Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halunnut isäksi, koska tiesin olevani huono isä. Vaimo kuitenkin pakotti, ja nyt raivoaa kun olen huono isä
18.08.2023 |
Sanoin monta kertaa, että minusta ei ole isäksi. Olen traumataustainen hermoilija, enkä mikään tasainen taneli. Elämä toimii minulla kun kaikki on tasaista ja ei ole esim liiallista meteliä tai jatkuvaa kaaosta. Parisuhde sinänsä toimi hyvin ja olimme onnellisia.
Vaimo kuitenkin tuli jollakin ilveellä raskaaksi. Sanoin, että minusta ei ole tähän. Vaimo sanoi, että on. Että lapsi muuttaa minua. En halunnut, mutta lapsi kuitenkin tuli. Rakastan tietysti lastani, mutta olen koko ajan uupunut, kireä, väsynyt. Pelkään, että olen samanlainen paska kuin oma isäni oli. En sentään huuda lapselle, mutta en vaan jaksa. Kaikki tuntuu työläälle, raskaalle. Masentavalle. Koko ajan tuntuu että olen suorituskykyni ylärajoilla. En ole lapselle paha, mutta valitettavasti lapseni vaistoaa asian ja turvautuu äitiinsä. Ja se tekee tästä vielä kurjemman asian.
Ja nyt vaimoni sitten raivoaa sitä että olen huono isä. Enkö minä sitä hänelle sanonut? Kuunnelkaa hyvät naiset jos joku sanoo että hänestä ei ole johonkin. Jos hän sen itse tietää etukäteen.
Kommentit (426)
Vierailija kirjoitti:
Juuri näiden palstanaisten takia minä vaadin aina joko suihinoton loppuun asti tai perspanon (en oohomo niin miestenperseet ei kiinnosta) ja akka hoitakoon oman orgasminsa jos ei kelpaa niin maksullisia löytyy pilvin pimein, mutta yllättävän monelle kelpaa kun kuulevat että tuohon käytökseen tulee muutos, vaan eipä tule, sitten ne valittaa että suihin pitää ottaa, mutta minä en saa mitään ja siinä vaiheessa näytän missä on ovi josta voi lähteä. Suhteet pysyy sen verran lyhyinä ettei ehdi kyllästymään. Ikinä en aio luottaa yhteenkuuluvuuden aikaan.
Joopa joo. Et tarvi naista ollenkaan. Tarvit lelun. Sillä pärjäät loppu elämän. Eikä tarvi naisistakaan enää sitten valittaa. Kaikki ongelmat ratkeaa kerralla (myös niiden naisten).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se vaimo tosiaan voinut ap:ta kuunnella. Ihan oikeutettu kritiikki.
Näitä on muitakin. Esim sukulaismies. Sanoi aina ettei lapsia tule vaikka oli parisuhteessa.
Jälkikasvua tuli ja mies on tosi kiukkuinen ja katkera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Mitä ihmeen mongerrusta tuo on!?
Niin sun argumentti? Mitä että? t. Bystander
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en uskonut miestä, joka ei halunnut lapsia. Saimme kaksi. Mies jonkin verran muuttui joustavammaksi, mutta kyllä hän oli aika etäinen isä, joka eli omissa maailmoissaan luovan työn tekijänä, lapset jäivät mun hoitoon enemmän. Riideltiin paljon, kun hänen pinna oli tiukalla, minkä lapset nyt aikuisena sanovat olleen ahdistavaa.
Mies kyllä yritti huoltaa lapsia omalla tavallaan, esim. hoiti vähän vanhempina niiden tietokoneasennukset ja hommasi niille kunnon musalaitteet jne. Puhun siis 90-luvusta. Eli tukeutui omiin vahvuuksiinsa.
Puolustaudu vaimollesi ja sano, että sinähän sanoit. Ymmärrän ahdistuksesi. Ja yritä tukeutua omiin vahvuuksisi. :)
Vaikea ymmärtää, miksi jotkut alapeukuttivat tällaista rehellistä tilitystä. Siis moittivatko minua vai miestäni vai mitä? Joka tapauksessa aikamoista tuomarointia ja armotonta sellaista, nykyajalle ja tälle ketjullekin ominaista.
