Ateistit ovat enemmistö Suomessa ja kasvavassa määrin länsimaissa

Eiköhän se pahin kirkosta eroaminen aalto ole jo takanapäin.

Monet näistä eronneista on jo liittynyt takaisin kirkkoon.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se pahin kirkosta eroaminen aalto ole jo takanapäin.

Monet näistä eronneista on jo liittynyt takaisin kirkkoon.

Ei pidä paikkaansa. Puolet kirkkoon takaisin liittyneistä eroaa uudelleen saman vuoden aikana.

Kirkon täysin maallistuneita jäseniä (jotka voi erota koska tahansa) on kirkossa vielä 700 000.

Toisaalta suuri kirkkoon sitoutuneet eli suuret ikäluokat on jo eläkkeellä. Suurten ikäluokkien eka poistumisaalto on jo hyvää vauhtia. Kirkko menettää tällä hetkellä tuhan jäsentä kuukaudessa luonnollisen poistumisen kautta. Luvusta on jo erotettu kastetut.

Eli ei näytä kirkon kannalta hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Teologisesti ateismi on kain vain teismiin. Teismi on oppi, ei fakta tai epätosi joten sen kumoamiseksi ei tarvitse perustella koska oppi on aina pohjimmiltaan sellainen väite jota ei voi perustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Ateisti on henkilö, joka ei aktiivisesti usko jumaluuksien olemassaoloon. Ateistin nimilapun alle mahtuu skaala "en ole millään tavalla varma, mutta tuntuu että jumaluuksia ei ole, voin toki olla väärässäkin" - "tiedän täydellä 100% varmuudella että jumaluuksia ei ole".

Agnostismi taas tarkoitta sellaista näkemystä, jonka mukaan jumaluuksia koskeva tieto ei ole mahdollista. Agnostismi ei siis ota minkäänlaista kantaa jumaluuksien olemassaoloon. Agnostikko voi olla teisti tai ateisti mutta on sitä mieltä, että jumalan olemassaolo, jumalan mahdollisista ominaisuuksista puhumattakaan, on pysyvästi ja auttamattomasti meidän tiedonhankintakykyjemme ulkopuolella.

Ihminen joko uskoo jumaluuksien olemassaoloon tai ei, ei ole kolmatta vaihtoehtoa. Jos ei usko, on ateisti.

En ole koskaan ollut noiden filosofisten määritelmien fani.  Mielestäni agnostikko on henkilö ilman gnosista, eli tietoa. Hän on siis ihminen, joka ei muista kuka tai mikä hän todellisuudessa on.

T. eri

No ikävä kyllä sanojen määritelmät eivät ole mielipidekysymyksiä.

Sanojen määritelmät ovat nimenomaan mielipidekysymyksiä, eivät mitään muuta.

Ate on tuhon, harhakuvitelmien ja mielettömyyden jumalatar, joka saa ihmiset ja jumalat sokeiksi tosiasioille. Ateismi siis kieltää todelliset arvot ja palvoo harhakuvitelmia ja mielettömyyttä.

Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Sinulla ei ainakaan äly riitä edes ymmärtämään termistöä.

Ihminen joko uskoo jumalaan tai ei, siinä ei ole mitään kolmatta vaihtoehtoa. En tiedä miksi se ateisti-sana on niin pelottava, että moni sitä väistelee. Se on tekninen termi ihmiselle, joka ei usko että jumala on olemassa. Ei sen kummempaa. 

Agnostikkoja ovat sekä uskovaiset että ateistit, koska harva väittää tietävänsä asiaa varmasti suuntaan tai toiseen. Oikeastaanhan jos kyse olisi tiedosta, se ei olisi enää uskoa ja koko uskon pointti häviäisi.

Agnostinen uskovainen = uskoo, mutta ei tiedä varmasti että jumala on olemassa

Gnostinen uskovainen = uskoo ja tietää varmasti että jumala on olemassa

Agnostinen ateisti = ei usko, mutta ei tiedä varmasti ettei jumalaa ole olemassa

Gnostinen ateisti = ei usko ja tietää varmasti ettei jumalaa ole olemassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Teologisesti ateismi on kain vain teismiin. Teismi on oppi, ei fakta tai epätosi joten sen kumoamiseksi ei tarvitse perustella koska oppi on aina pohjimmiltaan sellainen väite jota ei voi perustella.

