Oikeasti olen sitä mieltä, että omilla saavutuksilla leveileminen on noloa

Tulkitaan leveilyksi kun on hyvä itsetunto. Kun muutamat joutilaat yrittivät kävellä yli, en voinut olla möläyttämättä, tein sentään töitä.

Perustason asiat nekin ovat joita pidettiin ihmeenä, tämän opin vasta aikuisena.

Totuus on monet tuntemani ihmiset olisivat pystyneet parempaankin, heidän piti vain sopeutua siihen etteivät muut anna.

Suomi on kateellista kansaa. Ollaan kateellisia siitä mitä jollakin muulla on, mutta itsellä ei ole. Mutta jos taas itsellä jotain on, niin se ei kyllä jää näyttämättä muille.

Se,kun kultalusikka hanurissa syntynyt keskinkertaisuus,yrittää saada ympäristön vakuuttuneeksi siitä että...

Olipa katkera aloitus. Aivan kuin kaikki menestyneet olisivat syntyneet kultalusikka suussa. On toki noloa leveillä vanhempiensa saavutuksella tai sillä, että on esimerkiksi päässyt johtajan paikalle vain siksi, että isä omistaa firman.

Sen sijaan ap unohtaa täysin, että on myös paljon ihmisiä, jotka ovat kurjista lähtökohdista ponnistaneet pitkälle. Omat vanhempani lytistivät itsetuntoni jo pienenä. Annettiin ymmärtää, että olin laiska ja saamaton. Kouluun piti mennä, mutta esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukeminen oli turhaa. Kasvimaan kitkeminen ja perunoiden kuoriminen oli paljon järkevämpää. Korkeasti koulutettuja ja menestyneitä pidettiin kädettöminä, jotka eivät ymmärtäneet mitään "oikeasta elämästä". Lähipiirissä ei ollut ketään, joka olisi edes lukiota käynyt. Koulussa pärjäsin keskiverrosti ja suoritin lukionkin, vaikka menin sen jälkeen ammattikouluun. Tuhlasin vuosia elämästäni huonosti palkatussa duunariammatissa, kunnes kyllästyin täysin ja päätin kokeilla siipiäni avoimessa yliopistossa. Ihmeekseni menestyin hyvin, vaikka samaan aikaan kävin vuorotyössä ja pyöritin perhe-elämää samalla lasten isän keskittyessä itseensä. Yksi asia johti toiseen ja lopputuloksena olen hyvätuloinen, akateemisesti koulutettu ja työskentelen koulutustani vastaavassa työssä. Lasten isä on ex, koska hän ei kestänyt menestystäni, vaan teki kaikkensa sabotoidakseen uutta uraani. Joten kyllä, olen aivan itse päässyt tähän asemaan ja olen siitä ylpeä. Pidit siitä tai et.

Vierailija kirjoitti:

Olipa katkera aloitus. Aivan kuin kaikki menestyneet olisivat syntyneet kultalusikka suussa. On toki noloa leveillä vanhempiensa saavutuksella tai sillä, että on esimerkiksi päässyt johtajan paikalle vain siksi, että isä omistaa firman.

Sen sijaan ap unohtaa täysin, että on myös paljon ihmisiä, jotka ovat kurjista lähtökohdista ponnistaneet pitkälle. Omat vanhempani lytistivät itsetuntoni jo pienenä. Annettiin ymmärtää, että olin laiska ja saamaton. Kouluun piti mennä, mutta esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukeminen oli turhaa. Kasvimaan kitkeminen ja perunoiden kuoriminen oli paljon järkevämpää. Korkeasti koulutettuja ja menestyneitä pidettiin kädettöminä, jotka eivät ymmärtäneet mitään "oikeasta elämästä". Lähipiirissä ei ollut ketään, joka olisi edes lukiota käynyt. Koulussa pärjäsin keskiverrosti ja suoritin lukionkin, vaikka menin sen jälkeen ammattikouluun. Tuhlasin vuosia elämästäni huonosti palkatussa duunariammatissa, kunnes kyllästyin täysin ja päätin kokeilla siipiäni avoimessa yliopistossa. Ihmeekseni menestyin hyvin, vaikka samaan aikaan kävin vuorotyössä ja pyöritin perhe-elämää samalla lasten isän keskittyessä itseensä. Yksi asia johti toiseen ja lopputuloksena olen hyvätuloinen, akateemisesti koulutettu ja työskentelen koulutustani vastaavassa työssä. Lasten isä on ex, koska hän ei kestänyt menestystäni, vaan teki kaikkensa sabotoidakseen uutta uraani. Joten kyllä, olen aivan itse päässyt tähän asemaan ja olen siitä ylpeä. Pidit siitä tai et.

