En vaan voi käsittää, miten joku on voinut lyödä lasta vyöllä "kasvatustarkoituksessa" ?

Isäni löi veljeäni aikanaan. Ja sai turpiinsa kun veli kasvoi isommaksi. Niin että se siitä.

Tääkin ketju taas täynnä Alilaudan puutteessa eläviä betamiehiä.

Joka ikinen aiheesta tehty tutkimus todistaa ruumiillisen kurituksen lisäävän lapsen levottomuutta ja kaikenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kuritettu lapsi päätyy myös aikuisena todennäköisemmin väkivaltaiseen parisuhteeseen, kun rakkaus ja lyöminen on päässä sekoittuneet toisiinsa.

Tämän kiistattoman näytön vuoksi lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on Suomessa RIKOS, aivan kuten puolison tai naapurin hakkaaminen.

Tämä tiedoksi tämän keskustelun lapsiaan pahoinpiteleville kyvyttömille urpåille.

Vierailija kirjoitti:

Joka ikinen aiheesta tehty tutkimus todistaa ruumiillisen kurituksen lisäävän lapsen levottomuutta ja kaikenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kuritettu lapsi päätyy myös aikuisena todennäköisemmin väkivaltaiseen parisuhteeseen, kun rakkaus ja lyöminen on päässä sekoittuneet toisiinsa.

Tämän kiistattoman näytön vuoksi lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on Suomessa RIKOS, aivan kuten puolison tai naapurin hakkaaminen.

Tämä tiedoksi tämän keskustelun lapsiaan pahoinpiteleville kyvyttömille urpåille.

Onko tässä eroja sukupuolten välillä? Mutuna voisi kuvitella, että vyöllä kuritetuista tytöistä tulee hiljaisia alistuvia ylikilttejä. Ja miehistä sitten väkivaltaisia. Onkohan näin?

Mulle melkeinpä suurempaa kidutusta oli odottaminen! Jostain syystä käytäntö oli, että jos kuritusta tuli, se annettiin vasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Ihan kamalaa kun joskus piti monta tuntia yrittää olla normaalisti, tehdä läksyjä ja mitä nyt yleensä teinkään, kun samalla maha kippurassa jännitti sitä tulevaa kuritusta.

Muistaako tai tietääkö joku, että silloin kun kuritus oli sallittua, käsiteltiinkö sitä esim. kasvatusoppaissa tai vanhempien kesken keskutellessa ihan normaalina kasvatusmenetelmänä? Ja oliko jotain suosituksia, milloin vyötä pitäisi käyttää ja minkä ikäisille jne?

No nyt on menty toiseen ääripäähän. Lapset hakee rajoja ja hakkaa vanhempiaan.

Itse olin ainoa neljästä lapsesta joka sai vyöstä. Se rajattomin ja kovapäisin poika. Joillekin ei sanat riitä, vaan oppivat kivun kautta.

Kiitollisin mielin,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei oikeasti satu kovin paljon mutta jääpähän muistiin.

Ai ei satu, kun vyöllä hakataan paljaalle takapuolella? Aika fakiiri olet.

Lapset eivät vielä tunne kipua samalla tavalla kuin aikuiset

Vierailija kirjoitti:

Mulle melkeinpä suurempaa kidutusta oli odottaminen! Jostain syystä käytäntö oli, että jos kuritusta tuli, se annettiin vasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Ihan kamalaa kun joskus piti monta tuntia yrittää olla normaalisti, tehdä läksyjä ja mitä nyt yleensä teinkään, kun samalla maha kippurassa jännitti sitä tulevaa kuritusta.

