Uuden kumppanin käytös hämmentää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä fantasioissa siis on ongelma? Se, että miehellä ylipäänsä on niitä, vai se että puhuu niistä avoimesti? Ap haluaa rakentaa luottamuksellista suhdetta, johon ei kuitenkaan kuulu fantasioista puhuminen? Miten voi olla avoin ja luottamuksellinen suhde jos samalla vaaditaan rankkaa sensuuria niihin omiin ajatuksiin?

Mies alkoi heti ensitreffeillä puhua fantasioistaan, jotka siinä vaiheessa olivat vielä mielestäni ihan hyväksyttäviä. Pidin erikoisena, että noin aikaisin ryhtyi niistä puhumaan, mutta toisaalta ajattelin avoimuuden olevan hyvä juttu. Hyvin pian fantasiat kävivät myös väkivaltaisiksi, minkä jälkeen aloin epäröidä. Hän käänsi ihan jokaisen keskustelun seksiin jotenkin, enkä lähtenyt siihen mukaan. Kun kieltäydyin, hän syytti minua manipuloinnista.

Ap

Mitä sinä itse sitten toivot mieheltä? Että avoimuus loppuu ja hän lakkaa kertomasta rivoja fantasioitaan? Vai että ne fantasiat loppuisi kokonaan, koska sitä en pidä realistisena vaatimuksena kenellekään. Ei parisuhteen tarkoitus ole varsinkaan tuossa vaiheessa muuttaa ihmistä ajatuksineen ja fantasioineen päivineen joksikin muuksi. Näetkö miehen ikäänkuin remontoitavana asuntona? Houkuttaa, koska sijainti on upea ja ikkunat isot, mutta keittiö on ruma ja olkkarin seinäkin väärässä kohtaa? Ei ihmissuhteet toimi niin, että voit poimia ihmisestä vain hyvät puolet ja pistää uusiksi ne kaikki huonot.

Minussa suhteessa toisen ihmisen viat voi laittaa kahteen laariin. Ne, jotka voit hyväksyä koska hyvät puolet kompensoi ne. Ja ne, joita et voi hyväksyä. Pitkässä suhteessa voi yrittää pariterapiassa puuttua niihin jälkimmäisiinkin, joskin ennuste on äärimmäisen huono ellei toisella ole aitoa tahtotilaa muuttua. Mutta kuukauden suhteessa ainoa oikea tapa reagoida niihin vikoihin on nostaa kytkintä ja mahdollistaa kummallekin sopivamman kumppanin löytyminen.

Kyllä mä olen parisuhteessa, jossa on luottamusta, valmis kokeilemaan uusia asioita kumppanin kanssa. Osa miehen fantasioista oli sellaisia, joita olisin voinut vakaassa suhteessa kokeilla. Mutta kun olisi pitänyt olla valmis yhden tapaamisen jälkeen. Ja kun se keskustelun kääntäminen seksiin oli sellaista, että minä suunnilleen puhun siivoamisesta, kun mies kääntää puheen johonkin sitomisjuttuunsa, josta ei ole aiemmin ollut mitään puhetta. Tässä pelkästään eilisen ja tämän päivän aikana on menty sänkyyn sitomisesta ja siihen jättämisestä tuntikausiksi "leikillään r*iskaamiseen". Mä en kannusta miestä tuohon mitenkään. En ole antanut ymmärtää, että haluan tuollaista, mutta miehen mukaan kuitenkin haluan. Ymmärrätkö, miksi se on ahdistavaa?

Tämä keskustelu ja miehen kanssa sattuneet asiat ovat saaneet minut nyt ymmärtämään, että ei tässä ole mitään järkeä.

Jatkan vielä.

Vaikka olisinkin jossain vaiheessa ollut valmis kokeilemaan ehkä jotain rajumpiakin juttuja miehen kanssa, niin se, että hän ihan jatkuvasti "pakottaa" fantasioitaan minulle, ei herätä luottamusta. Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa? Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa? En todellakaan ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää.

"Jos hän ei kunnioita rajojani näin pienessä asiassa, niin miten se onnistuisi sitten jonkun kuristusleikin kanssa?"  Ei se onnistukaan.