Minä ajattelen sen ihan vain totuusväitteenä havainnoitavissa olevasta todellisuudesta. Onko yksisarvisia? Ei näytä olevan. Onko jumalia? Ei näytä olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Teologisesti ateismi on kain vain teismiin. Teismi on oppi, ei fakta tai epätosi joten sen kumoamiseksi ei tarvitse perustella koska oppi on aina pohjimmiltaan sellainen väite jota ei voi perustella.

Minä ajattelen sen ihan vain totuusväitteenä havainnoitavissa olevasta todellisuudesta. Onko yksisarvisia? Ei näytä olevan. Onko jumalia? Ei näytä olevan.

Kirjoitin teologisessa kontekstissa. Eli siinäkin tunnustetaan että Jumala-väite eli teismi on mahdottomuus, tarkkaan ottaen kontekstivirhe.

Todellisuudessa on mielestäni selvää ettei Jumalaa ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasketaanko ateisteihin kaikki ne jotka harjoittaa noituutta, joogaa, energiahoitoja, teosofiaa, wiccailua, tarot-korteilla ennustamista tai kristallien energioiden käyttöä? Näitä nimittäin on varmaan 90% naisista, niin ainakin Hellsingin spämnomat antaa ymmärtää.

Ateisti on kuka hyvänsä sellainen henkilö, joka ei usko vähintään yhden jumaluuden olemassaoloon. Listaamasi henkilöt voivat olla ateisteja tai voivat olla olematta.

Se, mikä on mielenkiintoista on se, että täällä tuodaan nämä tämäntyyppiset humpuukit jatkuvasti esiin, mutta kukaan ei (kai) ole maininnut salaliittoteorioita uskonnollisuuden modernina muotona. Jotkin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja hyvinkin läheisesti ja kummankin ytimessä on puutteellinen ymmärrys siitä, milloin on syytä uskoa väitteitä ja milloin ei.

Niin, on varmasti totta että Saatanaa ei lasketa jumalaksi. Kuitenkin, monet jumalat mitä historian tarusto tuntee, pohjaavat sinne. Eikä varmaan kaikki jotka leikkii näitä taikauskojuttuja tai harrastavat joogaa, tajua mikä pohja näillä on. Lukevat jotain mantroja eikä tiedä mitä tekevät.

Tuo on lähinnä määrittelykysymys. Saatana raamatun kertomusten perustella on yliluonnollinen olento joka käyttää yliluonnollisia voimia. Millä tavalla se sitten eroaa vaikka antiikin kreikan lukuisista jumalista? Mikä tekee jumalasta jumalan?

Jumala ja Saatana ovat saman kirjan hahmoja, olisi aika outoa jos uskoisi toiseen mutta ei toiseen.

Saatanahan oli Jumalan poika. Mutta jumalia (Jumalaa?) oli useampia. Vanhimmat Raamatun tekstit eivät ole monoteistisia.

Kiva tuli tunnustisluvuksi 666 :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persoonallinen jumala johon esim.uskontunnustuksessa viitataan ei tarkoita henkilökohtaista jumalaa vaan jumalaa joka on persoona, tietoinen itsenäinen olento. Tämä tosin tekee kaikkivaltiudesta ja kaikkitietävyydestä hankalaa koska jm johtavat persoonattomuuteen.

Toisaalta, mikä on persoonaton jumala? Koko lisämääre persoonallinen on oikeastaan turha. Persoonattomaan jumalaan kun ei saa oikein yhteyttä, jolloin palvontakin on turhaa.

Nimenomaan. Joko koko käsite Jumala on turha tai väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Kaikissa yhteiskunnissa, joissa ei ole kristinuskosta kuultukaan, esimerkiksi tappaminen ja varastaminen on ollut kiellettyä.

Jo kuuluisat Hammurabin lait tehtiin 1000 vuotta ennen kuin juutalaisuutta tai kristinuskoa oli olemassakaan.

Niin mites ne vastasyntyneiden tyttölasten tappamiset Kiinassa, niitä ei sitten lasketa vai? Ja Hitler ja Stalin olivat ateisteja eikö?