En ole unohtanut mainitsemiasi seikkoja. Lue ketju.

Nolompaa on leuhkia muiden tekemisillä, kun itellä on nolla tutkintoa, nolla työpaikkaa, nolla pörssiin vietyä yhtiötä ja turha pili.

Tämä on hyvän mielen ja i d i o o t i n ketju.

Mä aloitin tän kun oon mitätön persupoju.

Ap

Veikkaanpa että olet itse tälläinen joka ei ole noussut sohvalta ja selvinnyt, luonut menestystarinaa?

Mielestäsi rikkaiden omaisuus kuuluu valtiolle ja sinulle, köyhille?

Ap, minkä tulkitset leveilyksi? Miten joku on kertonut sinulle esim. uudesta työstä niin että se on ollut leveilyä eikä vain kuulumisten kertomista?

Vierailija kirjoitti:

Veikkaanpa että olet itse tälläinen joka ei ole noussut sohvalta ja selvinnyt, luonut menestystarinaa?

Mielestäsi rikkaiden omaisuus kuuluu valtiolle ja sinulle, köyhille?

Mielikuvituskin on yksi voimavara.

ap

Mä ainakin aion tahallaan ärsyttää noita huonon itsetunnon omaavia kateellisia ihmisiä niin paljon kuin huvittaa. Naurattaa kateelliset ihmiset. Jos mulla olis omaisuutta niin leveilisin sillä koko ajan somessa koska se ärsyttää. Joskus esim kun postasin facebookkiin tosi kauniita kuvia missä olin myös todella tyytyväinen niin hupsista ,yllättäen moni oli poistanut kavereista. Huvittaa myös kun kaupungilla nuoret naiset kävelee poikaystäviensä kanssa niin aina vilkuilevat enhän vaan katso heidän poikaystäviään🤣🤣 sori vaan,toisille on luotu parempi kroppa kuin toisille.

Vierailija kirjoitti:

Huonot olosuhteet eivät ole syytäsi, mutta on sinun vastuusi selviytyä niistä. Syyttelemällä muita ja menneitä et ikinä tule menestymään elämässä.

Mun mielestä näin yksioikoiset kommentit on ns. etuoikeutetun puhetta. Itselläni on käynyt todella hyvä tuuri siinä mielessä, että olen saanut monenlaista psykiatrista apua ja terapiaa. Nykypäivänä nämäkin palvelut on niin alas ajettu, että vaikka haluaisit selviytyä, et löydä siihen välttämättä apua. Ja voin kertoa, että esimerkiksi itse elin niin traumaattisen lapsuuden, ettei minulla olisi ollut minkäänlaisia kykyjä selviytyä yksin. Kun lähdet lapsuuden kodista reppu tyhjänä niin henkisesti kuin fyysisesti niin vaikea siitä on ilman ammattiapua nousta.

73 lisää vielä, että aapeella on hyvä pointti, mutta kaikki ei näy päällepäin. Olen itse selviytynyt hämmästyttävän hyvin lapsuudenkokemuksista ja usein tekee mieli nipistää itseäni, koska olen päässyt työelämään kiinni ja edennyt hyvin. Olen pystynyt katkaisemaan sukupolvelta toiselle jatkuneen pas$an. Esimerkiksi töissä ei varmasti kukaan pysty näkemään taustaa. Minä olin se, joka huolehti pikkusisaruksista päivät ja yöt, kun vanhempi ryyppäsi missä milloinkin tai riehui ja uhkaili kotona. Olen kokenut niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa. Lähipiiri ei puuttunut, sossu oli pelkkä vitsi. Menetin mielenterveytensä lapsuudessa ja rahallisesti en kotoa saanut senttiäkään mukaan. Geenilotossakaan ei onnistunut ja kärsin eräänlaisesta häiriöstä. Kaikkea en viitsi tässä kertoa, mutta vei kymmeniä vuosia päästä tasapainoon ja tietyt painajaiset ei unohdu koskaan.