"Miten voisin ikinä luottaa siihen, että mies lopettaa silloin ajoissa?" Et voi luottaa, mies sanoo jo nyt hyvin selvästi että hän tietää paremmin mitä sinä haluat, eikä sinun haluillasi ole väliä. 

"Enkä todella ymmärrä, miten on kukaan muukaan nainen tuollaisen miehen kanssa, joka ei kerta kaikkiaan mitenkään viesti, että rajojen kunnioittaminen olisi hänelle tärkeää." Olethan sinäkin vielä.

Kysymys; Jos mies olisi treffiprofiilissaan tuonut nämä seikat ilmi, olisitko tavannut hänet ensimmäistäkään kertaa? Että hän vaatii heti rankkaa sadistista seksiä, jossa hänellä on kaikki valta eikä kumppanilla ole mitään sananvaltaa siihen mitä seksissä tapahtuu. Jos et. miksi vielä tapaat häntä? 

Veikkaan, että ei nää tyypit näitä senssi-ilmoissaan huutele. Ei tuollaiseen kukaan lähtisi. Paremmin toimii tuollainen "hitaasti keitettävä sammakko" -taktiikka, että uhri ei tajua, mihin on joutunut. Tämä tyyppi vain mokasi olemalla liian intensiivinen alusta pitäen. Toivottavasti ei paremmaksi opikaan.

Siis kukaan ei lähtisi pervon matkaan? Koska naisissa ei ole pervoja?

Naisissa nyt vaan on vähemmän "pervoja" kuin miehissä. Sille on ihan syynsä.

Ai, koska naisten kuuluu olla niin siveitä?

Hei, muru! Juokse ja lujaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy, miksi yritän ymmärtää häntä, on se, että ymmärtääkseni hänellä on ollut hyvin vaikea lapsuus ja nuoruus, johon on liittynyt väkivaltaa. Hän käy terapiassa purkaakseen näitä traumojaan, mutta en tiedä, keskusteleeko hän terapiassa seksuaalisuudestaan vai ei. En ole itse mikään mielenterveyden ammattilainen, mutta jotenkin minusta tuntuu, että etenkin tuohon seksuaalisuuteen liittyvä pakkomielteisyys on jotain peruja noista lapsuuden kokemuksista. Saatan tietysti olla väärässäkin. Haluaisin häntä ymmärtää ja tukea, koska hän on ihan aidosti hellä ja huolehtivainen muissa asioissa. 

Aivan loistava klassikko tarina. Kyllä sinä hänet voit rakastaa mieleltään terveeksi ja muuttaa luonteensa, sillä olet itse niin kaikkivoipa.

Meneekö sulla vähän lujaa? Onko läheisistä välittäminen aina jotain patologista läheisriippuvuutta? Vai meneekö jossain kohtaa raja, kuka ansaitsee myötätuntoa ja kuka ei?

Suoraan sanottuna vit uttaa tuommoinen välittämisen demonisointi.

Lainaan sulle hieman tuosta aloituksesta, jos et sattunut lukemaan. "Tämän ihmisen kanssa keskustelu ei kuitenkaan pysy asiatasolla, vaan hän syyttää minua valehtelusta tuodessani esiin asioita, jotka ovat päivänselviä. Hän syyttää minua vääristelystä, kun ei pysty perustelemaan jotain väitettään. Hän käy myös henkilökohtaisuuksiin, mikä ei minusta kuulu asiaan ollenkaan. Keskustelu käy hyvin nopeasti ahdistavaksi ja epämiellyttäväksi."

Voi tuollainen ansaita myötätuntoa, mutta etäältä. Ihan sama, mistä lapsuuden traumat johtuvat, mutta jos käyttäytyy noin, niin peli on menetetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy, miksi yritän ymmärtää häntä, on se, että ymmärtääkseni hänellä on ollut hyvin vaikea lapsuus ja nuoruus, johon on liittynyt väkivaltaa. Hän käy terapiassa purkaakseen näitä traumojaan, mutta en tiedä, keskusteleeko hän terapiassa seksuaalisuudestaan vai ei. En ole itse mikään mielenterveyden ammattilainen, mutta jotenkin minusta tuntuu, että etenkin tuohon seksuaalisuuteen liittyvä pakkomielteisyys on jotain peruja noista lapsuuden kokemuksista. Saatan tietysti olla väärässäkin. Haluaisin häntä ymmärtää ja tukea, koska hän on ihan aidosti hellä ja huolehtivainen muissa asioissa. 

