Onko 25-30 km trail paha keski-ikäiselle?

Niinkuin joku tuolla sanoikin, rasitukseltaan tuo vertautuu katumaratoniin. Uskotko, ap, että voisit olla ensi kesänä maratonkunnossa, kun et tällä hetkellä juokse lainkaan?

Minäkin suosittelisin ottamaan maltillisemman tavoitteen. Noilla "mitä haittaa" -tyypeillä ei selkeästi ole minkäänlaista käsitystä juoksuharjoittelusta tai rasitusvammoista. 

No ei kai tapahtumiin noin lähtökohtaisesti osallistuta keskeyttäminen mielessä? Ehkä mulla sitten on jotenkin erilainen suhtautuminen, mutta jos meen vaikkapa 10 km juoksutapahtumaan, niin pidän huolta että olen siinä kunnossa, että normaalisti saan matkan suoritettua (toki aina jotain poikkeuksellista voi sattua).

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on hyvin erilaisia ominaisuuksiltaan. Tiedän tapauksia, ketkä eivät treenaa juuri mitään koskaan ja on keski-ikäisenä vähän ylimääräistäkin keskivartalossa. Silti saattavat yhtäkkiä ilmoittautua maratoniin ja päästä maaliin ihan passelilla ajalla keski-ikäiseksi. On siis vaan sellaiset ominaisuudet, että onnistuu.

Toinen taas saattaa treenata paljon vuosien ajan, ja silti tulee keskeytys jossain juoksutapahtumassa.

Turha kommentoida, kun ei tiedä tapausta. Sen vaan sanon, että kyllä noihin tapahtumiin monet ilmoittautuu ihan vain kokeillakseen. Voi olla, että matka jää kesken, mutta eipä se mitään. Noissa tapahtumissa on yleensä oheistoimintaakin jne., että voi olla hauska reissu silti kaveriporukalla.

Onko sulla paljonkin kokemusta pitkistä polkutapahtumista? 

Riippuen reitistä, seuraavalle evakuointipaikalle voi olla pitkäkin matka. Huoltopisteiden väli voi olla 10 km ja sinne seuraavalle pitää päästä omin jaloin, vaikka alkaisikin harmittaa kesken matkan. Sieltä metsästä sinut voidaan evakuoida yleensä vain helikopterilla ja siihen ei ryhdytä siksi, ettei jotakuta huvita enää kilpailla. 

Toki on myös matalamman kynnyksen tapahtumia, joihin voi lähteä enemmän soitellen sotaan, mutta niilläkin pitää raahata itsensä pois sieltä metsästä ja lähtökohtaisesti ei voi luottaa siihen, että järjestäjä hoitaa sinut autokyydillä kisakeskukseen, jos kyseessä ei ole hätätilanne. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvin erikoista, että täällä on linjoilla tyyppejä, joiden mielestä ilmeisesti tapahtumaan ei saa osallistua, ellei ole maaliinpääsykunnossa (mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa, keskeytysprosentti on aika korkealla noissa tapahtumissa, eli kokeilla saa, vaikkei pääsisikään maaliin).

Ihmeellistä lannistamista. Tottakai kannattaa mennä mukaan kavereiden kanssa tapahtumaan ja hienoa, jos se motivoi urheilemaan enemmän. Kyllä siinä kunto kasvaa, vaikka matka tapahtumassa jäisikin kesken. Ihme tosikkoja, että pitäisi olla ironman-kunnossa tai pysyä poissa ja jatkaa vaan kävelylinjalla.

Anna mennä, ap. Älä kuuntele näitä tosikkoja.

Millä sä kuvittelet, että sieltä metsästä tullaan pois, jos kunto loppuu kesken? Loukkaantumistilanteissa muilla kilpailijoilla on tietenkin auttamisvelvollisuus ja tilanteesta riippuen loukkantunut kannetaan porukalla tien varteen tai hälytetään MediHeli paikalle. Muissa tapauksissa sieltä raahaudutaan pois omin voimin vähintään siihen seuraavan tien varteen, mihin saa tilattua taksin. Joissain tilanteissa huoltopisteille saattaa saada raatotaksin, mutta sitä voi joutua odottelemaan tuntikausia. Jos kunto loppuu juostessa, tilanne ei ole vielä yleensä paha, koska silloin voi kävellä pois, mutta jos kunto loppuu kävellessä, ollaan ongelmissa. 

