Tönöt lahoaa ja täynnä vanhaa tavaraa... kuka ne kaikki tyhjää kun aika jättää???
Tilanne että anoppi sekä appiukko ja omat vanhemmat nyt yli 80v eli kohta on jo jollakin lähtö lähellä. Nämä sota-ajan lapset ovat keränneet kaikki nurkat ja pirtit täyteen tavaraa, jokaisella on vähintään yksi ellei useampikin kesämökki, omien vanhempiensa kotitalo ja vielä omat kodit aivan täynnä vanhaa roinaa. Mitään ei oikein enää ole jaksettu remontoida tai korjata mutta mistään ei myökään luovuta, ei todellakaan.
Minäkö sitten arjen ruuhkavuosissa pienten lasten kanssa menen nämä pirtit ja mökit ja töllit tyhjentämään niistä "tärkeistä" tavaroista??? Kaikista voisi vielä saada rahaa myydessäkin, jokainen tönö kuitenkin huononee vuosi vuodelta kun ei pidetä enää huolta ja lopputulema on se että kaikki saisi varmaan tuikata mielummin tuleen kun yrittää myydä jollekin kesälomaparatiiseja.
Miksei meidän omat vanhemmat ymmärrä että ei kaikkea voi jättää vaan taakseen muiden huoleksi? Nyt kyllä ollaan niin helvetin omatoimisia, ei saa auttaa, ei saa neuvoa, kaikesta vastaukseksi tulee vaan että "kyllä minä vielä itse pystyn huolehtimaan". Ja me lapset sitten kannetaan niitä vuoden -84 vessaremontissa poistettuja vessanpönttöjä, vanhoja potkukelkkoja, -92 vuoden vuosikerrat kotiliedestä ja heidän omien vanhempiensa jättävät rojut suoraan roskiin?
ei hitto.... tekee jo nyt mieli kieltäytyä kokonaan perinnöstä ja jättää jonkun muun vaivaksi kaikki. Harmi vaan kun sukujen kesämökit on aidosti kivoja paikkoja jotka olisi jo 15 vuotta sitten pitänyt jättää nuorempien sukupolvien hoidettavaksi. Mutta ei, näiden käärinliinoissa ilmeisesti on taskut.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa, ettäjoskus ihmisen koko elämä menee roskalavalle ammattityhjentäjän toimesta.
Perintöä saaneen omaisen velvollisuus olisi sentään kerätä suvun muistoja talteen.
Niin kuin mitä muistoja? Paljonko ne vievät tilaa? Meillä on varastossa väärän tyyppisellä maalilla maalattu täyspuinen erittäin painava piironki. Väärä maali on jo mummon ajoilta. Nyt pitäisi miettiä mihin sen pistää. Nykyiseen kotiin se ei sovi mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa vanhemmillesi, että aloittavat nyt jo tyhjennyksen.
Suoraan ovat sanoneet jättävänsä sen meille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua hommaa. Vanha maatila täynnä ikivanhaa tavaraa... ja parasta että sisällä tupakoidaan asti. Ja tietenkään mitään ei saa heittää pois kun kaikki on hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Kun se ikivanha röökin kellastama hääpuku on kuule arvokas, ja vähän risat kahvikupit menevät sitten jollekin opiskelijalle joka muuttaa omilleen.
Jipii!
😵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa, ettäjoskus ihmisen koko elämä menee roskalavalle ammattityhjentäjän toimesta.
Perintöä saaneen omaisen velvollisuus olisi sentään kerätä suvun muistoja talteen.
Niin kuin mitä muistoja? Paljonko ne vievät tilaa? Meillä on varastossa väärän tyyppisellä maalilla maalattu täyspuinen erittäin painava piironki. Väärä maali on jo mummon ajoilta. Nyt pitäisi miettiä mihin sen pistää. Nykyiseen kotiin se ei sovi mihinkään.
Ammattitaitoinen kunnostaja saa sen väärän maalin pois ja piirongin hienoksi.
Jotenkin kamalaa, että vanhusten pitäisi alkaa heittää tavaraa pois vain siksi, että siitä on perillisille vaivaa.
(Toiki jos oma-aloitteisesti niin tekevät, niin hyvä. Siinä samalla selviää, mitä toivovat säästettäbäksi suvussa, jos heittävät ylimääräiset pois)
Mun, nyt eläkkeellä olevan vanhemmat asuivat Turussa. Tää tuttu Espoossa. Ensiksi toinen vanhempi joutui vanhainkotiin ja toinen siirrettiin alakertaan nukkumaan.
Meni monta viikonloppua, jotta saivat yläkerran tyhjennettyä ja työkaveri vei aina mukanaan laatikoita
Joka kerta vei salaa sieltä tavaraa mukaansa. Sitten toinen vanhempi joutui vanhainkotiin ja hän tyhjensi veljensä kanssa. Huonekalut meni veljen kellariin ja sisälle, tuttu toi koko pakettiautollisen irtaimistoa. Talo laitettiin myyntiin. Heillä meni ns siinä samalla, mutta sanoi ei siinä hirveesti naurattanut, kun 60 vuotiaalle tulee jotain vanhoja koulujuttuja vastaan
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti miehesi hoitaa omien vanhempiensa asiat sukulaistensa kanssa, suureksi osaksi. Ja sä omasi. Soitto serkuille tai muille. Jos haet tärkeimmät pois, loput vie sukulaiset tai pesäntyhjentäjä, tai maksullinen kaatiskuljetus. Siivoustakin voi ostaa, jos ei voimat riitä. Ellei sitten vie kirppikselle jotain. Tässä oli vain ideoita, käytäntö tietysti eri asia miten se toimii.