Eihän niitä vastasynteinä tyttölapsia millään lain siunauksella tapettu. Kyllä murhia on tapahtunut kaikissa yhteiskunnissa lainsäädännöstä riippumatta, myös kristittyenemmistöisissä yhteiskunnissa.

Stalin oli mitä ilmeisimmin ateisti, Hitler mitä ilmeisimmin ei ollut (joskaan ei myöskään ollut kristitty). Molemmat ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun vainoharhaisen sosiopaatin käsiin annetaan absoluuttinen valta.

Kiinalaisten tyttölasten surmaaminen ei kyllä ollut yksittäisen kätilön päähänpisto ja Hitler kyllä taisi olla ateisti.

Hitler uskoi jonkinlaiseen sallimukseen/johdatukseen, joka oli valinnut hänet Saksan johtajaksi ja uskoi tästä johtuen olevansa erehtymätön, etenkin viimeisinä vuosinaan. Hitler ilmeisesti uskoi myös jonkinlaiseen alkuunpanevaan jumaluuteen. Kristitty hän ei tiettävästi ollut, vaikka julkisesti puhuikin paljon myönteisesti kristinuskosta ja oli hyvissä väleissä katolisen kirkon kanssa.

Hitler vainosi uskovaisia juutalaisia ja maallistuneita juutalaisia, vainosi eri kirkkokuntien pappeja, katolisia nunnia jne.

Mitä taas ei toisaalta ole todisten minkään puolesta tai mitään vastaan. Hirmutekoja tekevät ihmiset täysin riippumatta uskonnollisesta vakaumuksestaan. Tuskin kukaan kehtaa väittää, etteikö kristitty jumalaan uskova olisi ikinä tehnyt hirmutekoja.

Hitler oli myös vannoutunut ja syvästi uskova katolilainen kristitty. Germaanisesta pakanauskonnosta haaveilu alkoi vasta 43.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateistit eivät ymmärrä oikeaa ja väärää koska ei ole Raamattua ja uskoa Herraan opastamasta.

Oikein hyvin ymmärtävät. Paljon paremmin kuin yksikään luulevainen joka satukirjallaan oikeuttaa orjuuden ja naisten alistamisen.

Ateistien kokouksissa vaadittiin muutama vuosi sitten mies osallistujilta allekirjoitus sopimukseen etteivät seksuaalisesti häiristse naisia.

Ja sinäkö luulet, etteivät uskonnolliset miehet häiritse naisia seksuaalisesti ja raiskaa heitä? Buahaha!

Jos ne on enemmänkin kiinnostuneet pikkupojista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Mistään asiasta ei voi saada "tietoa" vaan "tieto" perustuu aina uskoon, koska "tieto" perustuu uskoon siitä, että havainto olisi totta. Näin ollen Jumalan olemassa olo perustuu myös "tietoon", koska Jumala on havaittavissa, jos Jumalaan uskoo.

Raamataun mukaan Jumala on mikä on (2. Moos. 3:14).

Tuomaan evankeliumin mukaan: Jeesus sanoi, ”Olen valo kaikkien yllä. Olen kaikkeus. Kaikki lähti minusta ja minuun kaikki palaa. Halkaise halko; olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.”

Näin ollen, jos jotain on olemassa ja Jumala on kaikki mitä on olemassa. Tällöin Jumala on olemassa. Ateismi kuiteinkin esittää väitteen, että Jumalaa ei ole olemassa, joka tarkoittaa, että myöskään havainnoijaa tai mitään muutakaan ei ole silloin olemassa. Näin ollen keskeinen kysymys on se, onko olemassaoloa olemassa ja jos on, mitä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Ateisti on henkilö, joka ei aktiivisesti usko jumaluuksien olemassaoloon. Ateistin nimilapun alle mahtuu skaala "en ole millään tavalla varma, mutta tuntuu että jumaluuksia ei ole, voin toki olla väärässäkin" - "tiedän täydellä 100% varmuudella että jumaluuksia ei ole".

