Pelottaa kiusataanko minua tulevalla työpaikalla vain koska olen kaunis
Muuten olen hiljainen, sulkeutunut ja ujo. Tuntuu että varsinkin naiset näkee sen uhkana, kun en puhu paljon. Pelottaa ja ahdistaa.
Kommentit (109)
Suomalaiset eivät ole kateellisia. Tai jos ovat niin jostain huonosta ominaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Pyrin olemaan töissä mahdollisimman tylsä ja harmaa. Tiedän sen olevan oikea valinta niiden muutaman kerran jälkeen, kun olen vapaalta käynyt hoitamassa jonkun homman ja kysyttiin myöhemmin, miksi en näytä ikinä normaalisti siltä. Olisiko vaikka siksi, että olen töissä tekemässä töitä enkä kenenkään katseltavana urpo.
Tämä on kyllä viisas valinta, ainakin jos se "oma tyyli" on kovin näyttävä. Työpaikalla on parempi olla vähän tylsä, siellä ollaan työn eikä näyttäytymisen vuoksi. Vapaa-ajalla voi sitten panostaa. Omakin työpukeutuminen on paljon konservatiivisempaa kuin vapaalla, ja se on tuntunut toimivalta ratkaisulta.
Ne ketkä tietää olevansa itsekin kauniita, suhtautuu suhun kivasti. Sitten ne vähemmän kauniit lyöttäytyy sua vastaan.
Jospa ihan ensimmäiseksi opettelisit pois eli vähentämään hiljaisuuttasi, sulkeutuneisuuttasi ja ujouttasi, koska äärimmilleen kehittyneinä ne nimenomaan aiheuttavat ihmetystä ennenkuin tutustutaan paremmin ja ennenkuin löydät ne mukavimmat työkaverit, niitä on myös jokaisella työpaikalla.
Normaaliin työelämään kuuluu tietynlainen käytös, mm. se, että tullaan aina ja joka tilanteessa jotenkin toimeen kaikkien kanssa. Ja se taas edellyttää keskustelutaitoja, osittain smalltalkiakin vapaimmissa tilanteissa, eli siis jonkinlaista reippautta pitää olla.
Ihmettelen vain kovasti, miten edes ajattelet, että kauneus olisi se juttu, eihän se koskaan ole, vaan työnteko, ahkeruus, osaaminen, tiedonhankinta, tasapainoisuus, rehtiys ja reiluus jne. Tietysti, jos olet edennyt aiemmin jossain ulkonäkösi perusteella, voi olla hankalaa tottua normaaliin työhön. Meitähän on niin monenlaisia, on niitä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita työstään, sitten niitä, jotka haluavat keinolla millä hyvänsä yhä parempiin tehtäviin ja yletä mahdollisimman pitkälle, niinsanotusti kiipiminen aina mielessä, sitten taas niitä, joita ei työ kiinnosta ja aina löytyy syy olla tekemättä tai tehdä huolimattomasti, ja sitten ne, jotka ovat alttiita syyllä jos toisellakin "sairastumaan". Nämä kolme viimeksi mainittua ovat aina ne hankalimmat ja eniten harmia aiheuttavat, joten pidä huoli siitä, että kuulut tuohon ensimmäiseen ryhmään eli oikeasti työstäsi ja tehtävistäsi kiinnostuneisiin. Jätä meikkaamiset ja hiustenlaitto hyvin vähiin, perehdy hyvin tehtäviisi ja keskity työhösi, etsi se kiva työkaveri sieltä joukosta, mutta älä ripustaudu häneen, juttele ihmisten kanssa, sivuuta tyhmät puheet, ikäänkuin et olisi kuullutkaan mitään ja ota huumorintaju käyttöön, niin opit varmasti tulemaan riittävän hyvin toimeen kaikkien kanssa. Tavallinen työpaikka ei ole kenenkään terapiapiste, ei perhe, ei tuki eikä apu henkilökohtaisiin ongelmiin, ei draama- eikä näytelmäkerho, se on vain ja ainoastaan paikka, jossa työ tehdään niin hyvin kuin osataan. Esimiestyö ja sen laatu määrittää työpaikan hengen, tavat ja osaamistason. Toivottavasti työpaikkasi on korkeatasoisen esimiestyön johtama.