Elämä ei ole mustavalkoista eivätkä ihmissuhteet halki-poikki-ja-pinoon -tyyppisiä selkoratkaisuja.
Annoin alapeukun, sillä on sairasta tehdä lapsia miehelle joka ei niitä halua, ja sitten kohautella olkiaan kun lapset kärsivät etäisen isän ikeessä. Vielä kehtaat puhua moiset asiat ääneen ja ihmettelet miksi et saa päänsilityksiä. Heikkolahjaisuutta varmaankin.
Kiitos tarkennuksesta, se avasi minulle sananvalinnoillaan paljon sinun sisäistä maailmaasi.
En ole "kohautellut olkiani kun lapset kärsivät", vaan järkännyt parhaat mahdolliset olosuhteet heille etäiseksi jääneestä isästä huolimatta. Aika yleinen syndrooma: etäinen isä, ainakin ennen oli.
Eikö ongelmista saa puhua? ("kehtaat puhua moisia asioita ääneen") Aika hämmästyttävää. Entä ap, eikö hän olisi saanut avautua? Tällä palstalla nimenomaan keskustellaan ongelmista. Jos et kestä sitä, olet väärässä paikassa.
Minua ap:n teksti kosketti, koska ymmärsin häntä mieheni kautta. Olen joskus tuntenut syyllisyyttä, että mieheni joutui takiani elämäntapaan, jota ei halunnut. Hän oli asperger-tyyppinen henkilö, jolle ap:n tapaan rauha, järjestys ja kaiken tapahtuminen suunnitelmien mukaan oli tärkeää. Ja ajattelun rauha luovan työn tekijänä.
Ja mikä traagisinta, hänkin rakasti lapsiaan kuten ap:kin lastaan tuntuu rakastavan, mutta omien psyykkisten rajoitustensa takia jäi heille etäiseksi, ja kärsi siitäkin. Olisi halunnut olla parempi isä, ja olikin joissain tilanteissa, esim. kun esikoista kiusattiin koulussa, sen selvittelyn hoiti hyvin, meni koululle jne.
En myöskään odottanut "päänsilityksiä", vaan ehkä joltain saman kokeneelta omia havaintoja.
Vielä: ei ole "sairasta" tehdä lasta miehelle, joka ei niitä halua, niin kuin hyvin jyrkästi sanot. Ensinnäkään en tehnyt lapsia "miehelle", tuo on aika vanhatestamentillinen tapa määritellä lapsenteko. :)
Toisekseen, en tietenkään hankkiutunut raskaaksi salaa, vaan laitoin vaihtoehdot: joko ruvetaan yrittämään lasta tai lähden. Olin 33 v. Mies ei halunnut minun lähtevän. Sain hänet siis "taivuteltua". Minusta peli oli kuitenkin rehti näin. Hänellä oli vapaus valita.
Mielikuvituksesi lähti laukkaamaan myös siinä, että lapset olisivat olleet etäisen isän "ikeessä". Minusta ikeessä oleminen tarkoittaa nimenomaan liiankin läsnäolevaa, kyttäävää ja kontrolloivaa isää. Sellainen ei edesmennyt mieheni ollut.
Sananvalintasi paljastivat ilkeän asenteen. Miksi haluat ilkeillä minulle, jota et edes tunne?
En koe olevani ilkeä, minä vain yksinkertaisesti halveksun ihmisiä jotka painostavat toisen ihmisen vanhemmaksi. En lukenut kommenttiasi kokonaisuudessaan sillä elämänvalintasi eivät sen enempää minua kiinnosta, puistattavat vain.
Mikähän sunkin vanhempia vaivasi, kun sinunlaisesi piti tuottaa.
Tämä kommentoija ei muuten ole se, joka kertoi vastahakoisesta miehestään eli minä. :) En halua vastata ilkeyteen ilkeydellä. Mutta oli hauska kuulla, että joku muukin kummasteli tämän kirjoittajan asennetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.
