Lue keskustelun säännöt.
Äiti-ihmisen kanssa keskustelu - vela avautuu
11.08.2023 |
Viestittelette kaverin kanssa jo aiemmin sovitun tapaamisen tarkempaa kellonaikaa (tapaaminen siis huomisiltana) ja kaveri vastaa: Mulla on lasten harrastus- ja synttärikuskauksia iltapäivällä, mutta varmasti ehdin sitten illalla. No illallehan sitä tapaamista alun perin sovittiinkin! Tämä on vain yksi esimerkki. Oman elämän tärkeys pitää aina vetää esiin lapsilla pätemisen kautta. Tunteeko kaveri itsensä tärkeäksi kun on äiti ja kuskaa lapsia? Ja siitä pitää minulle joka käänteessä kertoa? En minäkään ala luettelemaan kaikkia merkityksellisiä tekemisiäni ja menoja aiemmin siltä päivältä, kun ei ole mitään tarvetta niillä päteä. Lähes aina kun ollaan yhteyksissä tämän ystävän kanssa, alkaa viestittely sillä, miten on paljon tehtävää lasten kanssa. Ja on ihan fiksu työssä käyvä ihminen vielä, mutta ilmeisesti lapset on se juttu elämässä. Ja kiva jos niin on, saa ollakin, mutta miksi siitä pitää aina minulle ensimmäiseksi kertoa? Tulee jokin pätemisen tarpeen tunne tuosta.
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan kadottavat itsensä täysin lasten myötä. Siitä tuollainen käytös johtuu. Ap, ota etäisyyttä. Ja kaikki nyt ei vaan tässä maailmassa pyöri Sini-Erkin vuorokausirytmin mukaan.
Minä, ja moni muu laajassa tuttavapiirissäni, on ollut helpottunut kun velakaverit ovat lopulta ymmärtäneet, että yhteydenpito on yksipuolista, vain he viestittelivät. Kukaan ei kaipaa ystäviä, joiden kanssa saa koko ajan olla varpaisillaan ja jotka jaksavat vain niitä omia tekemisiään vatvoa.
Käymme paljon myös naisporukalla reissussa, niillä ei puhuta kodista eikä lapsista mutta nämä velat puhuivat koko ajan siitä lapsettomuudesta, vähän samaa on kiihko vagaaneissa, puhe junnaa siinä yhdessä aiheessa ja muiden syömisiä arvostellaan ja huokaillaan pihvitilauksille.. Kiitos ei, nyt meillä on mukavaa reissussa, nytkin lähdemme ensimmäistä kertaa Kalajoelle Venetsialaisiin, iso upea mökki on varattu. Ei yhtään valittavaa velaa ole kutsuttu mukaan. Me mammat aiomme nauttia, syödä hyvin, juodakin hieman ja tanssia.
Mammat :D Näen jo silmissäni ylipainoiset mammat tanssimassa Tenat housuissa. Alkuilta soitellaan kotiin miten menee...loppuillasta itketään viinipäissään, kun mies ei enää halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, laitoin ystävälleni toissapäivänä viestin jossa kerroin, etten pääse kaupungille, koska olen aikeissa leipoa mustikkapiirakkaa keräämistäni mustikoista,sillä äitini tulee illalla kylään.
Mahtoiko hän pahoittaa mielensä, kun kerroin hänelle turhia asioita. "En pääse tulemaan" olisi tietysti ollut paljon parempi vastaus.
Olit sopinut tapaamisen ystäväsi kanssa, mutta peruit sitten mustikkapiirakan takia, kun äiti tulee kylään?
No ehkä olisi kannattanut jättää kertomatta, jos et ystävääsi arvosta mustikkapiirakkaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma elämä on tyhjää niin voihan se toisen täysi elämä kuulostaa pätemiseltä.
Minä ainakin ajattelisin apn ystävän selventävän ääneen myös itselleen päivänsä kulkua, töistä klo15, lapset hoidosta, Matti jalkapalloon klo 16, sitä ennen jotain ruokaa, Lilli jalkapalloon klo 17, muista tarkastaa että puoliso Lasse on illalla lasten kanssa ja laittaa pikku Pirjon yksin nukkumaan, tänään hän on Antin perheen vuoro tuoda myös Lilli jalkapallosta, ai niin, minun pitää viedä myös Antti.