Tapahtumissa on siksi monia eri matkoja, että jokainen voi valita kuntotasolleen sopivan matkan. Ei todellakaan kannata lähteä 30 km matkalle jos jo lähtiessä tietää, ettei ole mahdollisuuksia päästä maaliin. Sitten, jos ei edes tiedä, onko mahdollisuuksia päästä maaliin, tilanne on vielä huonompi, koska silloin ei ole selkeästi treenattu yhtään niin, että olisi mitään käsitystä kuntotasostaan.  

On paha noilla esitiedoilla. Vaihda lyhyempään matkaan.

Kiitos kaikista vastauksista, todella mielenkiintoinen keskustelu ja erittäin hyviä pointteja!

Olen miettinyt jo sitäkin, kannattaako olla reppu, vai pärjääkö vyölaukulla, johon mahtuu pari vesipulloa ja muuta sälää. Kävellessä tykkään mieluummin vyölaukusta, mutta se on nyt tietysti pienin kysymys tässä.

Olen siis juoksua jonkun verran harrastanutkin, mutta se on jäänyt viime vuosina. Uskon, että pystyisin juoksemaan kymmenisen kilometriä nyt aika kylmiltään, vaikkakin hitaasti. Ainakin jos välillä kävelen, siinä ei olisi mitään ongelmaa. Pakko alkaa pian kokeilla.

Tämä polkujuoksutapahtuma on siis vuoristossa, ei Suomessa. Polkuja olen kävellyt ylös ja alas kaikenlaisessa maastossa, ja tiedän, että alastulo on todella vaativaa ja siihen tarvitaan rautaiset reisilihakset, varsinkin jos alastullessa on jo tullut ylöspäin kilometrikaupalla. Aikeenani on siis keskittyä lihaskuntoon hapenoton ja kestävyyden lisäksi ja ajattelin lähinnä joogaa, koska tykkään siitä todella paljon ja olen sitäkin harrastanut.

Kiitos tuosta marstonvertauksesta, niin osan jotenkin hahmottaa. Musta aina tuntuu siltä, että kävellä nyt jaksaa vaikka miten pitkään, mutta onhan tuo eri asia. Mulla on kyllä aika hyvä peruskestävyys.

Hyvä kun vähän psyykkaatte, että viitsin ottaa koko homman tosissani. En todellakaan lähde sinne keskeyttämään, mutta toisaalta mulla ei maaliintulon lisäksi ole mitään tavoitteitakaan. Sisulla ajattelin mennä, jos ei muu auta.

Ap

Jos lähinnä kävelet autolle ja autolta himaan niin on tollanen polkujuoksu(?) ihan hullun hommaa, tekemätön paikka.

Ole realisti.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvin erikoista, että täällä on linjoilla tyyppejä, joiden mielestä ilmeisesti tapahtumaan ei saa osallistua, ellei ole maaliinpääsykunnossa (mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa, keskeytysprosentti on aika korkealla noissa tapahtumissa, eli kokeilla saa, vaikkei pääsisikään maaliin).

Ihmeellistä lannistamista. Tottakai kannattaa mennä mukaan kavereiden kanssa tapahtumaan ja hienoa, jos se motivoi urheilemaan enemmän. Kyllä siinä kunto kasvaa, vaikka matka tapahtumassa jäisikin kesken. Ihme tosikkoja, että pitäisi olla ironman-kunnossa tai pysyä poissa ja jatkaa vaan kävelylinjalla.

Anna mennä, ap. Älä kuuntele näitä tosikkoja.

Kyllä niistä keskeyttäneistäkin ylivoimaisesti suurin osa on ollut ihan realistisessa maaliinpääsykunnossa. Nää on vain sen verran rajuja leikkejä, että hyvin treenatuillakin urheilijoilla sattuu usein loukkaantumisia, vatsan pettämisiä yms. matkan aikana. Aina mahtuu mukaan muutama totaalisen väärässä paikassa olijakin, joiden osalta sopii toivoa, että he tajuavat tilanteensa jo ennen kuin heitä pitää lähteä pelastamaan. 

