Ateistit ovat enemmistö Suomessa ja kasvavassa määrin länsimaissa

Minkään yksittäisen uskonnon jumalakäsitys ei ole se ainut oikea käsitys, vielä vähemmän totuus jumalasta/jumalista. Usko on aina vain uskoa, ei tietoa, saati ''parempaa tietoa'' tai ''oikeaa tietoa'' jumalasta/jumalista.

Minusta vaikuttaa siltä että jos ihminen sanoo ettei usko kristinuskon jumalaan, se tarkoittaa heti että hänet saa leimata ateistiksi. 

No, kai tämä on vain hyväksyttävä asiain tilaksi. Ihminen ei ikinä muutu. Jotkut ovat aina oikeassa ja jotkut oikeassa olijat ovat taipuvaisia leimaamaan ja jopa tuomitsemaan toisia, syystä että nämä ajattelevat asioista toisin kuin ''oikeassa'' olija ja ''oikein'' uskova itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Miten niin ateismi jättää ihmisen tyhjäksi? Ei ateismin ole tarkoituskaan tarjota vastauksia "ikuisuuskysymyksiin". Se ainoastaan poistaa uskon todistamattomiin entiteetteihin.

Eli se ei tarjoa tilalle mitään, vain tyhjyyttä. Kaikki alkaa tyhjyydestä ja ateistin loppukin on tyhjyyttä.

Kyllä se ateistin elämänsisältö tulee ihan muualta kuin ateismista, joka ei ole kokoelma dogmeja, kuten uskonnot aina ovat. Dogmi on siis todistamatta totena otettu väite. Ateismi ei väitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Kaikissa yhteiskunnissa, joissa ei ole kristinuskosta kuultukaan, esimerkiksi tappaminen ja varastaminen on ollut kiellettyä.

Jo kuuluisat Hammurabin lait tehtiin 1000 vuotta ennen kuin juutalaisuutta tai kristinuskoa oli olemassakaan.

Niin mites ne vastasyntyneiden tyttölasten tappamiset Kiinassa, niitä ei sitten lasketa vai? Ja Hitler ja Stalin olivat ateisteja eikö?

Eihän niitä vastasynteinä tyttölapsia millään lain siunauksella tapettu. Kyllä murhia on tapahtunut kaikissa yhteiskunnissa lainsäädännöstä riippumatta, myös kristittyenemmistöisissä yhteiskunnissa.

Stalin oli mitä ilmeisimmin ateisti, Hitler mitä ilmeisimmin ei ollut (joskaan ei myöskään ollut kristitty). Molemmat ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun vainoharhaisen sosiopaatin käsiin annetaan absoluuttinen valta.

Kiinalaisten tyttölasten surmaaminen ei kyllä ollut yksittäisen kätilön päähänpisto ja Hitler kyllä taisi olla ateisti.

Hitler uskoi jonkinlaiseen sallimukseen/johdatukseen, joka oli valinnut hänet Saksan johtajaksi ja uskoi tästä johtuen olevansa erehtymätön, etenkin viimeisinä vuosinaan. Hitler ilmeisesti uskoi myös jonkinlaiseen alkuunpanevaan jumaluuteen. Kristitty hän ei tiettävästi ollut, vaikka julkisesti puhuikin paljon myönteisesti kristinuskosta ja oli hyvissä väleissä katolisen kirkon kanssa.

Tiedät varmasti myös että Katolinen kirkko ei ole kristinuskoa? Katolilaisuudessa on lukuisia harhaoppeja, mitä ei Raamattu ja kristinusko tunnusta.

Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä? Se ei vain ole kristinuskoa, se on myös suurin ja vanhin kristinuskon muoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Miten niin ateismi jättää ihmisen tyhjäksi? Ei ateismin ole tarkoituskaan tarjota vastauksia "ikuisuuskysymyksiin". Se ainoastaan poistaa uskon todistamattomiin entiteetteihin.

Eli se ei tarjoa tilalle mitään, vain tyhjyyttä. Kaikki alkaa tyhjyydestä ja ateistin loppukin on tyhjyyttä.