Huoh. Abortti on keksitty, jo kauan aikaa sitten. Tiedoksi sinne periferiaan.
Niin on. Kaikki eivät sellaista halua tehdä.
Sitten on niitäkin, jotka sanoo että lapsi ei sovi yhtään tämänhetkiseen elämäntilanteeseen, ei ole töitä eikä rahaa jne mut mitä jos en enää tulekaan raskaaksi ku yhen abortin teen. Hohhoijaa. Ei abortti vie raskausmahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Mitä ihmeen mongerrusta tuo on!?
Niin sun argumentti? Mitä että? t. Bystander
Opettele suomea.
Onko kenenkään parisuhde hajonnut erimielisyyteen siitä, perustetaanko lapsiperhe vai ei? Ja onko kaduttanut myöhemmin, jos on hajonnut. Lasten saamista kai kukaan ei kehtaa katua.
Olisi kiinnostaaa kuulla asian kokeneiden kertomuksia, eikä vain katsomosta huutelua ja dumaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kenenkään parisuhde hajonnut erimielisyyteen siitä, perustetaanko lapsiperhe vai ei? Ja onko kaduttanut myöhemmin, jos on hajonnut. Lasten saamista kai kukaan ei kehtaa katua.
Olisi kiinnostaaa kuulla asian kokeneiden kertomuksia, eikä vain katsomosta huutelua ja dumaamista.
Erohan on vain järkevää jos ei tulevaisuuden haaveet kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Mitä ihmeen mongerrusta tuo on!?
Niin sun argumentti? Mitä että? t. Bystander
Opettele suomea.
Opettele sinä englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Mitä ihmeen mongerrusta tuo on!?
Niin sun argumentti? Mitä että? t. Bystander
Opettele suomea.
Perustelu, olisiko sinulla sitä? T. sivullinen
AP ei siis nauti lapsistaan eikä arvosta sitä että he ovat elämässäsi? Ihme uhriutuja. Sinulla on ollut vaihtoehto jatkaa omaa elämääsi, lapset olisivat tottuneet siihen että isä ei ole heidän elämässään koska hän ei ole heitä halunnut vaikeuttamaan elämäänsä. Olisi voinut ja edelleenkin voi, hyvä isäpuoli mielellään tulla hoitamaan velvollisuutesi. Leikkaa piuhasi poikki, joka sinun olisi pitänyt tehdä jo aikapäiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai vaimo ei ottanut huomioon sun mielipidettä, tunteita tai haluja? No "ylläri". Noin se menee selkeässä enemmistössä parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kenenkään parisuhde hajonnut erimielisyyteen siitä, perustetaanko lapsiperhe vai ei? Ja onko kaduttanut myöhemmin, jos on hajonnut. Lasten saamista kai kukaan ei kehtaa katua.
Olisi kiinnostaaa kuulla asian kokeneiden kertomuksia, eikä vain katsomosta huutelua ja dumaamista.
Erohan on vain järkevää jos ei tulevaisuuden haaveet kohtaa.
Se on hyvin kipeä ratkaisu, jos sattuu rakastamaan sitä ihmistä. Siinä ei järki auta siihen suruun ja tuskaankin. Mutta ehkä vaihtolämpöisen tunne-elämällä iisimpää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Mitä ihmeen mongerrusta tuo on!?
Niin sun argumentti? Mitä että? t. Bystander
Opettele suomea.
Perustelu, olisiko sinulla sitä? T. sivullinen
Mikä ajaa ihmiset keskustelupalstalle, jos kirjallinen viestintä ei ole hallussa?
Nyt kun tuosta vasektomiasta on monta viestiä, niin kysyisin että tehdäänkö näitä julkisella puolella ollenkaan? Vai onko se yksityisellä?
Siis tiedän montakin vähän päälle kolmekymppistä paria, jotka ovat eronneet juuri sen vuoksi, että toinen osapuoli on tajunnut, ettei haluakaan lasta/lapsia. Tämä on oikea tapa toimia ky.tilanteessa.