Agnostismi taas tarkoitta sellaista näkemystä, jonka mukaan jumaluuksia koskeva tieto ei ole mahdollista. Agnostismi ei siis ota minkäänlaista kantaa jumaluuksien olemassaoloon. Agnostikko voi olla teisti tai ateisti mutta on sitä mieltä, että jumalan olemassaolo, jumalan mahdollisista ominaisuuksista puhumattakaan, on pysyvästi ja auttamattomasti meidän tiedonhankintakykyjemme ulkopuolella.

Ihminen joko uskoo jumaluuksien olemassaoloon tai ei, ei ole kolmatta vaihtoehtoa. Jos ei usko, on ateisti.

En ole koskaan ollut noiden filosofisten määritelmien fani.  Mielestäni agnostikko on henkilö ilman gnosista, eli tietoa. Hän on siis ihminen, joka ei muista kuka tai mikä hän todellisuudessa on.

T. eri

No ikävä kyllä sanojen määritelmät eivät ole mielipidekysymyksiä.

Sanojen määritelmät ovat nimenomaan mielipidekysymyksiä, eivät mitään muuta.

Ate on tuhon, harhakuvitelmien ja mielettömyyden jumalatar, joka saa ihmiset ja jumalat sokeiksi tosiasioille. Ateismi siis kieltää todelliset arvot ja palvoo harhakuvitelmia ja mielettömyyttä.

Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä?

Määrittele tyhmä.

Ylikompensaatio näkyy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Mistään asiasta ei voi saada "tietoa" vaan "tieto" perustuu aina uskoon, koska "tieto" perustuu uskoon siitä, että havainto olisi totta. Näin ollen Jumalan olemassa olo perustuu myös "tietoon", koska Jumala on havaittavissa, jos Jumalaan uskoo.

Raamataun mukaan Jumala on mikä on (2. Moos. 3:14).

Tuomaan evankeliumin mukaan: Jeesus sanoi, ”Olen valo kaikkien yllä. Olen kaikkeus. Kaikki lähti minusta ja minuun kaikki palaa. Halkaise halko; olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.”

Näin ollen, jos jotain on olemassa ja Jumala on kaikki mitä on olemassa. Tällöin Jumala on olemassa. Ateismi kuiteinkin esittää väitteen, että Jumalaa ei ole olemassa, joka tarkoittaa, että myöskään havainnoijaa tai mitään muutakaan ei ole silloin olemassa. Näin ollen keskeinen kysymys on se, onko olemassaoloa olemassa ja jos on, mitä se on.

Voi olla, että tiedämme jotain, voi olla että emme. Oleellista ei ole se, mitä tiedämme ja mitä emme vaan se, mitkä uskomukset ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. En ole koskaan kuullut yhtäkään syytä ajatella, että uskomus "jumala on olemassa" olisi oikeutettu (tai tosi). Jos sinulla on tiedossa tällainen oikeutus, olen kiinnostunut kuulemaan. Filosofiset argumentit, joissa Jumala ja kasa muita käsitteitä määritellään niin, että Jumalan on *pakko* olla olemassa eivät siihen pysty, vrt. Täydellisen saaren argumentti.

Ateismi ei väitä, että jumalia ei ole olemassa vaan että yksikään jumaluuksia olemassaoleviksi esittävä väite ei ole täyttänyt todistustaakkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Mistään asiasta ei voi saada "tietoa" vaan "tieto" perustuu aina uskoon, koska "tieto" perustuu uskoon siitä, että havainto olisi totta. Näin ollen Jumalan olemassa olo perustuu myös "tietoon", koska Jumala on havaittavissa, jos Jumalaan uskoo.

Raamataun mukaan Jumala on mikä on (2. Moos. 3:14).

Tuomaan evankeliumin mukaan: Jeesus sanoi, ”Olen valo kaikkien yllä. Olen kaikkeus. Kaikki lähti minusta ja minuun kaikki palaa. Halkaise halko; olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.”

Näin ollen, jos jotain on olemassa ja Jumala on kaikki mitä on olemassa. Tällöin Jumala on olemassa. Ateismi kuiteinkin esittää väitteen, että Jumalaa ei ole olemassa, joka tarkoittaa, että myöskään havainnoijaa tai mitään muutakaan ei ole silloin olemassa. Näin ollen keskeinen kysymys on se, onko olemassaoloa olemassa ja jos on, mitä se on.

