arvata saattaa, syyksi paljastui toinen nainen. Miehellä oli ollut suhde selkäni takana yli vuoden.
Elämää nähneenä aina tavallaan jaksaa hämmästyttää se tosiasia, kuinka samalla tavalla pettäjät käyttäytyvät. Ihan kuin heillä olisi joku hiton pettäjän käsikirja, jonka mukaan he menevät ja käyttäytyvät. Olen lukenut ja kuullut elämäni aikana valehtelematta varmaan tuhansia vastaavia tarinoita ja aina ne pettäjän merkit on samat.
Tässäkin kun luin tuota sun viestiä, hoin "toinen nainen, toinen nainen, toinen nainen" ja viestisi lopussa sen paljastitkin ja totesin, että no niin. Että ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Jos ei muuta, niin mä olen jo mestari näkemään pettäjän käytöksen ja oirehdinnan.
N40+
Tummasin ja numeroin vielä noi niiiiin klassiset pettäjän merkit.
Hmm. Minä en ole eläessäni pettänyt, vaikka välillä olen riidanhakuinen, alan käymään lenkillä tai tavallista enemmän laittaudun. Lukkiudun myös puhelimen kanssa vessaan, koska en halua paljastaa roikkuvani av:lla.
Jos ne sukat on pikkujuttu, niin onhan se pikkujuttu toimittaa ne ajoissa pyykkikoriin. Paitsi miehen logiikalla.
Hyvin harva nainen nauttii nalkuttamisesta, kannattaisi ottaa tosissaan ja kuunnella. Niin ei tulisi yllätyseroja.
Eikö se jo ole aikamoinen ongelma ettei puhuta? Tuntuu että moni elelee tyytyväisenä tietämättä mitään toisen ajatuksista ja kuulumisista kunhan lastenhoito, sen saamerin pyhän lehmän eli omakotitalon laitto ja laskun maksu sujuu.