Kuulostaa siltä, että vanhemmat eivät osanneet tai halunneet olla sen itkua vääntävän lapsen seurassa loppupäivää ja oli helpompi dumpata remmitetty itkevä lapsi sänkyynsä. Aika julmaa oikeastaan. :(

Vierailija kirjoitti:

Ei se minua auttanut pätkääkään saada selkään ja muistan miten kamalalta tuntui nähdä kaverin saavan piiskaa. Omaani en ole fyysisesti satuttanut vaan kasvattanut kurissa kasvattamalla sen väkivallan sijaan. Hyväkäytöksinen siitä on kasvanut. Piiska on keino kun ei osata muutakaan.

Juuri näin. Piiskaaminen on kyvyttömän vanhemman kasvatuskeino. Jossain vaiheessa ei enää pärjää sillä keinolla ja saa itse nokkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei oikeasti satu kovin paljon mutta jääpähän muistiin.

Ai ei satu, kun vyöllä hakataan paljaalle takapuolella? Aika fakiiri olet.

Lapset eivät vielä tunne kipua samalla tavalla kuin aikuiset

Kyllä tuntevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka ikinen aiheesta tehty tutkimus todistaa ruumiillisen kurituksen lisäävän lapsen levottomuutta ja kaikenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kuritettu lapsi päätyy myös aikuisena todennäköisemmin väkivaltaiseen parisuhteeseen, kun rakkaus ja lyöminen on päässä sekoittuneet toisiinsa.

Tämän kiistattoman näytön vuoksi lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on Suomessa RIKOS, aivan kuten puolison tai naapurin hakkaaminen.

Tämä tiedoksi tämän keskustelun lapsiaan pahoinpiteleville kyvyttömille urpåille.

Onko tässä eroja sukupuolten välillä? Mutuna voisi kuvitella, että vyöllä kuritetuista tytöistä tulee hiljaisia alistuvia ylikilttejä. Ja miehistä sitten väkivaltaisia. Onkohan näin?

Väkivallalla kasvatetaan väkivaltaisia ihmisiä. Minua hakattiin lapsena ja käytän hyvin runsaasti henkistä väkivaltaa muihin.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako tai tietääkö joku, että silloin kun kuritus oli sallittua, käsiteltiinkö sitä esim. kasvatusoppaissa tai vanhempien kesken keskutellessa ihan normaalina kasvatusmenetelmänä? Ja oliko jotain suosituksia, milloin vyötä pitäisi käyttää ja minkä ikäisille jne?

Ainakin 70-luvulla siihen on suhtauduttu jo yleisesti kielteisesti eikä sitä todellakaan suositeltu kasvatuskeinona. Asenteet muuttuivat vähitellen siis jo aiemmin, kunnes se lopulta kiellettiin laissa 80-luvun alkupuolella. Ei se tietenkään joitain vanhempia ole estänyt käyttämästä ruumiillista kuritusta. Onhan sitä joissain perheissä vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei oikeasti satu kovin paljon mutta jääpähän muistiin.

Ai ei satu, kun vyöllä hakataan paljaalle takapuolella? Aika fakiiri olet.

Lapset eivät vielä tunne kipua samalla tavalla kuin aikuiset

Älä puhu pskaa!!

Muistan oikein hyvin se, kun isompana tyttönä yritin ja yritin, että en itke, en itke, mutta se on niin kova ja viiltävä kipu, että se itku vaan tuli väkisin muutaman vyön iskun jälkeen viimeistään.

Vyö oli meillä lievimmän pään rankaisua. Tosin en koskaan tehnyt pahoja ja yritin olla hiljaa ja huomaamaton. Isällä rankka työ ja vanhemmilla alkoholiongelma, joten pahoinpitely oli jatkuvaa.

En ole koskaan toipunut siitä.

Lapsiin ei saisi kohdistaa fyysistä eikä henkistä väkivaltaa missään olosuhteissa.