En minä kaipaa mitään ylimääräistä "täytettä" elämääni. MInun elämäni sisältö ovat perhe, suku, ystävät, harrastukset, työ jne. Ne antavat minulle elämyksiä ja kokemuksia ja tunteen omasta tarpeellisuudestani ja siitä että muut rakastavat minua sellaisena kuin olen.

Ymmärrän hyvin että joku muu saa sen kokemuksen jumalasta mutta ei ole mikään fakta että samaa sisällön tunnetta ei voisi saada muualtakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Kaikissa yhteiskunnissa, joissa ei ole kristinuskosta kuultukaan, esimerkiksi tappaminen ja varastaminen on ollut kiellettyä.

Jo kuuluisat Hammurabin lait tehtiin 1000 vuotta ennen kuin juutalaisuutta tai kristinuskoa oli olemassakaan.

Niin mites ne vastasyntyneiden tyttölasten tappamiset Kiinassa, niitä ei sitten lasketa vai? Ja Hitler ja Stalin olivat ateisteja eikö?

Eihän niitä vastasynteinä tyttölapsia millään lain siunauksella tapettu. Kyllä murhia on tapahtunut kaikissa yhteiskunnissa lainsäädännöstä riippumatta, myös kristittyenemmistöisissä yhteiskunnissa.

Stalin oli mitä ilmeisimmin ateisti, Hitler mitä ilmeisimmin ei ollut (joskaan ei myöskään ollut kristitty). Molemmat ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun vainoharhaisen sosiopaatin käsiin annetaan absoluuttinen valta.

Kiinalaisten tyttölasten surmaaminen ei kyllä ollut yksittäisen kätilön päähänpisto ja Hitler kyllä taisi olla ateisti.

Hitler uskoi jonkinlaiseen sallimukseen/johdatukseen, joka oli valinnut hänet Saksan johtajaksi ja uskoi tästä johtuen olevansa erehtymätön, etenkin viimeisinä vuosinaan. Hitler ilmeisesti uskoi myös jonkinlaiseen alkuunpanevaan jumaluuteen. Kristitty hän ei tiettävästi ollut, vaikka julkisesti puhuikin paljon myönteisesti kristinuskosta ja oli hyvissä väleissä katolisen kirkon kanssa.

Tiedät varmasti myös että Katolinen kirkko ei ole kristinuskoa? Katolilaisuudessa on lukuisia harhaoppeja, mitä ei Raamattu ja kristinusko tunnusta.

Ei ole olemassa mitään objektiivisisti validiksi osoitettavissa olevaa kriteeristöä, joiden perusteella voisit tehdä tuon arvostelman. Raamattu ei voi olla sanasta sanaan totta, eikä meillä ole tiedossa mitään metodia, jolla toden voisi erottaa epätodesta. Ts. erilaisia tulkintoja, painotuksia jne. ei ole mahdollista laittaa järjestykseen parhaimman oikeassaoloprosentin tai vastaavan mukaan.

Itse en osaa heprean-, enkä kreikankieltä, enkä voi mitenkään omien tutkimusten ja perusteella mennä sanomaan että tällä ja tällä perusteella Raamatussa kaikki ei voi olla totta, tai että Raamattu on totta. On monia mielipiteitä ja on myös uskovia jotka uskoo että vain osa on totta. Minä uskon että Raamatussa jokainen sana on siellä tarkoituksella, ja jokaisella sanalla ja kirjaimella on merkitys. Tässä kohtaa huomautan että kun Raamattuja on käännetty, on tehty käännösvirheitä. Ja tuo mitä sanoin Raamatusta, ajattelen tietenkin sitä alkuperäistä tekstiä.

Jos et osaa kreikkaa tai hepreaa niin mistä tiedät mitä siinä alkuperäisessä tekstissä sanotaan?

Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;

mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Matteus 7

Niin, todellakin useimmat ovat matkalla kadotukseen, isossa laumassa. He eivät laumassa huomaa, että mikä on heidän määränpää. Käänny ajoissa, kaita tie on se joka perille vie

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Se nyt on aivan hevonvitun sama mitä jumalat sallivat tai olivat sallimatta, mutta mm. antiikin Kreikan ja Rooman siviilioikeus ei sallinut. Ja sieltähän se meidän oikeuskäytäntö, etiikka ja moraalifilosofiakin peräisin on. Kristinusko sitten hetkellisesti käänsi kelloa 5000 vuotta taaksepäin sen suhteen, kunnes valaistuminen ja renesanssi vei vihdoin voiton luulevista.

Kristinusko julisti samanarvoisuutta, köyhienkin ihmisarvoa, naistenkin vaikka se virheellisesti kiistetään. 

Ei todellakaan julistanut, vaan sorti kansaa ja keräsi valtavat rikkaudet kirkoille.

Sama sorto ja rikkauksien haaliminen jatkuu edelleen, myös Suomessa.

Uskovaisten suunnaton tyhmyys ja heidän liikuttava lapsenuskonsa uskontojen pohjattomaan hyvyyteen on kertakaikkiaan mykistävää seurattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Miten niin ateismi jättää ihmisen tyhjäksi? Ei ateismin ole tarkoituskaan tarjota vastauksia "ikuisuuskysymyksiin". Se ainoastaan poistaa uskon todistamattomiin entiteetteihin.

Eli se ei tarjoa tilalle mitään, vain tyhjyyttä. Kaikki alkaa tyhjyydestä ja ateistin loppukin on tyhjyyttä.

En minä kaipaa mitään ylimääräistä "täytettä" elämääni. MInun elämäni sisältö ovat perhe, suku, ystävät, harrastukset, työ jne. Ne antavat minulle elämyksiä ja kokemuksia ja tunteen omasta tarpeellisuudestani ja siitä että muut rakastavat minua sellaisena kuin olen.

Ymmärrän hyvin että joku muu saa sen kokemuksen jumalasta mutta ei ole mikään fakta että samaa sisällön tunnetta ei voisi saada muualtakin.

Sinun perhe, suku, ystävät, harrastukset, työt jne. On täällä vain ihan muutaman vuoden. Mitä sitten? Mitä heidän jälkeen? Mitä tapahtuu kun olet eläkkeellä eikä yhteiskunta tarvitse sinua? Entä kun ystäväsi kuolevat ja itse sairastut syöpään? Sanotko silloinkin noin? Miksi käännyt terveydenhoidon puoleen? Ethän aio elää ikuisesti? Sinullehan on jo kaikki, kaikki elämän täyteys. Keneltä täyteys tulee? Saimme lahjana Luojaltasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Se nyt on aivan hevonvitun sama mitä jumalat sallivat tai olivat sallimatta, mutta mm. antiikin Kreikan ja Rooman siviilioikeus ei sallinut. Ja sieltähän se meidän oikeuskäytäntö, etiikka ja moraalifilosofiakin peräisin on. Kristinusko sitten hetkellisesti käänsi kelloa 5000 vuotta taaksepäin sen suhteen, kunnes valaistuminen ja renesanssi vei vihdoin voiton luulevista.

Kristinusko julisti samanarvoisuutta, köyhienkin ihmisarvoa, naistenkin vaikka se virheellisesti kiistetään. 

Ei todellakaan julistanut, vaan sorti kansaa ja keräsi valtavat rikkaudet kirkoille.

Sama sorto ja rikkauksien haaliminen jatkuu edelleen, myös Suomessa.

Uskovaisten suunnaton tyhmyys ja heidän liikuttava lapsenuskonsa uskontojen pohjattomaan hyvyyteen on kertakaikkiaan mykistävää seurattavaa.

Ateistitko ovat täysin vapaita materialismista? Kuka haalii rikkauksia ympärilleen? Mikä on viime käteinen turvasi? Pelottaako sinua, että menetät työsi? Vaurautesi kun on energiakriisi? Valvotti pörssikurssejasi? Mistä osoitat muita kun sormesi osoittaa takaisin itseesi?

Kristityt voivat tehdä parannusta materialismista. Juudas kavalsi Jeesuksen muutamasta hoperahasta ja mikä olikaan hänen loppunsa? Hän hirtti itsensä.