Loppupeleissä jää perittäviksi kaikki, tavarat, talo ja tontti. Kiinteistöverot, tiemaksut jne jyllää, miten päästä eroon pattitilanteesta ? Jos tontti on järven rannalla, sitten aikanaan, kaikki nurin ja jos pättäkkää riittää niin rakentaa uutta, tai myydä. Ajattelemisen aihetta kyllä on, mikä onkaan viisain ratkaisu, siinä vasta pulma.
Vierailija kirjoitti:
Mun, nyt eläkkeellä olevan vanhemmat asuivat Turussa. Tää tuttu Espoossa. Ensiksi toinen vanhempi joutui vanhainkotiin ja toinen siirrettiin alakertaan nukkumaan.
Meni monta viikonloppua, jotta saivat yläkerran tyhjennettyä ja työkaveri vei aina mukanaan laatikoita
Joka kerta vei salaa sieltä tavaraa mukaansa. Sitten toinen vanhempi joutui vanhainkotiin ja hän tyhjensi veljensä kanssa. Huonekalut meni veljen kellariin ja sisälle, tuttu toi koko pakettiautollisen irtaimistoa. Talo laitettiin myyntiin. Heillä meni ns siinä samalla, mutta sanoi ei siinä hirveesti naurattanut, kun 60 vuotiaalle tulee jotain vanhoja koulujuttuja vastaan
Salaa vieminen on rikollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa vanhemmillesi, että aloittavat nyt jo tyhjennyksen.
Suoraan ovat sanoneet jättävänsä sen meille lapsille.
Niin, kaikki lapset siis yhdessä tekevät eivätkä suhmuroi, vai kuinka ? Perintöasioissa hyvin usein perillisten sukset menevät ristiin, surullista mutta totta, taloudellisten asioiden vuoksi, jopa loppuiäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa, ettäjoskus ihmisen koko elämä menee roskalavalle ammattityhjentäjän toimesta.
Perintöä saaneen omaisen velvollisuus olisi sentään kerätä suvun muistoja talteen.
En tiedä teidän taloista, mutta meillä ei ainakaan ole museohuonetta suvun reliikeille tai tilaa ylipäätään.
Yhden esineen olen ottanut tavaksi säästää kuolleelta, muut saavat mennä. PIENEN esineen, tyyliin vaarin huuliharppu tms.
Mitään tauluja, mööpeleitä tms. en todellakaan ota, enkä siirrä lasteni vaivoiksi. Vaikka kuinka olisivat esi-isän tekemiä.
Jokainen meistä hetken elää vielä seuraavan polven muistoissa ja heidän mentyään meistä ei tiedä kukaan mitään. Normaalia kiertokulkua.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kamalaa, että vanhusten pitäisi alkaa heittää tavaraa pois vain siksi, että siitä on perillisille vaivaa.
(Toiki jos oma-aloitteisesti niin tekevät, niin hyvä. Siinä samalla selviää, mitä toivovat säästettäbäksi suvussa, jos heittävät ylimääräiset pois)
Tässä puhutaan nyt tavarasta, jota ei ole käytetty eikä tarvittu vuosikymmeniin. Tietysti isoisoäidin mekko saattaa olla retroa, mutta ei sitä kukaan käytä, jos se on ollut jossain aitassa hiirten ja kosteuden armoilla sen 100 vuotta. Sähkölaitteita ja kodinkoneita 60-luvulta, osa jo aikaa sitten rikki menneitä. Niitä puoliksi käytettyjä pesuaineita ja deodorantteja 80-luvulta. Kangastilkkuja ja vanhoista vaatteista irti ratkottuja vetoketjuja.
Kuka jatkaa listaa?
Itse olen yrittänyt pitkään ostaa vanhaa taloa maaseudulta, ja olen törmännyt siihen että taloja pidetään tyhjillään eikä haluta myydä mutta ei myöskään huoltaa tai kunnostaa. Lopulta talo on niin huonossa kunnossa ettei se enää kelpaa kellekään ja muuttuu perikunnalle rasitteeksi. Toki jokainen päättää itse mitä omaisuudellaan tekee, mutta säälittää vain katsoa kun isolla työllä ja vaivalla rakennetut mökit seisovat lahoamassa vaikka ottajia olisi. Samalla surkutellaan kuinka maaseutu autioituu.
Ei se tyhjentäminen ole yhtään mitään siihen verrattuna, että joutuu talon omalla kustannuksella purkamaan. Se on sitten kymmeniä tuhansia ellei sata.
Mä haaveilen et jätän vapaapalokunnalle harjoituskäyttöön. Saavat polttaa koko höskän.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa vanhemmillesi, että aloittavat nyt jo tyhjennyksen.
Näin se vaan on. Samalla selvität onko mitään arvokasta omaisuutta, jonka voit ottaa talteen säilytettäväksi kun siivoavat sotkunsa jätelavalle ennen kuolemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla aika vanha pikkulasten vanhempi
No monet saa nykyään lapsia 35-40-vuotiaana.
No monet saa 40-45 vuotiaanakin.
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen et jätän vapaapalokunnalle harjoituskäyttöön. Saavat polttaa koko höskän.
Järkyttävää raivaaminen sen jälkeen.
Tuttua hommaa. Vanha maatila täynnä ikivanhaa tavaraa... ja parasta että sisällä tupakoidaan asti. Ja tietenkään mitään ei saa heittää pois kun kaikki on hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Kun se ikivanha röökin kellastama hääpuku on kuule arvokas, ja vähän risat kahvikupit menevät sitten jollekin opiskelijalle joka muuttaa omilleen.
Jipii!