Aivan loistava klassikko tarina. Kyllä sinä hänet voit rakastaa mieleltään terveeksi ja muuttaa luonteensa, sillä olet itse niin kaikkivoipa.

Meneekö sulla vähän lujaa? Onko läheisistä välittäminen aina jotain patologista läheisriippuvuutta? Vai meneekö jossain kohtaa raja, kuka ansaitsee myötätuntoa ja kuka ei?

Suoraan sanottuna vit uttaa tuommoinen välittämisen demonisointi.

Lainaan sulle hieman tuosta aloituksesta, jos et sattunut lukemaan. "Tämän ihmisen kanssa keskustelu ei kuitenkaan pysy asiatasolla, vaan hän syyttää minua valehtelusta tuodessani esiin asioita, jotka ovat päivänselviä. Hän syyttää minua vääristelystä, kun ei pysty perustelemaan jotain väitettään. Hän käy myös henkilökohtaisuuksiin, mikä ei minusta kuulu asiaan ollenkaan. Keskustelu käy hyvin nopeasti ahdistavaksi ja epämiellyttäväksi."

Voi tuollainen ansaita myötätuntoa, mutta etäältä. Ihan sama, mistä lapsuuden traumat johtuvat, mutta jos käyttäytyy noin, niin peli on menetetty.

Tää on niin outoa aikaa. Toisaalta pitäisi ymmärtää ja sietää kaikenlaista ihme käytöstä, koska kaikki pitää hyväksyä sellaisenaan, mutta sitten kuitenkin ristiinnaulitaan tyyliin jostain "väärinsukupuolittanisesta". Ihmekään, että porukka on sekaisin. Tämä on gaslightingin vuosisata.

Onko ap linjoilla?

Vierailija kirjoitti:

AP, olisiko kyse voinut olla tästä? Kyse on siis bdsm-piireissä subin kouluttamisesta. Ehkä vain käsitit homman väärin?

"The idea of "breaking a slave" is the more extreme form of molding. I perceive it as a forced breakdown of someones own will, their own attitude and sometimes their own thought processes. What generally results is a blank canvas upon which the Master can apply behaviors, attitudes, and reactions that would please them. In many broken slave cases I've read about; the submissive/slave doesnt even remember how to think for themselves anymore. They have no dependence, they have no limits where they used to have limits and in very rare cases I've seen the fear of the unknown where things once were known."

https://submissiveguide.com/personalgrowth/articles/what-does-breaking-…

Miksi laitat tänne jotain homojen Sissy dumb bimbo -ohjeita? AP on nainen ja oikeissa BDSM suhteissa se joka on ohjaksissa on se sub, ei dom. APn deitti haluaa hakata ja r@iska@ hänet. Hän on jämämies, joka kuuluu heivata pois. Näitä samoja jämiä on täällä kommentoimassa. "Oot ihan tyhmä pihtari ja tällä miehellä on tunnelukko sialussa". Kaatikselle suoraan vaan. "Ihme, kun et oo jo blonannut mua." Kertoo kaiken tarpeellisen. Kuka alkaa jo tapailuvaiheessa kertomaan perversioistaan ja haluista satuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näille uusille tuttavuuksille annetaan aina niin paljon armoa. Jätä se ei se muutu nyt ainakaan paremmaksi. Ei ihmissuhteissa pidä antaa yhtään anteeksi tuollaisia vikoja jotka heti ensimetreillä vi tuttaa. Kyllä sen tietää kun se oikea tulee ei tarvitse miettiä miksi hän tekee niin ja näin.

Joo tämä on hauska ilmiö. Jos kunnon miehellä on jokin pieni vika naisen mielestä esim. vääränlaiset varpaat, niin se ilman armoa pihalle. Mutta kun löytyy tällainen tosi mies kaikilla mukavilla ominaisuuksilla, niin siedetään mitä hirveämpää shaibaa ja yritetään ymmärtää. No itsesi tässä vain rikot ja ehkä jonkun läheisesi. Mieti sitä.

Olen pahoillani, että sulla on niin kamalat varpaat, että väkivaltainen kuspokin on mieluisampi vaihtoehto. Voisiko kirurgi jotain ällöttäville kintuillesi, että saisit edes pienen mahdollisuuden? Luonteeseenhan he eivät voi auttaa, mutta jos varpaasi ovat se suurin kipupiste niin ehkä sulle tulisi edes vähän toivoa.