Osoittaa vain Raamatun paikkansapitävyyden: ”Monet ovat kutsutut mutta harvat valitut:”

Samoin kuin Tuomaan evankeliumin: ”Monet seisovat ovella, mutta Ykseydessä olevat (valitut) astuvat sisään morsiuskammioon.”

”Valitsen teidät, yhden tuhannesta ja kaksi kymmenestä tuhannesta, ja te seisotte Yhtenä.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Miten niin ateismi jättää ihmisen tyhjäksi? Ei ateismin ole tarkoituskaan tarjota vastauksia "ikuisuuskysymyksiin". Se ainoastaan poistaa uskon todistamattomiin entiteetteihin.

Eli se ei tarjoa tilalle mitään, vain tyhjyyttä. Kaikki alkaa tyhjyydestä ja ateistin loppukin on tyhjyyttä.

En minä kaipaa mitään ylimääräistä "täytettä" elämääni. MInun elämäni sisältö ovat perhe, suku, ystävät, harrastukset, työ jne. Ne antavat minulle elämyksiä ja kokemuksia ja tunteen omasta tarpeellisuudestani ja siitä että muut rakastavat minua sellaisena kuin olen.

Ymmärrän hyvin että joku muu saa sen kokemuksen jumalasta mutta ei ole mikään fakta että samaa sisällön tunnetta ei voisi saada muualtakin.

Sinun perhe, suku, ystävät, harrastukset, työt jne. On täällä vain ihan muutaman vuoden. Mitä sitten? Mitä heidän jälkeen? Mitä tapahtuu kun olet eläkkeellä eikä yhteiskunta tarvitse sinua? Entä kun ystäväsi kuolevat ja itse sairastut syöpään? Sanotko silloinkin noin? Miksi käännyt terveydenhoidon puoleen? Ethän aio elää ikuisesti? Sinullehan on jo kaikki, kaikki elämän täyteys. Keneltä täyteys tulee? Saimme lahjana Luojaltasi.

Tuon logiikan mukaanhan se jumalan antama täyteys otetaan pois myös uskovilta. Ei jumala pidä syöpäsairasta kädestä kuolinvuoteella, ja ironista kyllä, jumalahan sen syöpäsairaan on siihen jamaan saattanut, jos uskovien logiikka ei tee tästä jotenkin "synnin palkkaa". Syöpä ei kysele syntien perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Se nyt on aivan hevonvitun sama mitä jumalat sallivat tai olivat sallimatta, mutta mm. antiikin Kreikan ja Rooman siviilioikeus ei sallinut. Ja sieltähän se meidän oikeuskäytäntö, etiikka ja moraalifilosofiakin peräisin on. Kristinusko sitten hetkellisesti käänsi kelloa 5000 vuotta taaksepäin sen suhteen, kunnes valaistuminen ja renesanssi vei vihdoin voiton luulevista.

Kristinusko julisti samanarvoisuutta, köyhienkin ihmisarvoa, naistenkin vaikka se virheellisesti kiistetään. 

Ei todellakaan julistanut, vaan sorti kansaa ja keräsi valtavat rikkaudet kirkoille.

Sama sorto ja rikkauksien haaliminen jatkuu edelleen, myös Suomessa.

Uskovaisten suunnaton tyhmyys ja heidän liikuttava lapsenuskonsa uskontojen pohjattomaan hyvyyteen on kertakaikkiaan mykistävää seurattavaa.

Ateistitko ovat täysin vapaita materialismista? Kuka haalii rikkauksia ympärilleen? Mikä on viime käteinen turvasi? Pelottaako sinua, että menetät työsi? Vaurautesi kun on energiakriisi? Valvotti pörssikurssejasi? Mistä osoitat muita kun sormesi osoittaa takaisin itseesi?

Kristityt voivat tehdä parannusta materialismista. Juudas kavalsi Jeesuksen muutamasta hoperahasta ja mikä olikaan hänen loppunsa? Hän hirtti itsensä.

MIkä siinä materialismissa niin pahaa on, jos pysyy kohtuudessa?

