En halunnut isäksi, koska tiesin olevani huono isä. Vaimo kuitenkin pakotti, ja nyt raivoaa kun olen huono isä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekat 3-4 vuotta on sekoilua, sitten helpottaa. Yritä käyttäytyä järkevästi siihen asti. Omia ajatuksiaan ja tunteitaan ei aina voi muuttaa, mutta toimintaa voi.

Pakkohan se on yrittää, tiedän. Ja yritänkin. Mutta ei tämä helppoa ole. En kuitenkaan ole luovuttamassa. Suuri ongelma kuitenkin on jonkinlainen katkeruus, jota olen alkanut tuntea vaimoani kohtaan. Eikö hän kuunnellut minua ollenkaan?

No samapa tuo nyt on. Inhottaa kirjoitaa tällaista edes, ihan kuin kiroaisi oman lapsensa.

ap

Et sinä mikään mies ole. Onko sinulla omia aivoja tai selkärankaa ollenkaan? Sinä olet aikuinen ihminen, miksi tottelet vaimoasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.

Siis sinusta on ok painostaa toinen lasten hankintaan?

Käyttikö se väkivaltaa sinua kohtaan? Kiristikö hän sinua? Jos näin on niin mene poliisille.

Vaimo teki väärin painostaessaan (tosi tyhmää hänenkin kannaltaan!). Olet vaimolle katkera mutta ehkä siksi, että olet itsellesi vihainen siitä, mitä sinä teit? Koska siinä vaiheessa kun vaimo haluaa lapsia ja itse ei, niin asia pitäisi puhua halki ja päätyä joko vasektomiaan tai eroon. Halusit ilmeisesti jatkaa mukavuudenhalusta (=suhde toimi sulle) suhteessa, joka ei toista tyydyttänyt? Jos olisit tehnyt selväksi että teet nyt vasektomian, vaimo olisi saanut sitten päättää jäädäkö suhteeseen. Voi hyvin olla, että ero olisi tullut, ja sitä et ilmeisesti halunnut?

Eli kannattaa kohdata oma vastuu tuossa asiassa, niin et ole vaimolle katkera. (Vaikka jos hän on huijannut itsensä raskaaksi, niin toki se olisi täysin väärin.)

Symppaan kyllä kovasti tilannettasi, koska olen itsekin herkkis, jolle eivät kovin rankat sosiaaliset tilanteet sovi. Teidän pitänee miettiä yhdessä tapoja, millä saatte molemmat selkeää omaa rauhoittumisaikaa jne. ettei tarvitse koko ajan riidellä? Nyt tuntuu siltä, että sun loppuelämä on tätä, koska olet uupunut, mutta muista että tilanne on ohi menevä! Muuttuu joka viikko ja kuukausi paremmaksi kun lapsi kasvaa.

Ja: et ole yhtä huono vanhempi kuin isäsi. On ihan ok että olet herkkä ja tarvitset omaa rauhaa. Et silti pilaa lastasi. Jokainenhan lapsen "pilaa" jollain tavalla, koska kukaan ei ole täydellinen. Mutta et ole isäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näiden palstanaisten takia minä vaadin aina joko suihinoton loppuun asti tai perspanon (en oohomo niin miestenperseet ei kiinnosta) ja akka hoitakoon oman orgasminsa jos ei kelpaa niin maksullisia löytyy pilvin pimein, mutta yllättävän monelle kelpaa kun kuulevat että tuohon käytökseen tulee muutos, vaan eipä tule, sitten ne valittaa että suihin pitää ottaa, mutta minä en saa mitään ja siinä vaiheessa näytän missä on ovi josta voi lähteä. Suhteet pysyy sen verran lyhyinä ettei ehdi kyllästymään. Ikinä en aio luottaa yhteenkuuluvuuden aikaan.

Joopa joo. Et tarvi naista ollenkaan. Tarvit lelun. Sillä pärjäät loppu elämän. Eikä tarvi naisistakaan enää sitten valittaa. Kaikki ongelmat ratkeaa kerralla (myös niiden naisten).