Mä kirjoitin ton ekan sivun romaanin. 

Jatketaan nyt vielä vähän, mitä ja miten paljon sinun pitäisi treenata, jos nyt päätät lähteä leikkiin mukaan.

ABSOLUUTTISENA MINIMINÄ juoksumatkasta SELVIÄMISEEN pidetään, että viikottaiset harjoituskilometrit ovat keskimäärin samat kuin juostava matka vastaavanlaisessa maastossa muutamien kuukausien ajan ennen kilpailua. Lisäksi siihen vaadittavaan volyymiin on päästävä järkevässä nousujohteisella harjoittelulla, että kroppa kestää sen. Tuo treenimäärä ei vielä taatusti tee reissusta mukavaa, mutta antaa jonkinlaiset mahdollisuudet päästä maaliin. Erittäin suotavaa olisi käydä lisäksi salilla, tehdä jotain tukevaa harjoittelua, kuten uintia ja pyöräilyä ja mielellään juostakin enemmän. Jooga tukee varmasti treenausta erittäin hyvin. 

Oletetaan, että tapahtuma olisi ensi kesäkuussa, jolloin maaliskuun korvilla viikkokilometrien pitäisi olla luokkaa 30 km vaativilla poluilla. Jos teet osan treenistä pururadoilla tai asfaltilla, voit kertoa kilometritavoitteet 1,5:llä, mutta muista, että kaikkea treeniä ei voi tehdä helpossa maastossa. Treeniin PITÄÄ kuulua 1 pitkä lenkki, joka on yleensä n. 40-50 % viikkokilometreistä, eli 12-15 km. Lisäksi viikossa olisi hyvä olla yksi "treeni", jolloin treenataan kovaa. Se voi olla esim. mäkivetoja, tasavauhtinen kova, porrasjuoksua, vetoja yms. Loput kilsat sitten sirotellaan viikkoon niinkuin ne sopii arjen ympärille. 

Yleisohje on, että viikkokilometrien määrä ei saisi nousta yli 10 % viikosta toiseen, jos halutaan pitää vammariski kohtuullisena. Lisäksi joka kolmas tai neljäs viikko on hyvä pitää kevyenä, mikä tarkoittaa n. 50 % edellisen viikon volyymista. Voit alkaa laskemaan tuosta takaperin kuinka paljon sinun pitäisi juosta ensi viikolla, että pääsisit tuohon rytmiin. 

Alusta alkaen kannattaa pitää sitä rytmitystä, että viikossa on 1 pitkä lenkki, joka on tuon 40-50 % viikon kokonaiskilsoista. "Treeni" tulee kuitenkin ohjelmaan mukaan vasta jossain viikon 6-8 hujakoilla, että kehosi on ehtinyt hiukan tottumaan harjoittelun aiheuttamaan rasitukseen.  

Tässä nyt vähän ajatuksia, millä päästä alkuun. Kysy ihmeessä, jos selitin jotain epäselvästi. 

Suurkiitos sinulle, joka vaivauduit selittämään erittäin yksityiskohtaisesti. Oletko ammattilainen vai harrastaja?

Ihan rehellisesti sanottuna en usko, että pystyn treenaamaan noin tarkasti ja tavoitteellisesti. Olen kuitenkin aika vanha jo ja tiedän, etten ole erityisen suunnitelmallinen ihminen, valitettavasti.

Tykkään siitä, että urheilussa on enemmän leikin kuin työn maku ja teen juttuja sen mukaan. Yritän siis tehdä mahdollisimman hyvin niin, että treeni olisi monipuolista eli että siinä olisi voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja pitoa sekä suunta ylöspäin. Kunhan pidän sen mielessä, niin uskon (ja toivon) selviäväni tuosta. Jos ennen kisaa tuntuu, etten selviä, jätän kisan väliin.

