Lue keskustelun säännöt.
Uuden kumppanin käytös hämmentää
15.08.2023 |
Olen tapaillut kyseistä henkilöä vasta noin kuukauden, joten kyse ei ole mistään (vielä) kovin vakavasta suhteesta. Pidän kuitenkin hänestä ja haluaisin suhteemme syvenevän, ja hän tuntee samoin. Minua kuitenkin vaivaa hänen käytöksessään jatkuva tapa kääntää keskustelu seksiin, vaikka emme ole vielä edes menneet sänkyyn (minun päätöksestäni). Se on todella häiritsevää, ja oikeastaan on vain viivästyttänyt minun osaltani aloitteellisuutta seksin suhteen, koska tuntuu, että hän ei kunnioita rajojani tässä asiassa. Hän vihjailee minun olevan takakireä siveyden sipuli, vaikka aiemmissa suhteissani en sitä todellakaan ole ollut. Joskus, kun sanon hänelle, että en juuri nyt halua puhua jostain hänen fantasiastaan, hän pahoittaa mielensä ja kutsuu minua ilkeäksi tai manipuloivaksi. (??)
Tämän lisäksi meillä olemme tietyistä asioista eri mieltä poliittisesti; se on varmaan ihan normaalia jokaisessa parisuhteessa. Aiemmin olen nauttinutkin siitä, että olen päässyt kumppanin kanssa väittelemään jostain poliittisesta kysymyksestä ja "parantamaan maailmaa", vaikka kumpikaan ei sen kummemmin poliitikassa olisikaan. Tämän ihmisen kanssa keskustelu ei kuitenkaan pysy asiatasolla, vaan hän syyttää minua valehtelusta tuodessani esiin asioita, jotka ovat päivänselviä. Hän syyttää minua vääristelystä, kun ei pysty perustelemaan jotain väitettään. Hän käy myös henkilökohtaisuuksiin, mikä ei minusta kuulu asiaan ollenkaan. Keskustelu käy hyvin nopeasti ahdistavaksi ja epämiellyttäväksi.
En tiedä, miksi hän käyttäytyy näin. Muutoin todella ihana ja kohtelias, mutta kiihtyy sitten nollasta sataan hetkessä ja käy oikeastaan hyvin ikäväksi. Eniten kaikessa ahdistaa kuitenkin tuo jatkuva jauhaminen seksistä. Ymmärrän kyllä järjellä, että tässä on paljon hälytysmerkkejä, mutta minulla on omat syyni pyrkiä ymmärtämään häntä. Hän on kaikin muin tavoin hyvin sopivan oloinen tapaus.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa väkivaltaa ihannoivan narsistin ymmärtäminen, parempi että AP saa voimia lähteä kuin että ymmärtää häntä ja jää ja katuu. Kyllä tuo miehen manipuloinnista syyttäminen ja muu kertovat karua kieltään...
Minusta taas kuulostaa siltä, ettei Ap sen paremmin ymmärrä kuin autakaan miestä. Enkä väitä että pitäisikään. Mutta ne hurskaat pelastamispuheet voisi lopettaa, koska todennäköisesti Ap:n ja miehen välille on kehittynyt sellainen dynamiikka, joka osaltaan pahentaa miehen pahoinvointia ja oireilua. Ap tarjoaa ehdollista hyväksyntää - olisit ihan hyvä, jos et haluaisi niin kovasti seksiä ja jos ei fantasiasi olisi vääriä. Tykkäisin sinusta ja haluaisin sinua, jos olisit toisenlainen ja joku muu. Mahdollisesti laukoo kaikki miehen tunnelukot tällä toiminnallaan.
Ehdottomasti miehen käytös on vahingollista ja väärin. Mutta sitä me emme voi tietää, käyttäytyisikö mies samalla tavalla toisenlaisessa suhteessa. Ap:n omakin toiminta on nimittäin traumamielelle täyttä myrkkyä.
Mitkä pelastamispuheet? Eihän AP ole tässä missään tuonut esille, että yrittäisi pelastaa miestä. Rajojen rikkominen on myös ehdollista hyväksyntää, ja mieshän nimenomaan pyrkii vähättelemään AP:ta niiden pitämisestä. Ei mikään trauma oikeuta tuollaista.