Nimenomaan. Olen tuon kommentin kirjoittaja ja sun toinen ylänuolista. En tarvitse naista mihinkään muuhun kuin tyydyttämään minut. En välitä leluista. En valita naisista, en tuossa tekstissä, enkä muutenkaan, enkä ole ikinä valittanut, on parempaakin tekemistä ja mitä se valittaminen edes auttaa? Tuolla tavalla mun ongelmat nimenomaan ratkeaa, naisten ongelmat ei kiinnosta.

Typerä trolli sinä olet, etkä yhtään mikään muu.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenenkään parisuhde hajonnut erimielisyyteen siitä, perustetaanko lapsiperhe vai ei? Ja onko kaduttanut myöhemmin, jos on hajonnut. Lasten saamista kai kukaan ei kehtaa katua.

Olisi kiinnostaaa kuulla asian kokeneiden kertomuksia, eikä vain katsomosta huutelua ja dumaamista.

Miehen kaveri erosi naisesta sen takia, että tämä ei voinut saada lapsia. Miestä harmitti asia koska nainen oli kaunis ja mukava. En kyllä tiedä asiasta sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lapsi vaimon päätöksestä tullut. Miksi et käyttänyt ehkäisyä? Käynyt vasektomiassa? Niin makaa kuin petaa. Itse olet tuon tilanteen itsellesi aiheuttanut, nyt kannat seuraukset kuin mies.

Siis sinusta on ok painostaa toinen lasten hankintaan?

Vain silloin kun painostuksen kohteena on mies.

Vierailija kirjoitti:

Siis tiedän montakin vähän päälle kolmekymppistä paria, jotka ovat eronneet juuri sen vuoksi, että toinen osapuoli on tajunnut, ettei haluakaan lasta/lapsia. Tämä on oikea tapa toimia ky.tilanteessa.

Kun erosin ja aloin etsimään uutta kumppania, tärkeänä kriteerinä oli se, haluaako kumppani lapsia. En olisi jatkanut tapailua, vaikka kuinka olisi ollut muuten ihana mies, jos olisi tullut ilmi, ettei toinen halua lapsia.

Jos asia on itselle tärkeä, ja toinen taas ei lapsia halua, ei kannata jäädä suhteeseen ja odottamaan josko toisen mieli muuttuu.

Miesten kanssa tämä on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Kun mies sanoo ettei halua lapsia, hän tarkoittaa ettei halua lapsia NYT. Itse olen vela ja mulle on tärkeää että kumppani ymmärtää, että lapsia EI ole tulossa. Yksi avioliitto jo kaatui kymmenen vuoden jälkeen siihen että paljastui että mies oli nyökytellyt lapsettomalle elämälle koska ei halunnut niitä juuri sillä hetkellä, mutta kuulema tiesi aina että haluaa JOSKUS. Sittenkun se joskus tuli, hän oli ihan pöyristynyt siitä, että minä en muutakaan mieltäni. 

Nykyiselle miehelle olen alleviivannut asiaa alusta asti. En halua enää yhtään suhdetta joka kaatuu tällaiseen itsestäänselvään asiaan. Hän sanoi ettei hänkään halua lapsia. Kunnes pohdin ääneen ajan varaamista sterilisaatioon, hän hätääntyi ja alkoi painostamaan, että älä nyt vielä sterkkaa hanki, mieti vielä.... Eli HÄNKIN pitää sitä mahdollisuutta tärkeänä koska ei oikeasti tiedä itsekään haluaako vaiko ei halua lapsia. 

AP turhaan täällä ruikutat yritä olla aikuinen mies älä jää lapsen tasolle, et sentään huumeita käytä tai ole jatkuvasti vankilassa istumassa, joten olet tarpeeksi hyvä isä, kukaan ei ole täydellinen.

Ikävä juttu, mutta en ymmärrä miksi et teetättänyt vasektomiaa jos olit varma ettet halua isäksi? Ja miksi et eronnut kun vaimon lapsitoive tuli ilmi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et käynyt vasektomiassa, jos et lasta halunonut? "Vaimo pakotti". Joopa joo. Ja nyt itkettää.

Tämä. Miehet saavat ko. toimenpiteen suht helposti.