Olen päättänyt myös parantaa uintitaitoani tämän vuoden aikana. Osaan uida vain sammakkoa, mutta tavoite on rintauinnissa. Kuulostaa naurettavalta, tiedän, mutta kaikilla meillä on omat haasteemme. Vesi ei ole mun elementti, mutta aion kesyttää sen.

Otan mielelläni vastaan lisää vinkkejä ja kommentteja!

Ap

Olen se joka kommentoi aikaisemmin osallistuneensa itse 30 km:n (vuoristo-) polkujuoksuun,. Olen samaa mieltä, että tärkeintä treenissäsi olisi pitkäkestoisten kävely/juoksutreenien tekeminen esim. kerran viikossa. Muuten jalat eivät kestä vaikka olisitkin muuten hyvässä kunnossa. Olin juuri ikäisesi tuossa kisassa, ja osallistujien keski-ikä oli samaa luokkaa, joten et ole varmasti mitenkään iäkkäästä päästä omassa kisassasi. Kisassa kannattaa aloittaa mahdollisimman rauhallisesti, ja onneksi kaikki muutkin, huippujuoksijoita lukuunottamatta, kävelevät tiukat ylämäet. Yleensä noihin kisoihin osallistuu myös paljon (todella nopeita) kävelijöitä, joihinkin jopa perheitä 

Kaverini (jonka kanssa siis juoksuun osallistun) kertoi juosseensa edellisen vastaavan kisan (25 km polkujuoksu) aikaan 3:55. Tavoite minulla on tosiaan vaan päästä kunnialla maaliin.

Tuli vielä mieleen, että talvella hiihdän, onhan sekin liikuntaa.

Ap

Matkan voi hyvin kertoa kolmella jos se tapahtuu vaikeassa ja näköisessä maastossa..

Vierailija kirjoitti:

Suurkiitos sinulle, joka vaivauduit selittämään erittäin yksityiskohtaisesti. Oletko ammattilainen vai harrastaja?

Ihan rehellisesti sanottuna en usko, että pystyn treenaamaan noin tarkasti ja tavoitteellisesti. Olen kuitenkin aika vanha jo ja tiedän, etten ole erityisen suunnitelmallinen ihminen, valitettavasti.

Tykkään siitä, että urheilussa on enemmän leikin kuin työn maku ja teen juttuja sen mukaan. Yritän siis tehdä mahdollisimman hyvin niin, että treeni olisi monipuolista eli että siinä olisi voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja pitoa sekä suunta ylöspäin. Kunhan pidän sen mielessä, niin uskon (ja toivon) selviäväni tuosta. Jos ennen kisaa tuntuu, etten selviä, jätän kisan väliin.

Olen päättänyt myös parantaa uintitaitoani tämän vuoden aikana. Osaan uida vain sammakkoa, mutta tavoite on rintauinnissa. Kuulostaa naurettavalta, tiedän, mutta kaikilla meillä on omat haasteemme. Vesi ei ole mun elementti, mutta aion kesyttää sen.

Otan mielelläni vastaan lisää vinkkejä ja kommentteja!

Ap

Ihan harrastaja, joka on tehnyt kaikki mahdolliset virheet itse ja sen jälkeen vähän opiskellut asioita ja yrittänyt uudelleen.

Ota ainakin nämä kolme asiaa tosta itsellesi:

1. Älä nosta treenikilometrimäärää liian nopeasti.

2. Juokse pitkä lenkki viikottain. Monta lyhyttä ei korvaa sitä.

3. Usko kroppaasi. Jos tulee kremppaa, älä paina kipua vasten vaan järkeistä tavoitteitasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurkiitos sinulle, joka vaivauduit selittämään erittäin yksityiskohtaisesti. Oletko ammattilainen vai harrastaja?

Ihan rehellisesti sanottuna en usko, että pystyn treenaamaan noin tarkasti ja tavoitteellisesti. Olen kuitenkin aika vanha jo ja tiedän, etten ole erityisen suunnitelmallinen ihminen, valitettavasti.