Mutta ihana nähdä illalla ja vähän hengähtää.Miksi ajattelet minun elämäni olevan tyhjää? Siksikö, kun en luettele kaikkia minulle merkityksellisiä asioita tapaamisviestissä? Oletko niitä, jotka luulevat elämän sisällön tulevan vain lapsista? Eihän kukaan lapsia hankkinut voisi silloin olla onneton, mutta niin ei taida olla.
Sitä paitsi usein kaikkein tärkeimmät asiat haluaa pitää itsellään, sydämessään.Ap
Kyllä se aika tyhjältä tuntuu kun noin vähäpäitöistä asiaa ehtii pohtia ja kyllä lapset ovat minulle ne tärkeimmät, ovat jo aikuisia ja heillä on lapsia, en heistä puhu joka päivä, mutta muistan myös tuon ajan kun kaikki piti olla tarkkaan käsissä ja juuri sinä iltana klo 19 voin tavata kun kaikki muut palaset olivat kohdallaan.
Vaikka nyt klo 11.20 lojun sohvalla pohtien maailman menoa ja iltapäivän ystävän tapaamista, en ajattele että hän pätee vaikka kertoo hevosestaan, se on hänelle tärkeä, minusta haiseva ja pelottava, mutta on ihana seurata toisen iloa.Mutta mitä jos hän kertoisi sinulle aikataulustaan hevosensa kanssa joka ainoassa viestissä? Ihmettelisitkö miksi?
-Nähdäänkö siis tänään klo 20?
-Nähdään vain, pitää aamulla käydä siivoamassa Vertin karsina ja pesemässä loimi, puoliltapäivin käyn ratsastuslenkillä ja kahdelta lähden tallilta kotiin.No mitä vittua sitten? Kyllä minulle ystävät voivat kertoa päivästään ja tekemisistään. Ja minua totta kai kiinnostaakin ystävälleni tärkeät asiat ja ihan normaali elämä. Kannattaisiko olla tapaamatta muita, jos heidän normaalit arkiset asiat noin ärsyttävät
Ei ärsytä normaalit arkiset asiat. Keskustelemme niistä kun tapaamme, emme siinä vaiheessa kun varmistamme tapaamisen aikataulua. Sehän on ihan vammaisen käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan kadottavat itsensä täysin lasten myötä. Siitä tuollainen käytös johtuu. Ap, ota etäisyyttä. Ja kaikki nyt ei vaan tässä maailmassa pyöri Sini-Erkin vuorokausirytmin mukaan.
Minä, ja moni muu laajassa tuttavapiirissäni, on ollut helpottunut kun velakaverit ovat lopulta ymmärtäneet, että yhteydenpito on yksipuolista, vain he viestittelivät. Kukaan ei kaipaa ystäviä, joiden kanssa saa koko ajan olla varpaisillaan ja jotka jaksavat vain niitä omia tekemisiään vatvoa.
Käymme paljon myös naisporukalla reissussa, niillä ei puhuta kodista eikä lapsista mutta nämä velat puhuivat koko ajan siitä lapsettomuudesta, vähän samaa on kiihko vagaaneissa, puhe junnaa siinä yhdessä aiheessa ja muiden syömisiä arvostellaan ja huokaillaan pihvitilauksille.. Kiitos ei, nyt meillä on mukavaa reissussa, nytkin lähdemme ensimmäistä kertaa Kalajoelle Venetsialaisiin, iso upea mökki on varattu. Ei yhtään valittavaa velaa ole kutsuttu mukaan. Me mammat aiomme nauttia, syödä hyvin, juodakin hieman ja tanssia.
Kiitos kun ette kutsuneet. Mikään ei oo niin rasittava kuin mammaporukka, jolle joku viikonloppureissu on upea poikkeaminen arjesta, jota jaksetaan pitkään hehkuttaa ja muistella.
Mulla on lapseton kaveri, joka puhuu paljon koiristaan. Minua ei koirat niin kiinnosta, mutta kaverin elämä kiinnostaa ja koirat on osa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan kadottavat itsensä täysin lasten myötä. Siitä tuollainen käytös johtuu. Ap, ota etäisyyttä. Ja kaikki nyt ei vaan tässä maailmassa pyöri Sini-Erkin vuorokausirytmin mukaan.
Minä, ja moni muu laajassa tuttavapiirissäni, on ollut helpottunut kun velakaverit ovat lopulta ymmärtäneet, että yhteydenpito on yksipuolista, vain he viestittelivät. Kukaan ei kaipaa ystäviä, joiden kanssa saa koko ajan olla varpaisillaan ja jotka jaksavat vain niitä omia tekemisiään vatvoa.