Ymmärrän sinua silti. Olen hyvin samanlainen ihminen kuin sinä ja tiennyt aina, ettei minusta ole äidiksi. Tiedän tasan, että olisin samanlainen hirviö lapsia kohtaan kuin isäni oli. Olen ihana ihminen niin kauan kuin elämä on rauhallista ja ennustettavaa ja kotona on hiljaista. Onneksi olen nainen ja suomalainen. Minua ei voi kukaan huijata, eikä pakottaa vanhemmaksi.

Sinun tilanteessasi luultavasti eroaisin. En jaksaisi lapsiperhehullunmyllyä, enkä kokisi, että lapset varsinaisesti hyötyvät läsnäolostani. Luultavasti luottamus vaimoonkin olisi mennyt, jos tosiaan hankkiutui raskaaksi jättämällä salaa ehkäisyn pois. Korostan kuitenkin, että ehkäisy on aina sen osapuolen vastuulla, joka haluaa lapsia vähemmän/ei ollenkaan. Miehenä sitä ei voi jättää naisen pillerien syönnin varaan, vaan on käytettävä kumia lisäksi tai teetettävä se vasektomia.

Käyhän tarkastamassa vaatimukset vasektomiaan.

Vasektomiaa ei tehdä jos henkilö on alle 30v, ellei hänellä ole 2 (vai3?) Lasta.

Jos ei missään tapauksessa halua lasta, niin kannattaa suosia tuplaehkäisyä eli kumi + pillerit. Jos ei kumi kiinnostele, niin kohtalaisen turhaa syyttää naista. Toki on törkeää jos jättänyt tahallaan pillerit pois, mutta pillerit voi myös unohtua tai vaikkapa vatsataudin tai lääkekuurin takia teho pettää. Naista voi sättiä vain siinä tapauksessa, että tahallisuus on varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tiedän montakin vähän päälle kolmekymppistä paria, jotka ovat eronneet juuri sen vuoksi, että toinen osapuoli on tajunnut, ettei haluakaan lasta/lapsia. Tämä on oikea tapa toimia ky.tilanteessa.

Kun erosin ja aloin etsimään uutta kumppania, tärkeänä kriteerinä oli se, haluaako kumppani lapsia. En olisi jatkanut tapailua, vaikka kuinka olisi ollut muuten ihana mies, jos olisi tullut ilmi, ettei toinen halua lapsia.

Jos asia on itselle tärkeä, ja toinen taas ei lapsia halua, ei kannata jäädä suhteeseen ja odottamaan josko toisen mieli muuttuu.

Miesten kanssa tämä on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Kun mies sanoo ettei halua lapsia, hän tarkoittaa ettei halua lapsia NYT. Itse olen vela ja mulle on tärkeää että kumppani ymmärtää, että lapsia EI ole tulossa. Yksi avioliitto jo kaatui kymmenen vuoden jälkeen siihen että paljastui että mies oli nyökytellyt lapsettomalle elämälle koska ei halunnut niitä juuri sillä hetkellä, mutta kuulema tiesi aina että haluaa JOSKUS. Sittenkun se joskus tuli, hän oli ihan pöyristynyt siitä, että minä en muutakaan mieltäni. 

Nykyiselle miehelle olen alleviivannut asiaa alusta asti. En halua enää yhtään suhdetta joka kaatuu tällaiseen itsestäänselvään asiaan. Hän sanoi ettei hänkään halua lapsia. Kunnes pohdin ääneen ajan varaamista sterilisaatioon, hän hätääntyi ja alkoi painostamaan, että älä nyt vielä sterkkaa hanki, mieti vielä.... Eli HÄNKIN pitää sitä mahdollisuutta tärkeänä koska ei oikeasti tiedä itsekään haluaako vaiko ei halua lapsia. 

Tuo helpottaa tulevissa suhteissa sitten kun se sterkka on tehty. Kun kattaus on kättelyssä se, että lapsia on fyysisesti mahdoton saada, niin karsii aika tehokkaasti nuo ehkävieläjoskus -haaveilijat.