Tykkään siitä, että urheilussa on enemmän leikin kuin työn maku ja teen juttuja sen mukaan. Yritän siis tehdä mahdollisimman hyvin niin, että treeni olisi monipuolista eli että siinä olisi voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja pitoa sekä suunta ylöspäin. Kunhan pidän sen mielessä, niin uskon (ja toivon) selviäväni tuosta. Jos ennen kisaa tuntuu, etten selviä, jätän kisan väliin.

Olen päättänyt myös parantaa uintitaitoani tämän vuoden aikana. Osaan uida vain sammakkoa, mutta tavoite on rintauinnissa. Kuulostaa naurettavalta, tiedän, mutta kaikilla meillä on omat haasteemme. Vesi ei ole mun elementti, mutta aion kesyttää sen.

Otan mielelläni vastaan lisää vinkkejä ja kommentteja!

Ap

Ihan harrastaja, joka on tehnyt kaikki mahdolliset virheet itse ja sen jälkeen vähän opiskellut asioita ja yrittänyt uudelleen.

Ota ainakin nämä kolme asiaa tosta itsellesi:

1. Älä nosta treenikilometrimäärää liian nopeasti.

2. Juokse pitkä lenkki viikottain. Monta lyhyttä ei korvaa sitä.

3. Usko kroppaasi. Jos tulee kremppaa, älä paina kipua vasten vaan järkeistä tavoitteitasi.

Ja vielä jatkokysymys. Mihin tapahtumaan olette menossa? Voisin katsoa reittiprofiilia ja huoltopisteitä, niin osaisin arvailla jotain esim tuosta reppuasiasta.

Heh. Hauska keskustelu. Mukana on selkeästi muutama tyyppi, joilla on jotain käsitystä, mistä puhuvat ja sitten häslääjämammoja, jotka vain tunkevat mukaan kaikkeen miettimättä, onko siinä mitään järkeä.

Onko paha tai tekemätön paikka? Suunnistaja etenee aika tarkkaan 10 kilsaa tunnissa. Tällä tarkoitan maajoukkuetason suunnistajaa. Tavikselle haasteena ei ole voima tai kestävyys sinänsä. Polvet ovat kovilla ja nilkan nyrjähtäminen vaanii mikäli yrittää edetä liian nopeasti. Siis maltilla edeten ja pahoissa paikoissa köpöttelemällä pääsee varmasti maaliin. Aikaa kuluu sen mitä kuluu.

Olen itse vaeltanut Kiilopäältä Luirojärvelle. Se on jotain 35 kilsaa. Siihen kului koko päivä aamusta myöhäiseen iltaan. Tietenkin pidimme taukoja matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurkiitos sinulle, joka vaivauduit selittämään erittäin yksityiskohtaisesti. Oletko ammattilainen vai harrastaja?

Ihan rehellisesti sanottuna en usko, että pystyn treenaamaan noin tarkasti ja tavoitteellisesti. Olen kuitenkin aika vanha jo ja tiedän, etten ole erityisen suunnitelmallinen ihminen, valitettavasti.

Tykkään siitä, että urheilussa on enemmän leikin kuin työn maku ja teen juttuja sen mukaan. Yritän siis tehdä mahdollisimman hyvin niin, että treeni olisi monipuolista eli että siinä olisi voimaa, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja pitoa sekä suunta ylöspäin. Kunhan pidän sen mielessä, niin uskon (ja toivon) selviäväni tuosta. Jos ennen kisaa tuntuu, etten selviä, jätän kisan väliin.

Olen päättänyt myös parantaa uintitaitoani tämän vuoden aikana. Osaan uida vain sammakkoa, mutta tavoite on rintauinnissa. Kuulostaa naurettavalta, tiedän, mutta kaikilla meillä on omat haasteemme. Vesi ei ole mun elementti, mutta aion kesyttää sen.

Otan mielelläni vastaan lisää vinkkejä ja kommentteja!

Ap

Ihan harrastaja, joka on tehnyt kaikki mahdolliset virheet itse ja sen jälkeen vähän opiskellut asioita ja yrittänyt uudelleen.

Ota ainakin nämä kolme asiaa tosta itsellesi:

1. Älä nosta treenikilometrimäärää liian nopeasti.