Käymme paljon myös naisporukalla reissussa, niillä ei puhuta kodista eikä lapsista mutta nämä velat puhuivat koko ajan siitä lapsettomuudesta, vähän samaa on kiihko vagaaneissa, puhe junnaa siinä yhdessä aiheessa ja muiden syömisiä arvostellaan ja huokaillaan pihvitilauksille.. Kiitos ei, nyt meillä on mukavaa reissussa, nytkin lähdemme ensimmäistä kertaa Kalajoelle Venetsialaisiin, iso upea mökki on varattu. Ei yhtään valittavaa velaa ole kutsuttu mukaan. Me mammat aiomme nauttia, syödä hyvin, juodakin hieman ja tanssia.Kiitos kun ette kutsuneet. Mikään ei oo niin rasittava kuin mammaporukka, jolle joku viikonloppureissu on upea poikkeaminen arjesta, jota jaksetaan pitkään hehkuttaa ja muistella.
Ai? Minusta on mahtavaa että viikonloppu on niin upea että sitä on kiva muistella.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman.
-Eli nähdäänkö klo 11 puistossa? Käydään sitten siinä terassilla syömässä.
-Joo, lapset syö aamupalan jo klo 8 ja annan niille pienen välipalan ennen automatkaa, ovat kuitenkin jo heränneet leikkimään puoli seiskalta ja käydään metsäretkelläkin aamulla.Joo, kiinnosti. :D
Äidit nyt ovat kiinnostuneet lapsiensa aikatauluista enemmän kuin yhteisestä ajasta velan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille suoraan, että lapsista kuuleminen satuttaa sinua ja saa sinut tuntemaan itsesi arvottomaksi. Kyllä hän varmasti ymmärtää.
En tunne itseäni arvottomaksi. Ihmetyttää vain se, mikä tarve kaverilla on aina mainostaa minulle lapsiaan.
Ap
Minä tiedän. Olen vapaaehtoislapseton ja lähiomaisella on tapana jatkuvasti jauhaa lapsenlapsistaan minulle jota ei kiinnosta pätkääkään. Olen sanononut monta kertaa etkö voisi puhua niistä lapsellisten ihmisten kanssa. Hän on kiusannut muitakin lapsettomia ihmisiä välien katketen. Yhtään ystävää ei ole kun ei hän itse kuuntele muiden lapsista. Minä en voi kokonaan välejä katkaista ja riitelen kun alkaa taas korvista pursuaan ja otan etäisyyttä. 🤯
Hänellä on kamala tarve saada lapsettomat tuntemaan itsensä arvottomaksi ja huonommaksi ihmiseksi. Kamala tarve juuri lapsettomalle mainostaa niiden ihanuutta ihan kun lapsettoman elämä ei ole minkään arvoista.
Sitten minulla on perheellinen ystävä, mummo ihminen eikä hänen kanssa ole mitään ongelmia. Hänellä ei ole mitään tarvetta korostaa tai kehuskella minulle lapsenlapsistaan. Me löydetään keskustelun aihetta kaikista yhteiskunnan asioista ja kummankin harrastuksista.
Juuri näin. Toiset haluavat päteä, alentaa toisia ja ylentää omaa elämäänsä. Toiset taas eivät, vaan ovat ihania, luonnollisia ja vaatimattomia ihmisiä joiden ei tarvitse esittää mitään ja päteä millään.
Ap
Saako ystävien tapaamisessa puhuua tindermatcheistä vaikka toinen ei jaksa/halua kuunnella, tinder sitä... Tinder tätä... Tinder, tinder, Tinder.
Vai ovat lapset vain ainoa kielletty aihe?Ehdotan että jokainen listaa vaikka kielletyt aiheet WAn kautta muille, niin kaikki muistavat ihmisten eri puheenaihe allergiat ja rajoitukset.
Ap voi aloittaa laittamalla ystävälleen viestin ettei halua kuulla mitään tämän lapsista.
Sosiaalisiin taitoihin kuuluu se, että osaa valita keskusteluaiheet niin, että ne kiinnostaa molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan kadottavat itsensä täysin lasten myötä. Siitä tuollainen käytös johtuu. Ap, ota etäisyyttä. Ja kaikki nyt ei vaan tässä maailmassa pyöri Sini-Erkin vuorokausirytmin mukaan.
Minä, ja moni muu laajassa tuttavapiirissäni, on ollut helpottunut kun velakaverit ovat lopulta ymmärtäneet, että yhteydenpito on yksipuolista, vain he viestittelivät. Kukaan ei kaipaa ystäviä, joiden kanssa saa koko ajan olla varpaisillaan ja jotka jaksavat vain niitä omia tekemisiään vatvoa.