Meillä ei ole kuin tämä maallinen vaelluksemme, joten miksi siitä ei saisi nauttia? Uskovien mieltymys askeesiin on heidän omaa tyhmyyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Kaikissa yhteiskunnissa, joissa ei ole kristinuskosta kuultukaan, esimerkiksi tappaminen ja varastaminen on ollut kiellettyä.

Jo kuuluisat Hammurabin lait tehtiin 1000 vuotta ennen kuin juutalaisuutta tai kristinuskoa oli olemassakaan.

Niin mites ne vastasyntyneiden tyttölasten tappamiset Kiinassa, niitä ei sitten lasketa vai? Ja Hitler ja Stalin olivat ateisteja eikö?

Eihän niitä vastasynteinä tyttölapsia millään lain siunauksella tapettu. Kyllä murhia on tapahtunut kaikissa yhteiskunnissa lainsäädännöstä riippumatta, myös kristittyenemmistöisissä yhteiskunnissa.

Stalin oli mitä ilmeisimmin ateisti, Hitler mitä ilmeisimmin ei ollut (joskaan ei myöskään ollut kristitty). Molemmat ovat esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun vainoharhaisen sosiopaatin käsiin annetaan absoluuttinen valta.

Kiinalaisten tyttölasten surmaaminen ei kyllä ollut yksittäisen kätilön päähänpisto ja Hitler kyllä taisi olla ateisti.

Hitler uskoi jonkinlaiseen sallimukseen/johdatukseen, joka oli valinnut hänet Saksan johtajaksi ja uskoi tästä johtuen olevansa erehtymätön, etenkin viimeisinä vuosinaan. Hitler ilmeisesti uskoi myös jonkinlaiseen alkuunpanevaan jumaluuteen. Kristitty hän ei tiettävästi ollut, vaikka julkisesti puhuikin paljon myönteisesti kristinuskosta ja oli hyvissä väleissä katolisen kirkon kanssa.

Tiedät varmasti myös että Katolinen kirkko ei ole kristinuskoa? Katolilaisuudessa on lukuisia harhaoppeja, mitä ei Raamattu ja kristinusko tunnusta.

Ei ole olemassa mitään objektiivisisti validiksi osoitettavissa olevaa kriteeristöä, joiden perusteella voisit tehdä tuon arvostelman. Raamattu ei voi olla sanasta sanaan totta, eikä meillä ole tiedossa mitään metodia, jolla toden voisi erottaa epätodesta. Ts. erilaisia tulkintoja, painotuksia jne. ei ole mahdollista laittaa järjestykseen parhaimman oikeassaoloprosentin tai vastaavan mukaan.

Itse en osaa heprean-, enkä kreikankieltä, enkä voi mitenkään omien tutkimusten ja perusteella mennä sanomaan että tällä ja tällä perusteella Raamatussa kaikki ei voi olla totta, tai että Raamattu on totta. On monia mielipiteitä ja on myös uskovia jotka uskoo että vain osa on totta. Minä uskon että Raamatussa jokainen sana on siellä tarkoituksella, ja jokaisella sanalla ja kirjaimella on merkitys. Tässä kohtaa huomautan että kun Raamattuja on käännetty, on tehty käännösvirheitä. Ja tuo mitä sanoin Raamatusta, ajattelen tietenkin sitä alkuperäistä tekstiä.

Raamatussa on sisäisiä ristiriitoja, väitteitä jotka eivät voi olla yhtä aikaa totta. Lisäksi siellä on väitteitä, jotka tiedetään epätodeksi esim. luomiskertomus, maailmanlaajuinen tulva.

Ts. se ei voi olla sanasta sanaan kirjaimellisesti totta. Koska tiedämme, että se sisältää asioita, jotka eivät ole kirjaimellisesti totta, on mahdotonta vetää rajoja siihen, missä kohdin totuus alkaa ja epätotuus loppuu ja päinvastoin ilman jotain kriteeristiöä ja metodologiaa, joiden avulla tämä voitaisiin tehdä. Niin kauan kun tällaista kriteeristöä ei ole osoitettu, ovat kaikki tulkinnat yhtä valideja.