Oon saanu kasvatusmielessä vyöstä, risuista, suu on pesty saippualla sekä tukkapöllyjä. Aikuisiällä en ole ollut missään tekemisessä isäni kanssa, vaikka aina yrittää minuun ottaa yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti olisit ymmärtänyt ja voinut, jos olisit hoitanut viimeisillään raskaana ollessasi kuusi lasta, lypsänyt pari lehmää, hakannut ja kantanut polttopuut, tehnyt lähes tyhjästä ruuat, kantanut saunavedet, miettinyt miten selviät tulevasta talvesta ja mistä keksit lapsille lisää vaatetta. Siinä sivussa kaivelet perunat maasta, peset pyykkiä ja teet vaikka mitä.

Vanhin lapsesi Lasse 6v menee kiellosta huolimatta yksin viereiselle lammelle oman lauttansa kanssa melomaan ja ottaa mukaansa pikkuveli Jaakon 3v. Hukkuminen on tällä kertaa tosi lähellä.

Lassea on kielletty tiukasti jo pari kertaa, mutta nyt tartut jo vyöhön...

Minä menin toistuvasti 3v tielle ja sain selkään. Koskaan ei edes yritetty muuta keinoa kun sanallisesti ja selkään. Ei estetty menemästä, ei vahvistettu kun en mennyt jne. Oletettiin että villi 3v tottelee ja muistaa vain sanomalla. Mikä nyt ei pidä paikkaansa. Oman lapsen kohdalla tehtiin rajat joita löysättiin kun oppi ettei sinne kadulle sännätä. Ei piiskalla vaan opettamalla ja ohjaamalla seurauksin. Ennen ajateltiin että lasten tuli kyselemättä totella ja ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Mulle melkeinpä suurempaa kidutusta oli odottaminen! Jostain syystä käytäntö oli, että jos kuritusta tuli, se annettiin vasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Ihan kamalaa kun joskus piti monta tuntia yrittää olla normaalisti, tehdä läksyjä ja mitä nyt yleensä teinkään, kun samalla maha kippurassa jännitti sitä tulevaa kuritusta.

Totta. Meillä oli käytäntö että selkäsaunan antoi aina isä. Koulusta kotiin palattuani jos oli koti muistutus yms. Äiti sanoi saat selkääsi heti kun isä tulee töistä. Vaikea oli olla ja odottaa huoneessa isän tuloa. Pelkäsin kellon tuloa kohti neljää. Selkäsaunan sain aina heti isän palattua kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Joka ikinen aiheesta tehty tutkimus todistaa ruumiillisen kurituksen lisäävän lapsen levottomuutta ja kaikenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kuritettu lapsi päätyy myös aikuisena todennäköisemmin väkivaltaiseen parisuhteeseen, kun rakkaus ja lyöminen on päässä sekoittuneet toisiinsa.

Tämän kiistattoman näytön vuoksi lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on Suomessa RIKOS, aivan kuten puolison tai naapurin hakkaaminen.

Tämä tiedoksi tämän keskustelun lapsiaan pahoinpiteleville kyvyttömille urpåille.

Voi kuule, kun tämän päivän lapsista joskus tehdään ihan oikea tutkimus, niin huomataan, ettei levottomuus ole ainakaan vähentynyt, eikä kyllä muutkaan ongelmat. Voidaan tutkimuksen mukaan sitten todeta, että kuritta kasvaneet eivät päädy minkäänlaisiin parisuhteisiin, kun ei ne vaan pysty edes siihen.

Enkä ole väkivallan kannalla, mutta täytyy sanoa, että osaa mukeloista voisi olla ihan tarpeellista vähän pyöritellä.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1979 ja muistan vieläkin kun sain idän nahkavyöstä perceelle pienenä ehkä kerran tai kaksi. Rn yhtään muista, mitä pahaa olin tehnyt, olin hyvin kiltti ja hiljainen lapsi.

Olen 1982 syntynyt. Olen saanut sekä vyötä että risua. Mutta ihan syystä on siis rangaistu. En tiedä oliko väärin, en siitä muista kärsineeni. Enemmän olen kärsinyt henkisestä väkivallasta.