Käymme paljon myös naisporukalla reissussa, niillä ei puhuta kodista eikä lapsista mutta nämä velat puhuivat koko ajan siitä lapsettomuudesta, vähän samaa on kiihko vagaaneissa, puhe junnaa siinä yhdessä aiheessa ja muiden syömisiä arvostellaan ja huokaillaan pihvitilauksille.. Kiitos ei, nyt meillä on mukavaa reissussa, nytkin lähdemme ensimmäistä kertaa Kalajoelle Venetsialaisiin, iso upea mökki on varattu. Ei yhtään valittavaa velaa ole kutsuttu mukaan. Me mammat aiomme nauttia, syödä hyvin, juodakin hieman ja tanssia.Kiitos kun ette kutsuneet. Mikään ei oo niin rasittava kuin mammaporukka, jolle joku viikonloppureissu on upea poikkeaminen arjesta, jota jaksetaan pitkään hehkuttaa ja muistella.
Ai? Minusta on mahtavaa että viikonloppu on niin upea että sitä on kiva muistella.
Se kertoo siitä, että arki on aika tasaisena toistuvaa, jos viikonloppu Kalajoella on jotain poikkeavan huikaisevaa. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tuo minun mielestäni miltään pätemiseltä kuulosta. Kaveri pohjustaa asiaa että jos kaikki muut päivän suunnitelmat menevät nappiin niin silloin tapaaminen onnistuu, mutta jos Kukkamaarialla katkeaakin jalka futistreeneissä tai Eemeli saa synttäreillä allergisen kohtauksen suolapähkinöistä ja joudutaan sairaalaan niin silloin tapaaminen täytyykin peruuttaa. Jos joku kysyy multa että voinko tulla käymään tunnin päästä, niin saatan sanoa että juu onnistuu, käytän koiran tässä sitä ennen lenkillä. Ei se ole mitään koiralla pätemistä vaan minusta ihan normaalia keskustelua.
Olen itsekin vela enkä jaksa triggeröityä jos ihmiset mainitsevat lapsensa.
Elämä on todella köyhää jos jokaikinen jokaikisen lause ja virke märehditään ja kalutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä helvettiä? Että lapsia ei saa edes mainita sivumennen vaikka ovat luonnollinen osa elämää? Jopa minä autistina osaan lukea rivien välistä että hän haluaa sanoa että on lasten kanssa menoa, JOTEN saattaa olla väsynyt sitten kun tapaatte joten pahoittelut siitä, tai voi olla että joutuu perumaan koska on liian poikki. Eli ihan kohtelias tilannekatsaus.
Sen lisäksi autistina ymmärrän että ystävyyteen kuuluu se että jaetaan omaa elämää toisen kanssa ja kuunnellaan. Ei minuakaan jotkut merkkilaukut tai suhdesekoilut tai muu välttämättä kiinnosta, mutta silti kuuntelen ja juttelen aiheesta, enkä vedä ripulipaskoja siihen paikkaan jos toinen suostu puhumaan vain ja ainostaan minusta ja aiheista jotka minua kiinnostaa.
Entäs kun valmistut jostain ja kaveri sanoo, että iltansa menee perheen kanssa. Yeah right, okay! Menetkö enää heidän juhliinsa, vai jätätkö välistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä helvettiä? Että lapsia ei saa edes mainita sivumennen vaikka ovat luonnollinen osa elämää? Jopa minä autistina osaan lukea rivien välistä että hän haluaa sanoa että on lasten kanssa menoa, JOTEN saattaa olla väsynyt sitten kun tapaatte joten pahoittelut siitä, tai voi olla että joutuu perumaan koska on liian poikki. Eli ihan kohtelias tilannekatsaus.
Sen lisäksi autistina ymmärrän että ystävyyteen kuuluu se että jaetaan omaa elämää toisen kanssa ja kuunnellaan. Ei minuakaan jotkut merkkilaukut tai suhdesekoilut tai muu välttämättä kiinnosta, mutta silti kuuntelen ja juttelen aiheesta, enkä vedä ripulipaskoja siihen paikkaan jos toinen suostu puhumaan vain ja ainostaan minusta ja aiheista jotka minua kiinnostaa.