Kenen edessä valideja? Täällähän kaikilla on vapaus mielipiteeseen. Se joka uskoo Jumalaan, ajattelee tietysti että mikä on validia Jumalan edessä. Jumalan edessä ei voi mennä sanomaan mikä on totta Raamatussa ja mikä ei

Tietysti voi. Voi esim. suoraan sanoa että luomiskertomus tai tulvatarinat eivät ole totta, pii ei ole kolme, keskenään ristiriitaiset evankeliumien tarinat eivät voi molemmat olla totta jne. Sen voi sanoa ihan kaikille, koska se on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Miten niin ateismi jättää ihmisen tyhjäksi? Ei ateismin ole tarkoituskaan tarjota vastauksia "ikuisuuskysymyksiin". Se ainoastaan poistaa uskon todistamattomiin entiteetteihin.

Eli se ei tarjoa tilalle mitään, vain tyhjyyttä. Kaikki alkaa tyhjyydestä ja ateistin loppukin on tyhjyyttä.

En minä kaipaa mitään ylimääräistä "täytettä" elämääni. MInun elämäni sisältö ovat perhe, suku, ystävät, harrastukset, työ jne. Ne antavat minulle elämyksiä ja kokemuksia ja tunteen omasta tarpeellisuudestani ja siitä että muut rakastavat minua sellaisena kuin olen.

Ymmärrän hyvin että joku muu saa sen kokemuksen jumalasta mutta ei ole mikään fakta että samaa sisällön tunnetta ei voisi saada muualtakin.

Sinun perhe, suku, ystävät, harrastukset, työt jne. On täällä vain ihan muutaman vuoden. Mitä sitten? Mitä heidän jälkeen? Mitä tapahtuu kun olet eläkkeellä eikä yhteiskunta tarvitse sinua? Entä kun ystäväsi kuolevat ja itse sairastut syöpään? Sanotko silloinkin noin? Miksi käännyt terveydenhoidon puoleen? Ethän aio elää ikuisesti? Sinullehan on jo kaikki, kaikki elämän täyteys. Keneltä täyteys tulee? Saimme lahjana Luojaltasi.

Se elämän sisältö muuttuu koko elämän. Ja jos ei koe merkityksellisyyttä niin sitten sitä voi hankkia. Voi tutustua uusiin ihmisiin, hankkia uusia harrastuksia, opiskella ja lukea, käydä uusissa paikoissa.

Ja jos sairastun syöpään niin eläni sisältö on yrittää elää jokainen päivä niin että sillä on jotain merkitystä jos sattusisin pian kuolemaan.

Ja minusta on kumma ajatus että voisin korvata elämästäni perheen, ystävät ja sukulaiset sillä että minulla on jumala. Eikö ole parempi että kohtelen lähimmäisiäni niin että he pysyvät rinnalla loppuun saakka kuin että ulkoistan sen jollekin jumalalle?

Vierailija kirjoitti:

Jumala, Jeesuksen pelastustyö ja Pyhän Hengen valtava voima eivät katoa vaikka kukaan ei uskoisi niihin. Ateistit ovat aina kuvitelleet, että Jumalaa ei ole, jos he eivät usko. Niin lyhytnäköinen on ihminen.

Ei, vaan emme usko jumaliin ennen kuin joku tuo uskottavia todisteita edes yhdestäkään sellaisesta.

Katolisten pitäis ehkä tehdä uusi ristiretki Suomeen ja käännyttää pakanakansa miekkojen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kysyn edelleen, mihin se perustuu? Miksi tätä armoa ja rakkautta ei jaeta samalla tavalla muurahaiselle? Mikä erottaa ihmisen ja eläimen, jos ei ominaisuudet? Tämä "uskonnoton länsimainen maailmankuva" pohjautuu nimenomaan kristilliseen etiikkaan. Vaikka samoja arvoja vaalittaisiin (ainakin nyt muutaman sukupolven) uskonnosta luopumisen jälkeen, niin nehän ovat luonteeltaan yhteiskuntasopimuksia. Pohjimmiltaan neuvoteltavissa olevia. Tätä yritän vääntää rautalangasta: naturalistiseen maailmankuvaan pohjautuvassa yhteiskunnassa ei ole enää totuuksia, jotka eivät perustu fysikaaliseen asioiden tilaan. Tällöin "jakamaton ihmisarvo" on länsimaissa suosituin mielipide (jonka pohjalta demokratiassa sitten ainakin toistaiseksi eletään), ei totuus.