Tällaiseen viittaavia kommentteja on Ap:lta muutama tullut, en jaksa selata koko ketjua niitä kaivaakseni. Toinen vaihtoehto toki on, että roikkuminen on puhtaasti itsekästä ja johtuu siitä, että miehellä on joitakin niin vahvoja hyviä puolia, ettei Ap:lla ole normaalisti sellaiseen saumaa. Esim komeampi kuin ne miehet joita Ap normaalisti deittailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko käynyt niin että ap on tavannut miehen tinderissä eikä ole huomannut miehen profiilissa jotain näitä emojeja joita käytetään kun viestitään "taipumuksista"? Mies luulee että ap on mukana jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Onko käynyt niin että ap on tavannut miehen tinderissä eikä ole huomannut miehen profiilissa jotain näitä emojeja joita käytetään kun viestitään "taipumuksista"? Mies luulee että ap on mukana jutussa.
Good point muuten. Ilmeisesti musta sydän meinaa S/M taipumuksia. Onko muita olennaisia symboleita?
Vierailija kirjoitti:
Onko käynyt niin että ap on tavannut miehen tinderissä eikä ole huomannut miehen profiilissa jotain näitä emojeja joita käytetään kun viestitään "taipumuksista"? Mies luulee että ap on mukana jutussa.
Omasta mielestäni olen noista aika perillä, eikä miehen profiilissa ollut mitään siihen viittaavaa. Etsi pitkää parisuhdetta kuten minäkin, lisäksi oli myös yhteisiä harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko käynyt niin että ap on tavannut miehen tinderissä eikä ole huomannut miehen profiilissa jotain näitä emojeja joita käytetään kun viestitään "taipumuksista"? Mies luulee että ap on mukana jutussa.
Omasta mielestäni olen noista aika perillä, eikä miehen profiilissa ollut mitään siihen viittaavaa. Etsi pitkää parisuhdetta kuten minäkin, lisäksi oli myös yhteisiä harrastuksia.
Saalistajaa haluaa sellaisen, joka yrittää paljon saadakseen sen pitkän parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap n pitää nyt vain päättää haluaako oikean suhteen vai leikkiä terapeuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
En. Sen takia hän ei varmaan sitä ilmaissutkaan. En usko, että tapaan miestä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
En. Sen takia hän ei varmaan sitä ilmaissutkaan. En usko, että tapaan miestä enää.
No sepä hyvä! Toivottavasti ei jää vainoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko käynyt niin että ap on tavannut miehen tinderissä eikä ole huomannut miehen profiilissa jotain näitä emojeja joita käytetään kun viestitään "taipumuksista"? Mies luulee että ap on mukana jutussa.
Mitäs emojeja ne sitten on? Onko tämä sama juttu kuin nassejen mesimäyrät ym. Sitten normaalien ihmisten pitäisi tämä ihmeen piiloviestintä ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Siis eikö sinulla ole mitään itsesuojeluvaistoa? Miten pystyt kuuntelemaan noin pimeitä juttuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
En. Sen takia hän ei varmaan sitä ilmaissutkaan. En usko, että tapaan miestä enää.
Pidä tuo päätös. Sen mitä luin tätä ketjua, en saanut selvää, kumpi teistä on hullumpi. Ette sovi yhteen kuitenkaan, olkoon mies miten rikas tai komea tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
Tapailetko Michael Penttilää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
En. Sen takia hän ei varmaan sitä ilmaissutkaan. En usko, että tapaan miestä enää.
Noniin hyvä! Oikeasti todella pelottavan oloinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Siis eikö sinulla ole mitään itsesuojeluvaistoa? Miten pystyt kuuntelemaan noin pimeitä juttuja?
En tiedä. Olin aika ihastunut. Ja olen vieläkin. Mies sanoi jossain vaiheessa, että olen erikoinen nainen, kun en ole vielä blokannut häntä. Olisi varmaan tässä vaiheessa pitänyt jo tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?
Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.
Ap
Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.
Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.
Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?
Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.
Jatkan vielä.
Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.
"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?" Ei se onnistukaan.
"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä.
"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.
Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä?
Veikkaan, että ei nää tyypit näitä senssi-ilmoissaan huutele. Ei tuollaiseen kukaan lähtisi. Paremmin toimii tuollainen "hitaasti keitettävä sammakko" -taktiikka, että uhri ei tajua, mihin on joutunut. Tämä tyyppi vain mokasi olemalla liian intensiivinen alusta pitäen. Toivottavasti ei paremmaksi opikaan.
Varaudu siihen, että jätettyäsi miehen hän käyttää kaikki keinot saadakseen sinut takaisin. Imartelua voi olla luvassa, tai jopa jonkinlainen teeskennelty tajuaminen: Olen kohdellut sinua huonosti ja nyt sen ymmärrän tms.
Joten pysy lujana! Parhaassa tapauksessa mies unohtaa sinut ja etsii uuden kohteen (toki ikävää sen uuden kannalta).
No haluatko tapailla väkivallasta fantasioivaa pervoa? Se on ihan up yours