2. Juokse pitkä lenkki viikottain. Monta lyhyttä ei korvaa sitä.

3. Usko kroppaasi. Jos tulee kremppaa, älä paina kipua vasten vaan järkeistä tavoitteitasi.

Ja vielä jatkokysymys. Mihin tapahtumaan olette menossa? Voisin katsoa reittiprofiilia ja huoltopisteitä, niin osaisin arvailla jotain esim tuosta reppuasiasta.

Ei ole tullut vastausta, mutta jatketaan nyt omaa pohdintaa, kun on kerrankin itseä kiinnostava aihe. 

30 km kisa on sen verran pitkä, että erityisesti hitaasti etenevälle kuntoilijalle, jonka maaliinpääsystä on epävarmuutta, on lähes pakollista ottaa jokin takki mukaan. Jos kunto ja erityisesti energiat loppuvat kesken, tulee lämpimälläkin säällä helposti kylmä. Ihan ohkainenkin kalvotakki ja mahdollisesti avaruuslakana pitävät kehon lämpöä yllättävän hyvin. Lisäksi ei kannata luottaa, että huoltopisteiltä saa tarpeeksi energiaa, vaan jotain geeliä yms. kannattaa olla mukana. Juomaa kannattaa olla mukana riittävästi huoltopisteiden väleille. Todennäköisesti n. 1 litra on riittävästi pullotilaa ja niitä sitten täydennetään tarpeen mukaan. Tällä hetkellä muodissa on rintataskuissa kannettavat lötköpullot, mutta perinteisellä juomarakolla on oma kannattajakuntansa ja näiden paremmuusero on puhdas mielipidekysymys. Itse käytän juostessa lötköjä ja seikkailukisoissa rakkoa (tai molempia kisasta riippuen). Lisäksi kisassa saattaa olla jotain pakollisia varusteita, kuten EA-pakkaus.

Tämä kamamäärä kulkee fiksuiten juoksuliivissä. Vyölaukun pitäisi olla melko massiivinen ja todennäköisesti se olisi aika inhottava juoksun kannalta. Liivejä on sitten monenlaisilla säilytystiloilla, mutta tällaiseen käyttöön n. 4 litran kokoluokka lienee sopiva. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvin erikoista, että täällä on linjoilla tyyppejä, joiden mielestä ilmeisesti tapahtumaan ei saa osallistua, ellei ole maaliinpääsykunnossa (mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa, keskeytysprosentti on aika korkealla noissa tapahtumissa, eli kokeilla saa, vaikkei pääsisikään maaliin).

Ihmeellistä lannistamista. Tottakai kannattaa mennä mukaan kavereiden kanssa tapahtumaan ja hienoa, jos se motivoi urheilemaan enemmän. Kyllä siinä kunto kasvaa, vaikka matka tapahtumassa jäisikin kesken. Ihme tosikkoja, että pitäisi olla ironman-kunnossa tai pysyä poissa ja jatkaa vaan kävelylinjalla.

Anna mennä, ap. Älä kuuntele näitä tosikkoja.

No minusta olisi hyvin erikoista osallistua tapahtumaan, jossa tietää jo etukäteen, että ei ole siinä kunnossa, että on mahdollisuuksia päästä maaliin. Johonkin katumaratonille on vielä aika huoletonta osallistua, kun voi vaan poiketa matkan varrelta lähibaariin, jos ei huvitakaan enää juosta, mutta metsässä se on aika eri juttu. Miksi ei voisi vain mennä kuntonsa mukaisiin tapahtumiin? Olisi varmaan aika paljon mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Haha porukka täällä ihan kujalla mitä trail tarkoittaa.

Ei ole paha. Mutta aloitat heti huomenna treenaamaan. Ensimmäinen kuukausi ihan kevyttä treeniä.

No minulle ainakin vanhana maastopyöräilijänä trail tarkoittaa ensisijaisesti erästä maastopyöräilyn alamuotoa. Sen lisäksi tietääkseni trail nimi esiintyy monessa muussakin lajissa, joten kannattaisi olla tarkempi näiden aloitusten kanssa.