Kun erosin ja aloin etsimään uutta kumppania, tärkeänä kriteerinä oli se, haluaako kumppani lapsia. En olisi jatkanut tapailua, vaikka kuinka olisi ollut muuten ihana mies, jos olisi tullut ilmi, ettei toinen halua lapsia.
Jos asia on itselle tärkeä, ja toinen taas ei lapsia halua, ei kannata jäädä suhteeseen ja odottamaan josko toisen mieli muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä tilanne olisi toisinpäin lynkattaisiin täällä tuo mies samoin kuin tässäkin tilanteessa tehdään vaikka nainen on toiminut ominpäin perhesuunnittelussa. Älkää olko noin läpinäkyvän tyhmiä ja naiset puolustamassa kanssasiskoaan joka haluaa sen lapsen keinolla millä hyvänsä. Tuollaiselta naiselta puuttuu rakkaus täysin.
Tämä ! Ihme syyttömän syyttelyä. Mies oli ilmoittanut en halua lapsia piste koska tiedän, että olisin paska faija ja ajautuisimme tod.näk avioeroon piste. Mutta nainenpahan tekee mitä itse haluaa ja raivoaa kun kävi kuten mies oli kertonut.
Miten oli naitu ja millä välineellä tai ilman ei ole merkitystä, kyse on luottamuksesta ja rehellisyydestä.
- ostetaanko uus auto, jooko hei ostetaan
- ei osteta, ei ole varaa
- kulta mä ostin sen , osamaksut tulee sit sulle kun ei mulla ole rahaa
Verrannollista olisi, jos auto olisi ostettu vahingossa ja vain toinen rutisisi niistä maksuista.
Heti kun tiesitte, että toinen haluaa lapsia ja toinen ei, teidän olisi pitänyt jatkaa elämää erikseen.
Hankitaan lapset tai eletään lapsettomasti, toinen osapuoli aina miettii "entä jos..." ja katkeroituu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näiden palstanaisten takia minä vaadin aina joko suihinoton loppuun asti tai perspanon (en oohomo niin miestenperseet ei kiinnosta) ja akka hoitakoon oman orgasminsa jos ei kelpaa niin maksullisia löytyy pilvin pimein, mutta yllättävän monelle kelpaa kun kuulevat että tuohon käytökseen tulee muutos, vaan eipä tule, sitten ne valittaa että suihin pitää ottaa, mutta minä en saa mitään ja siinä vaiheessa näytän missä on ovi josta voi lähteä. Suhteet pysyy sen verran lyhyinä ettei ehdi kyllästymään. Ikinä en aio luottaa yhteenkuuluvuuden aikaan.
Joopa joo. Et tarvi naista ollenkaan. Tarvit lelun. Sillä pärjäät loppu elämän. Eikä tarvi naisistakaan enää sitten valittaa. Kaikki ongelmat ratkeaa kerralla (myös niiden naisten).
Nimenomaan. Olen tuon kommentin kirjoittaja ja sun toinen ylänuolista. En tarvitse naista mihinkään muuhun kuin tyydyttämään minut. En välitä leluista. En valita naisista, en tuossa tekstissä, enkä muutenkaan, enkä ole ikinä valittanut, on parempaakin tekemistä ja mitä se valittaminen edes auttaa? Tuolla tavalla mun ongelmat nimenomaan ratkeaa, naisten ongelmat ei kiinnosta.
Alue: Aihe vapaa
On ihan käsittämätöntä näin velana, että näille lapsia haluaville tulee vastaan miehiä, jotka eivät lasta halua, ja itse törmään mystisesti miehiin, jotka niitä lapsia haluavat :D Lähtevät parisuhteeseenkin sillä ajatuksella, että "se on nainen, kyllä se lapsia jossain vaiheessa haluaa", vaikka heti kättelyssä sanoisi, että lapsia ei ole tulossa, vaikka odottaisit 40 vuotta. Sitten ovat loukkaantuneita, kun niitä lapsia ei tosiaankaan ole tulossa eikä naisen biologinen kello tikitäkään, kuten miehen oma kello.