Mutta minä sain apua ja osasin sitä ottaa vastaan. Toisaalta, olen normaaliälyinen ja nopea oppimaan, joka on ollut valtava etu elämässä. Jos tässä olisi lisänä vielä oppimisvaikeuksia yms niin aika mahdottomaksi olisi mennyt. Minulla on myös hyvä puoliso ja hyviä ystäviä. Tuuriahan nämäkin osittain ovat. Olen myös luonteeltani aika sinnikäs, mutta sekin on synnynnäinen temperamentti ja tuuria. Olen äärettömän ylpeä siitä missä nyt olen, mutta hyvin harva tietää esimerkiksi työpaikkaani.

Vierailija kirjoitti:

Idiootti. Syntyessä te päätätte jokaisen geenin mitä haluatte. Turhaan siis valitatte jälkeenpäin vain ja ainoastaan teidän omaa päätöstä. Ehkä halusitte jännitystä elämään tekemällä itsestänne osittaisen rampan?

Mistä näin idioottimainen teoria on saanut alkunsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geeniperimäuskonto :D

Uskonto? Kysy keneltä tahansa älykkyystutkijalta, ja he kertovat: geeneillä on yllättävän paljon väliä

Vertaa:

synnyt vam maiseksi (matala älykkyysosamäärä): elät elämäsi hoivakodissa muiden armoilla

Synnyit älykkääksi (korkea älykkyysosamäärä): pienistä sekä suurista elämän vastoinkäymisistä selviät jopa yksin, koska sinulla on kognitiivista kapasiteettia ratkoa ongelmia

Mitä helskuttia. Noiden kahden väliin mahtuu vaikka mitä. Mitä yrität tuolla esimerkillä oikein? 

Minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, mutta silti olen ollut suhteessa vuosia ja suunnittelemme juuri häitämme. Kaverisuhteitakin löytyy ja opiskelu- ja työpiireissä tulen kaikkien kanssa toimeen. 😅 Miten tämä on mahdollista näillä paskoilla geeneillä, huonolla temperamentilla syntymästä, sairaudella yms?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, mutta silti olen ollut suhteessa vuosia ja suunnittelemme juuri häitämme. Kaverisuhteitakin löytyy ja opiskelu- ja työpiireissä tulen kaikkien kanssa toimeen. 😅 Miten tämä on mahdollista näillä paskoilla geeneillä, huonolla temperamentilla syntymästä, sairaudella yms?

Selkeästi et ymmärtänyt pointtia.

Vierailija kirjoitti:

Ja miljardööreiltä tulonsiirtoa tahoille, jotka auttavat heikompia. Ei suoraa rahalahjoitusta, vaan käytettäisiin koulutukseen, tukemiseen jne. Tämä on tosin vaikea rasti monestain eri näkökulmasta.

ap

Eiköhän ne miljardöörit jo veroistaan maksa aika paljon maksa niiden köyhien elämän kustannuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geeniperimäuskonto :D

Uskonto? Kysy keneltä tahansa älykkyystutkijalta, ja he kertovat: geeneillä on yllättävän paljon väliä

Vertaa:

synnyt vam maiseksi (matala älykkyysosamäärä): elät elämäsi hoivakodissa muiden armoilla

Synnyit älykkääksi (korkea älykkyysosamäärä): pienistä sekä suurista elämän vastoinkäymisistä selviät jopa yksin, koska sinulla on kognitiivista kapasiteettia ratkoa ongelmia

Mun pikkusiskolla on Downin oireyhtymä ja hän on takuuvarmasti paljon onnellisempi ja iloisempi kuin moni terveistä ihmisistä.