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina kiusattu koska olen ruma. On kiusattu koulussa ja työelämässä, kiusaajia löytyy molemmista sukupuolista.
Minulle on jopa kesken työpäivän tultu taivastelemaan : mitä? Onko SINULLA vihkisormus, oletko SINÄ avioliitossa?! Voi sitä ihmettelyä kun vastaan että olen ja olen ollut jo 17-v, ihanan aviomiehen lisäksi minulla on 2 lasta.
Onneksi minulla on aina ollut luotettava kaveripiiri jossa minut hyväksytään ja muutama harrastus joissa käyn kunhan töiltäni ehdin ja jaksan. Ikää minulla on 43-v, mutta nimittely jatkuu varmaan hautaan asti.
AP, vaikea sanoa kiusataanko sinua, mutta hater's hate. Onnea kuitenkin uuteen työpaikkaan.
Tätä huutelua on vaikea käsittää. En minä ainakaan mieti töissä kenenkään ulkonäköä saati lähde niitä ruotimaan, vaikka mitä mieltä olisin. En edes mieti 5sek ensinäkemän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jospa ihan ensimmäiseksi opettelisit pois eli vähentämään hiljaisuuttasi, sulkeutuneisuuttasi ja ujouttasi, koska äärimmilleen kehittyneinä ne nimenomaan aiheuttavat ihmetystä ennenkuin tutustutaan paremmin ja ennenkuin löydät ne mukavimmat työkaverit, niitä on myös jokaisella työpaikalla.
Normaaliin työelämään kuuluu tietynlainen käytös, mm. se, että tullaan aina ja joka tilanteessa jotenkin toimeen kaikkien kanssa. Ja se taas edellyttää keskustelutaitoja, osittain smalltalkiakin vapaimmissa tilanteissa, eli siis jonkinlaista reippautta pitää olla.
Ihmettelen vain kovasti, miten edes ajattelet, että kauneus olisi se juttu, eihän se koskaan ole, vaan työnteko, ahkeruus, osaaminen, tiedonhankinta, tasapainoisuus, rehtiys ja reiluus jne. Tietysti, jos olet edennyt aiemmin jossain ulkonäkösi perusteella, voi olla hankalaa tottua normaaliin työhön. Meitähän on niin monenlaisia, on niitä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita työstään,
Osin samaa mieltä, sivusta. Esimiestyö ei kuitenkaan ainoana määritä työpaikan henkeä. Sen määrittää organisaatiokulttuuri, jota yksittäinen esimies ei ikinä yksinään pysty määrittämään tai määräämään.
Toiseksi, työpaikka ei ole monelle vain paikka, jossa tehdä työnsä, vaan nimenomaan sen lisäksi esim. tärkeä tuki tai perheeseen tai ystäväverkkoon verrattava. Kaikki tuollaiset mentaaliset tukirakennelmat ovat itse asiassa juuri valttikortteja työnantajalle, sillä ne kiinnittävät työntekijöitä mentaalisesti juuri siihen työpaikkaan ja lisäävät hyvinvointia. Erittäin tärkeitä asioita.
Kolmanneksi, kaikkien kanssa toimeen tuleminen ei tarkoita samaa kuin kaikkien kanssa small talkkaaminen ja jutteleminen. Toimeen tuleminen tarkoittaa sitä, ettei ala esim. huutaa toisille, tai ettei ole sietämättä toisten erityispiirteitä (esim. jonkun kuuroutta tai jonkun rauhallisuutta). Tai esim. sitä, että vaikka itse olisi hyvin nopeasti puheessaan tempoileva ja rönsyilevä, kykenee asiallisesti hoitamaan hommat myös sellaisen asiakkaan kanssa, joka tarvitsee asian ymmärtämiseen suoraviivaista ja pelkistettyä kommunikaatiota.
Nätti poika saa sediltä kyytiä. Ap, edelleenkään et käy naisesta ja miehuutesikin on erittäin vähäinen.