Ihan hyviä metafyysisiä kysymyksiä, mutta ei tässä pohdinnassa tarvita jumalia eikä jeesuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Mistään asiasta ei voi saada "tietoa" vaan "tieto" perustuu aina uskoon, koska "tieto" perustuu uskoon siitä, että havainto olisi totta.

No ei todellakaan.

Mukava kehityssuunta. Pian päästään kirkosta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan uskovainen se on ateistikin. Ateistihan uskoo ettei jotakin ole.  

Ateismi on uskonto yhtä paljon kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.

Ateisteistakin löytyy kaikenlaisia kultteja

Ateismi ottaa kantaa vain kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon". Henkilö voi olla ateisti ja uskoa yksisarvisiin, liittyä kulttiin tai keräillä postimerkkejä. Ne on ateismin määritelmän kannalta täysin epäoleennaisia asioita. Jos vastaat kysymykseen "uskotko jonkin jumalan olemassaoloon" kieltävästi olet ateisti.

Ei välttämättä! Jos henkilö ei osaa sanoa, onko jokin jumala olemassa, hän ei usko jumalaan, mutta ei kuitenkaan ole ateisti. Ateisti uskoo tietävänsä, ettei mitään jumalaa ole. Se, joka ei tiedä mitä ajatella, ei ole uskovainen eikä ateisti.

Se, joka sanoo, ettei usko, mutta myöntää että hän ei voi tietää, onko Jumala olemassa vai ei, on agnostikko.

Agnostikko jättää ikään kuin auki mahdollisuuden sille, että Jumala voi olla olemassa. vaikka hän ei sitä usko tai tiedä.

Ateisti väittää tietävänsä, että Jumalaa ei ole.

Minusta agnostikot ovat älykkäämpiä kuin ateistit.

Väärin. Agnostismi on kanta tietoon, ateismi uskoon. Suurin osa ateisteista ovat siis agnostisia ateisteja, koska ymmärtävät että olemattomuutta ei voi todistaa.

Agnostismi ei ota kantaa siihen että olemattomuutta ei voi todistaa, vaan siihen että Jumalasta ei voi saada tietoa.

Mistään asiasta ei voi saada "tietoa" vaan "tieto" perustuu aina uskoon, koska "tieto" perustuu uskoon siitä, että havainto olisi totta. Näin ollen Jumalan olemassa olo perustuu myös "tietoon", koska Jumala on havaittavissa, jos Jumalaan uskoo.

Raamataun mukaan Jumala on mikä on (2. Moos. 3:14).

Tuomaan evankeliumin mukaan: Jeesus sanoi, ”Olen valo kaikkien yllä. Olen kaikkeus. Kaikki lähti minusta ja minuun kaikki palaa. Halkaise halko; olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.”

Näin ollen, jos jotain on olemassa ja Jumala on kaikki mitä on olemassa. Tällöin Jumala on olemassa. Ateismi kuiteinkin esittää väitteen, että Jumalaa ei ole olemassa, joka tarkoittaa, että myöskään havainnoijaa tai mitään muutakaan ei ole silloin olemassa. Näin ollen keskeinen kysymys on se, onko olemassaoloa olemassa ja jos on, mitä se on.

Voi olla, että tiedämme jotain, voi olla että emme. Oleellista ei ole se, mitä tiedämme ja mitä emme vaan se, mitkä uskomukset ovat oikeutettuja ja mitkä eivät. En ole koskaan kuullut yhtäkään syytä ajatella, että uskomus "jumala on olemassa" olisi oikeutettu (tai tosi). Jos sinulla on tiedossa tällainen oikeutus, olen kiinnostunut kuulemaan. Filosofiset argumentit, joissa Jumala ja kasa muita käsitteitä määritellään niin, että Jumalan on *pakko* olla olemassa eivät siihen pysty, vrt. Täydellisen saaren argumentti.

Ateismi ei väitä, että jumalia ei ole olemassa vaan että yksikään jumaluuksia olemassaoleviksi esittävä väite ei ole täyttänyt todistustaakkaansa.

Kuka antaa oikeutuksen uskomuksiin?

Oikeus = valta = "totuus" = "tieto" = diktatuuri