Mulla kyllä ystävyys perustuu aika paljon yhteisiin kiinnostuksenkohteisiin. Jos niitä ei oo, ystävyys hiipuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, laitoin ystävälleni toissapäivänä viestin jossa kerroin, etten pääse kaupungille, koska olen aikeissa leipoa mustikkapiirakkaa keräämistäni mustikoista,sillä äitini tulee illalla kylään.
Mahtoiko hän pahoittaa mielensä, kun kerroin hänelle turhia asioita. "En pääse tulemaan" olisi tietysti ollut paljon parempi vastaus.
Olit sopinut tapaamisen ystäväsi kanssa, mutta peruit sitten mustikkapiirakan takia, kun äiti tulee kylään?
No ehkä olisi kannattanut jättää kertomatta, jos et ystävääsi arvosta mustikkapiirakkaa enemmän.
Itse asiassa se mustikkapiirakka oli tässä tapauksessa ystävää tärkeämpi. Itse olisin joko sanonut äidille, että tänään ei käy (jos äiti ei ole ex tempore tulossa 3h matkan päästä) tai käy aikaan X ja ostanut kaupasta syötävät samalla, kun käyn tapaamassa ystävää kaupungilla.
Jos äiti repisi pelihousut siitä, ettei saa itsetehtyä mustikkapiirakkaa, niin a) äiti leipoo itse piiraansa b) tulee kylään, kun osaa käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa saattaa tapahtua mitä vaan, eli kenties "pohjustaa" sinua vähän jos vaikka sattuu myöhästymään, tulee paikalle vähän tukka vinossa tai ihan mitä vaan.
Tämähän se.
Ja pohtii ääneen aikataulua miettien , että milloin ehtii.
Tuli siihen tulokseen, että kyllä ehtii illalla.
En usko , että se yleensä on sen kummempaa pätemistä.
Minun mielestäni on outoa ystävyyttä sellainen, missä ei saa vapaasti puhua itselleen tärkeistä asioista, vaikka se toiselle ei olisikaan sitä.
Toki kuunnellaan vastavuoroisesti toinen toistaan, mutta ystävyys saattaa hiipua , jos pitää alkaa rajoittamaan puheitaan.
Tuon voi mielestäni tulkita monella tapaa. Mutta apta selkeästi harmittaa, ettei hänellä ole näitä kuskaamiskiireitä vaan hän odottaa vain tämän ystävän tapaamista. Jos äiti-ihmisellä olisi tilannetajua hän vastaisi jotenkin näin: "Hei sopii tosi hyvin, nähdään siis huomenna klo xx. Tosi kiva päästä taas vaihtamaan kuulumisia."
Toisaalta tuossa äiti-ihmisen alkuperäisessä viestissä piilee sellainen vaara, että äiti-ihminen ehkä kenties saattaa pohtia, jaksaako hän kaiken "urakan" lapsiin liittyen jälkeen nähdä. Itse olen ainakin välillä niin puhki jo ihan kaikesta säädöstä, että tekee mieli olla vaan hiljaisuudessa kun lapset saa vihdoin nukkumaan.
Monille ihmisille on niin tärkeä kertoa, kuinka kiire on jne. Ja lapset on monille the thing elämässä. Niin se vaan menee. Anna tämän ystävän ehdottaa seuraavalla kerralla ja järjestää tapaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan aika normaalia. Lapset on iso osa elämää. Jos ärsyttää ni sano se suoraan sille kaverille..
Täytyy varmaan uskaltaa sanoa. Ollaan aika läheisiä kuitenkin ja haluaisin nimenomaan viettää aikaa sen ystävän kanssa, jollaisena olen hänet tuntenut siitä lähtien kun tutustuttiin. Totta kai ollaan molemmat myös muututtu, mutta ei se muuten ystävyyttä ole haitannut. Ei minua niinkään kiinnosta hänen lapsensa vaan nimenomaan se kaveri.
Ap
Ja nyt ne on paketti ja sä et pääse asiaan vaikuttamaan. Tuo ei ole ystävyyttä. Ystäviä.ei sensuroida tai napsita rusinoita pullasta. Mitä sinä teet kaverilla, joka ei halua tietää mitään elämäsi keskeisimmästä asiasta, vaan vaatii että puhutaan vaan kaikesta muusta. Et mitään, eikä tee ystäväsikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma elämä on tyhjää niin voihan se toisen täysi elämä kuulostaa pätemiseltä.