Kuulostaa, että olet ihastunut johonkin omaan mielikuvaasi, ei todelliseen ihmiseen. Minä en tapailisi tuollaista ihmistä pidempään.

Muuten ihana puoliso seikkailee jälleen. :D

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihana puoliso seikkailee jälleen. :D

Äläs nyt. Mä oon aikoinani kirjottanut tänne "muuten ihanasta puolisosta". :D Loukkaannuin kun suhdettamme kritisoitiin. Sitten aloin miettimään ja jätin (mutta vasta useiden vuosien jälkeen!). Tuntui kuin iso kivi olisi vierähtänyt pois, en enää ollut tukehtumaisillani. Mulla menee nykyään helvetin hyvin, olen terveessä parisuhteessa aivan mahtavan miehen kanssa ja elämä onkin aika kivaa ja helppoa. Sillä mä ymmärrän näitä AP tapauksia. Mutta vain hieman. Mä olin kuitenkin sairaassa suhteessa lähes 14 vuotta. AP on katsellut tota apinaa kuukauden ja pohtii syitä jäädä vaikka niitä ei ole ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, olisiko kyse voinut olla tästä? Kyse on siis bdsm-piireissä subin kouluttamisesta. Ehkä vain käsitit homman väärin?

"The idea of "breaking a slave" is the more extreme form of molding. I perceive it as a forced breakdown of someones own will, their own attitude and sometimes their own thought processes. What generally results is a blank canvas upon which the Master can apply behaviors, attitudes, and reactions that would please them. In many broken slave cases I've read about; the submissive/slave doesnt even remember how to think for themselves anymore. They have no dependence, they have no limits where they used to have limits and in very rare cases I've seen the fear of the unknown where things once were known."

https://submissiveguide.com/personalgrowth/articles/what-does-breaking-…

Miksi laitat tänne jotain homojen Sissy dumb bimbo -ohjeita? AP on nainen ja oikeissa BDSM suhteissa se joka on ohjaksissa on se sub, ei dom. APn deitti haluaa hakata ja r@iska@ hänet. Hän on jämämies, joka kuuluu heivata pois. Näitä samoja jämiä on täällä kommentoimassa. "Oot ihan tyhmä pihtari ja tällä miehellä on tunnelukko sialussa". Kaatikselle suoraan vaan. "Ihme, kun et oo jo blonannut mua." Kertoo kaiken tarpeellisen. Kuka alkaa jo tapailuvaiheessa kertomaan perversioistaan ja haluista satuttaa?

Et ole tainnut käsittää BDSM:ää ihan oikein.

Miten tässä hommassa kävi? Onko ap jo pistetty lihoiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, olisiko kyse voinut olla tästä? Kyse on siis bdsm-piireissä subin kouluttamisesta. Ehkä vain käsitit homman väärin?

"The idea of "breaking a slave" is the more extreme form of molding. I perceive it as a forced breakdown of someones own will, their own attitude and sometimes their own thought processes. What generally results is a blank canvas upon which the Master can apply behaviors, attitudes, and reactions that would please them. In many broken slave cases I've read about; the submissive/slave doesnt even remember how to think for themselves anymore. They have no dependence, they have no limits where they used to have limits and in very rare cases I've seen the fear of the unknown where things once were known."

https://submissiveguide.com/personalgrowth/articles/what-does-breaking-…

Miksi laitat tänne jotain homojen Sissy dumb bimbo -ohjeita? AP on nainen ja oikeissa BDSM suhteissa se joka on ohjaksissa on se sub, ei dom. APn deitti haluaa hakata ja r@iska@ hänet. Hän on jämämies, joka kuuluu heivata pois. Näitä samoja jämiä on täällä kommentoimassa. "Oot ihan tyhmä pihtari ja tällä miehellä on tunnelukko sialussa". Kaatikselle suoraan vaan. "Ihme, kun et oo jo blonannut mua." Kertoo kaiken tarpeellisen. Kuka alkaa jo tapailuvaiheessa kertomaan perversioistaan ja haluista satuttaa?