Kristinuskoon perustuen on puolustettu hyvin erilaisia moraalirakenteita. Esim. orjuutta, luokkayhteiskuntaa, liberaalia kapitalismia, vaikka kristinusko oli ensimmäisinä vuosisatoina ennen kaikkea orjien uskonto.

Ympäristöliikkeen reuna-alueilla on myös ihmiä, joiden mukaan moraaliset vastuut koskee myös muurahaisia jne. (toinen osa ympäristöliikettä sanoo että luonto kyllä pärjää, mutta ihminen tai sen yhteiskunnat ehkä ei).

Tämä perustuu evoluution perustarkoitukseen. Evoluutiossa ei ole tarkoitus voittaa muita lajeja, vaan pysyä pelissä mahdollisimmman pitkään. Yksinkertainen konkreettinen tavoite, josta voi johtaa tasapuolisen moraalijärjestelmän. Luonnossa tavoite ei ole voittaa toisia lajeja, koska se johtaa oman lajin tuhoon. Tavoite on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään, ja siihen tarvitaan muita eliöitä ja jopa kiviä, vettä jne.

Sama tavoite toimii myös ihmiskunnassa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaampi, kuin autoritäärinen. Autoritääriset yhteiskunnat ovat vain lyhytaikaisesti vahvoja ja stabiileja, kunnes romahtavat. Tasa-arvoinen on jatkuvan muutoksen tilassa, ja siksi yksilötasolla vakaampi.

Ihmisarvo on siis uusi (kulttuuri-)evolutiivinen innovaatio, joka on edistänyt ihmislajin menestystä. Nyt tuossa ollaan tekemässä seuraavaa askelta, jotta lajimme voi jatkaa pelissä.

Kannattaa aina palata lukemaan Raamattua. Pelkästään ihmisten ja yhdistysten oppeja seuraamalla ei pysy kaidalla tiellä. Raamattu on elämän leipää. Ihmiset tekee virheitä, ihmiset on syntisiä ja ihmisiä voi ihan oikeutetustikin syyttää. Mutta ei Jeesusta. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei kannata. Aivan kuten kommunismiakin on aivan turha koittaa puolustella sillä, että kyllä se Marxin kirjassa toimii m-m-mutta ihmiset.

Kannattaa siis katsoa miten kristillisiä yhteiskuntia on rakennettu ja johdettu läpi historian, ja se ei kyllä ole kovin kaunista katsottavaa noin niinkun ihmisarvon kannalta.

Mitä luulet olisi tapahtunut ilman kristinuskoa? No, näkeehän nuo ihmisoikeustilanteet ei-kristillisissä ja pakanamaissa.  Miten tyhmä voi ateisti olla kun luulee että muut ovat niitä tyhmiä. 

Esim. Suomi on sekulaari valtio, ei kristitty.

Mikä sekulaari vapaa-ajattelijoiden enemmistö täällä on vaikuttanut näihin päiviin asti? Tavallaan kyllä, esim.  tieteen suosimisen ja kaikenlaisen vapauden muodossa, mutta eettinen pohja on kristinuskossa, ei esim. budhalaisuudessa tai islamissa.  Eettisen pohjan ateistit yrittää häivyttää omaksi ideakseen.  Eli tyhmä, kikkailet käsitteillä kun et pärjää ajatussisällössä. Yleissivistyneessä keskustelussa tunnetaan toistaiseksi ns. kristityt maat. 

Tuossa taas typerä olet omimassa moraalia uskovien keksinnöksi. Esim. 10 käskyä ovat täysin mahdollisia ymmärtää ilman jumaluskoa (paria ensimmäistä käskyä lukuunottamatta tietenkin).