Voisitko hakeutua psykoterapiaan ja käsitellä lapsuuttasi? Traumaa ja ahdistusta kun tuntuu olevan. Parhaimmillaan vanhat painolastit ja ajatusvääristymät helpottavat ja tunteiden ilmaisu ja säätely paranee sekä ahdistus helpottaa. Tällöin pääset muodostamaan uudenlaista suhdetta lapseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän useammankin tapauksen jossa nainen on "vahingossa" hankkiutunut paksuksi miehelle, jota ei lasten hankkiminen voisi vähempää kiinnostaa. Tuo taitaa olla valitettavan yleistä. Luulisi tyhmemmänkin tietävän, millaista perhe-elämästä noista lähtökohdista tulee, mutta näemmä ei.

Nainen on piilottanut kondomit ja miehellä ei muuta vaihtoehtoa kuin harrastaa seksiä?

En tarkemmin tiedä mikä ehkäisy näillä on ollut käytössä mutta olettaisin että pillerit, jotka nainen jättänyt salaa pois. Jos miehen kanssa on sovittu että ehkäisy hoidetaan pillereillä, silloin miehen pitäisi myös pystyä luottamaan, että nainen hoitaa asian.

Pillerit eivät ole 100 % ehkäisy.

Eivät olekaan, mutta jos nainen niitä syö, oletus on ettei hän halua lapsia. Miksi hän siis päättääkin yhtäkkiä pitää lapsen, joka saa alkunsa kun pillerit pettävät?

Miten niin pillerien syönti on merkki siitä, että nainen ei halua lapsia? Aika moni nainen syö pillereitä, vaikka haluaisi lapsen. Sitä, kun on mennyt sopimaan sen miehen kanssa pillereistä. Jos vahinko olisi käynyt en todellakaan olisi tehnyt aborttia. Aivan absurdi ajatus. Joskus todella nuorena se olisi vielä ollut vaihtoehto, mutta ei enää 25+.

Ap:lle, useimmat miehet ei halua aktiivisesti lapsia ja monia pelottaa oma pystyvyys. Myös naisia. Sinulla on nyt pieni lapsi ja sen avulla sä saat yhteiskunnalta paljon enemmän apua ongelmiesi hoitamiseen kuin lapsettoman. Käytä tämä nyt hyödyksi ja hakeudu terapiaan. Esim. perheneuvolassa on pariterapiaa, josta voi aloittaa. Neuvovat sieltä eteenpäin. Pärjäät kyllä.

No nyt ainakin tiedät, sitä ennen oli ainoastaan aavistelua ja spekulointia., näin on laita kaikkien kokemusten kanssa. Ei turhaan meillä ole sanontaa: aika näyttää.

Grow a pair. Vai nainen pakotti....

Vierailija kirjoitti:

Onko kenenkään parisuhde hajonnut erimielisyyteen siitä, perustetaanko lapsiperhe vai ei? Ja onko kaduttanut myöhemmin, jos on hajonnut. Lasten saamista kai kukaan ei kehtaa katua.

Olisi kiinnostaaa kuulla asian kokeneiden kertomuksia, eikä vain katsomosta huutelua ja dumaamista.

Mä luulisin sen olevan todella yleinen syy eroon. Itse olen eronnut 4x tämän vuoksi, toki sitten oli muitakin juttuja vauhdittamassa eroa ja estämässä perheellistymistä. Viides yritys onnistui.

Ap: n kannattaisi vaan lähteä.

Ekoilla sivuilla huudetaan ehkäisyn ja vasektomian perään. Saako Suomessa miehet vasektomian, kun vaan menee lääkäriin ja sanoo kiitos yksi vasektomia vaikkapa 23 vuotiaana? Naisten pitää olla 30 v täyttänyt ennenkuin vastaavaa toimenpidettä edes harkitaan.

Lisäksi kuka käyttää parisuhteessa kondomia, jos on yhdessä sovittu, että nainen syö pillereitä? Vaikka ei haluaisikaan lasta, niin pysyyhän se luottamus kuitenkin. Pitää tosin tiedostaa, että pillerit voivat pettää...

Sitten voi pettää se vaimokin. Vaimo käy vieraissa ja oho, nyt on rakkauslasta tulossa.

Itsehän ottattaisin tässäkin tapauksessa isyystestin ja eronkin. Se viikonloppuisyys varmasti on vaihtoehto tässä tapauksessa ja nainen sai mitä tilas. Lapsen, ei niinkään luottamusta herättävää parisuhdetta.