Miksi tuo olisi pelkästään homojen juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelottava ajatus, että tuollainen mies tulisi vastaan tinderissä... hyh

Täh? Eikö tämä lopulta ole aika kesyä. Mies toi pervot fantasiansa esiin jo ensitreffeillä ja ilmeisesti mies ei ole minkäänlaista pakottamista tai väkivaltaa Ap:hen kohdistanut. Aika paljon pahempiakin kauhukuvia tulee mieleen.

Johtuuko vain siitä ettei Ap vielä suostunut seksiin? Jos suostuu, olisiko miehellä oikeus rangaista häntä?

Terapiassa käyminen yhdistettynä fantasioihin kuulostaa hälyttävältä. Tuskin tuosta paranee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kärsin vaikean lapsuuden jäljiltä hylkäys- ja väkivaltatraumoista, enkä pystyisi suhteeseen jossa minut jatkuvasti torjutaan seksuaalisesti. Traumatisoitunut jää helposti koukkuun suhteeseen, jossa annetaan säännöstellen kiintymystä ja hyväksyntää mutta samalla kuitenkin torjutaan.

Mun näkemys on sen, että intiimit suhteet voivat olla eheyttäviä. Mutta eivät silloin, jos toisen rajoja ei ymmärretä kunnioittaa tai jos kumppanin omista rajoista kiinnipitäminen nähdään torjuntana.

Tämän takia mun on tosi hankalaa pitää omista rajoista kiinni, kun tuntuu, että itse teen tässä väärin, kun yritän suojella itseäni ja omaa mielenterveyttäni. Aidosti uskon myös, että tällaiset rajat pitää olla olemassa eikä niiden rikkominen ole hyväksi kummallekaan osapuolelle.

Mutta jos sinun rajasi rikkovat toista, niin ehkä te ette sovi yhteen?

Enemmän kuulostaa siltä, että AP:n deitin rajat rikkovat hänen rajojaan, ei toisinpäin. Ei traumaattinen lapsuus ole mikään syy kävellä toisen yli, etenkään seksuaalisesti. Se on ihan seksuaalinen hyväksikäyttö sitten.

-eri

En minä tarkoittanutkaan että kenenkään ylitse pitäisi kävellä. Mutta seksuaalinen torjunta voi sattua ja rikkoa, jos on erityisen herkkä torjunnalle ja hylkäykselle. Jos toisen omat rajat taas estävät sen seksuaalisen hyväksynnän antamisen, niin silloin ainakin toisella pitäisi olla uskallusta ymmärtää ettei suhde toimi.

Kukaan ei ole velvollinen seksiin. Keneltäkään ei voi vaatia tai olettaa saavansa seksiä, missään vaiheessa. Jos oma mielenterveys on niin huonolla tolalla, että romahtaa kun ei saa pakottaa toista seksiin, niin silloin pitää ymmärtää hakea itselleen apua ja pysyttävä kaukana ihmisistä. Kukaan ei ole toiselle velkaa seksiä, ei missään vaiheessa.

Ohis

Huoh. Ei kukaan ole pakottamassa. Sitähän tässä on toistuvasti sanottu, että jos toinen tarvitsee suhteeseen seksiä ja toinen ei sitä halua harrastaa, niin silloin pitää jatkaa eri teille. Ei ole väärin haluta ja tarvita seksiä eikä ole väärin ettei halua. Mutta ihmiset, joiden tarpeet eroavat tässä asiassa kovin paljon toisistaan eivät sovi yhteen.

On vielä sellainenkin mahdollisuus, että alkuvaiheessa haluaa tutustua kunnolla ennen kuin kokee olevansa valmin seksiin. Vakituisessa suhteessa on sitten aktiivista.

Leevi. kirjoitti:

Miehet säilyvät komeina koko ikänsä, mutta naiset rupsahtelevat. Naisen rupsahtaminen voi olla hyvinkin nopeaa ja alkaa äkillisesti. Siksi on kiire nussiman. Mulla on 18.5 ja paksu enkä käytä kondomia.

Ja paljon elareita maksettavana.

Yleensä erittäin älykkäillä ihmisillä on taipumus olla seksuaalisesti kokeilevia. AP vaikuttaa tylsältä, joten tuskinpa hän on miehelle kovin stimuloivaa seuraa makkarin ulkopuolelle. Varmaan siksi mies kiirehtii sänkyyn.