Voi olla mahdollista ymmärtää nyt, kun ne ovat jo tuttua ajattelua, mutta mitä jos niitä ei olisi ollut lainkaan.  Esim. antiikin monijumaluudet salli tehtävän kaikkea, rajana oli vain vahvemman oikeus. Luonnonilmiöitä piti silloin tällöin lepytellä. 

Se nyt on aivan hevonvitun sama mitä jumalat sallivat tai olivat sallimatta, mutta mm. antiikin Kreikan ja Rooman siviilioikeus ei sallinut. Ja sieltähän se meidän oikeuskäytäntö, etiikka ja moraalifilosofiakin peräisin on. Kristinusko sitten hetkellisesti käänsi kelloa 5000 vuotta taaksepäin sen suhteen, kunnes valaistuminen ja renesanssi vei vihdoin voiton luulevista.

Kristinusko julisti samanarvoisuutta, köyhienkin ihmisarvoa, naistenkin vaikka se virheellisesti kiistetään. 

Ei todellakaan julistanut, vaan sorti kansaa ja keräsi valtavat rikkaudet kirkoille.

Sama sorto ja rikkauksien haaliminen jatkuu edelleen, myös Suomessa.

Uskovaisten suunnaton tyhmyys ja heidän liikuttava lapsenuskonsa uskontojen pohjattomaan hyvyyteen on kertakaikkiaan mykistävää seurattavaa.

Ateistitko ovat täysin vapaita materialismista? Kuka haalii rikkauksia ympärilleen? Mikä on viime käteinen turvasi? Pelottaako sinua, että menetät työsi? Vaurautesi kun on energiakriisi? Valvotti pörssikurssejasi? Mistä osoitat muita kun sormesi osoittaa takaisin itseesi?

Kristityt voivat tehdä parannusta materialismista. Juudas kavalsi Jeesuksen muutamasta hoperahasta ja mikä olikaan hänen loppunsa? Hän hirtti itsensä.

Aika harvoin vain tekevät. Kuinka monta askeesissa elävää kristittyä tunnet joka jakaa omaisuutensa köyhille? Siltikin niin pitäisi Raamatun mukaan tehdä. Ja kuitenkin monet kristityt pitävät jopa sitä omaa saavuttamaansa vaurautta erityisenä osoituksena jumalan siunauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa.

No ei varmasti, koska se on edelleen kieltävä vastaus kysymykseen uskotko jumaliin. Miksi sen pitäisi mihinkään auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nuori viiltelee itsensä masentuneena hengiltä, se ei ainakaan ole ateismi joka auttaa. Ateismi jättää etsijän tyhjäksi. Se tarjoaa kemiallisen turrutuksen, eikä uushenkisyys katoa ateisminkaan voimasta. Kun ihmiseltä viedään usko jumalaan jää usko humalaan. Nuorisopsykiatrisen osaston karuus paljastaa ateismin onttouden.

Jos nuori uskoo mielikuvitusjumalaan on se merkki mt-ongelmista. Sori vaan uskis.

Eli kaikki Mt-ongelmaiset uskoo Jumalaan? Aivan.

Ei, mutta kaikki jumaliin uskovat ovat mt-ongelmaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala, Jeesuksen pelastustyö ja Pyhän Hengen valtava voima eivät katoa vaikka kukaan ei uskoisi niihin. Ateistit ovat aina kuvitelleet, että Jumalaa ei ole, jos he eivät usko. Niin lyhytnäköinen on ihminen.

Ei, vaan emme usko jumaliin ennen kuin joku tuo uskottavia todisteita edes yhdestäkään sellaisesta.

Minusta ateismissakaan ei pitäisi liikaa juuttua noihin todisteisiin. Usko on aina lopulta kiinni uskosta. Joko on usko johonkin jumalaan tai sitten ei ole uskoa. Todisteet ovat toisarvoisia koska on kyse uskosta, ei tiedosta.

Ainakin oma ateismisni on kaikkein eniten sen uskon puutetta. En koe minkäänlaista uskoa, uskonnollisia tunteita enkä tunne sellaisille tarvetta. Ja se on minulle se ateisminin ydin, eivät todisteet tai toidisteiden puute.