Minä ainakin ajattelisin apn ystävän selventävän ääneen myös itselleen päivänsä kulkua, töistä klo15, lapset hoidosta, Matti jalkapalloon klo 16, sitä ennen jotain ruokaa, Lilli jalkapalloon klo 17, muista tarkastaa että puoliso Lasse on illalla lasten kanssa ja laittaa pikku Pirjon yksin nukkumaan, tänään hän on Antin perheen vuoro tuoda myös Lilli jalkapallosta, ai niin, minun pitää viedä myös Antti.
Mutta ihana nähdä illalla ja vähän hengähtää.Miksi ajattelet minun elämäni olevan tyhjää? Siksikö, kun en luettele kaikkia minulle merkityksellisiä asioita tapaamisviestissä? Oletko niitä, jotka luulevat elämän sisällön tulevan vain lapsista? Eihän kukaan lapsia hankkinut voisi silloin olla onneton, mutta niin ei taida olla.
Sitä paitsi usein kaikkein tärkeimmät asiat haluaa pitää itsellään, sydämessään.Ap
Kyllä se aika tyhjältä tuntuu kun noin vähäpäitöistä asiaa ehtii pohtia ja kyllä lapset ovat minulle ne tärkeimmät, ovat jo aikuisia ja heillä on lapsia, en heistä puhu joka päivä, mutta muistan myös tuon ajan kun kaikki piti olla tarkkaan käsissä ja juuri sinä iltana klo 19 voin tavata kun kaikki muut palaset olivat kohdallaan.
Vaikka nyt klo 11.20 lojun sohvalla pohtien maailman menoa ja iltapäivän ystävän tapaamista, en ajattele että hän pätee vaikka kertoo hevosestaan, se on hänelle tärkeä, minusta haiseva ja pelottava, mutta on ihana seurata toisen iloa.Mutta mitä jos hän kertoisi sinulle aikataulustaan hevosensa kanssa joka ainoassa viestissä? Ihmettelisitkö miksi?
-Nähdäänkö siis tänään klo 20?
-Nähdään vain, pitää aamulla käydä siivoamassa Vertin karsina ja pesemässä loimi, puoliltapäivin käyn ratsastuslenkillä ja kahdelta lähden tallilta kotiin.
Täällä tosiaan menee iloisesti sekaisin normaali keskustelu ja se, että jokainen keskustelu on ylläkuvatun laista. Jotenkin se on vaan pyhä lehmä, että kun aiheena on lapsi, niin se ei saa haitata (vaikka eivät perheellisetkään tunnu nauttivan siitä, että esimerkiksi työkaverin kaikki jutut keskittyvät vain omiin lapsiin tai lapsenlapsiin).
Onhan se tosiaan ihan erilaista keskustella, jos kysyy vaikka, että "mitä kuuluu?" Ystävä, jolla on lapsia, vastaa:
"Hyvää kiitos. Olemme menossa ensi viikolla lomalle. Lapset lähtevät mukaan ja ovat innoissaan siitä. On Verttelin eka ulkomaanmatka. Siellä on sitä ja tätä nähtävää, meitä kiinnostaa historiallinen kohde X. Kävin tuolla jo sinkkuaikoina, oli tosi kivaa. Mieskin tykkää matkakohteesta. Ihanaa päästä matkalle, kyllä se maa X on vaan niin rakas minulle!"
"Hyvää kiitos. Mennään lomalle koko perheellä. Vertteli ei ole koskaan käynyt ulkomailla, mutta Aunuun kanssa ollaan käyty siellä ja täällä. Aunuu se aina kiukuttelee automatkoilla ja lentokoneissakin Aunuu reikkuu, jos se ei saa sämpylää, joten meillä on Aunuulle nyt monet sämpylät mukana. Aunuulle tosin tulee paha olokin helposti, niin pitää varautua siihen. Nyt jännittää, että miten se Vertteli jaksaa tuon siirtymisen. Autossa se on nukkunut vauvasta saakka, mutta lentokone on erilainen. Verttelille ei käy sämpylät, joten otetaan naksuja mukaan, jos ne maistuisi. Lomakohteessa voivat sitten Aunuu ja Vertteli polskia altaassa, otettiin huoneet sellaisesta perhehotellista,jossa on hyvät lastenaltaat."
Voi ei, laitoin ystävälleni toissapäivänä viestin jossa kerroin, etten pääse kaupungille, koska olen aikeissa leipoa mustikkapiirakkaa keräämistäni mustikoista,sillä äitini tulee illalla kylään.
Mahtoiko hän pahoittaa mielensä, kun kerroin hänelle turhia asioita. "En pääse tulemaan" olisi tietysti ollut paljon parempi vastaus.