Olen katsonut tässä joitain Supernanny-jaksoja ja mietin että onko tämä kurittomuus/kädettömyys lasten kanssa uusi ilmiö?

Varsinkin tuon nukkumaan menon kanssa tuntuu olevan vaikeaa! Miksi? Ennen lapset vaan menivät nukkumaan kun oli sen aika.

Ainakin omassa tuttavapiirissä olen huomannut kurin puutetta paljon. Käsketään olan yli tekemään jotain, lapsi ei välttämättä kuuntele eikä mitään tapahdu. Käsketään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, mutta ei mitään seurausta kun lapsi ei tottele. Jostain vaan olan yli huudellaan että siivoa lelut, mene päiväunille, pese kädet mutta kukaan ei oikeasti valvo että niin tapahtuu. Ja sitten valitetaan ettei tottele.

Meillä on pienestä pitäen keskeytetty lapsen toiminta kun pyydetään häntä tekemään jotain. Laskeudutaan lapsen tasolle, katsotaan silmiin ja sanotaan että kerää lelut pois. Jos ei kerää, niin sitten kerätään yhdessä. Jos alkaa sekoilla niin tulee joku ikätasoon sopiva rangaistus. Lapset opetetaan tottelemattomiksi jos huudellaan käskyjä pikkulapsille mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei saa mitään sanktiota.

Rajat ovat rakkautta.

Nykyään vanhemmat tuntuvat olevan liian pehmeitä ja tietty jämäkkyys puuttuu monilta. Kaikki halutaan antaa periksi eikä olla tarpeeksi johdonmukaisia. Tuohon nukkumajuttuun en osaa sanoa mitään että miksi se on vaikeaa. Puuttuuko siinäkin joku jämäkkyys vanhemmilta.... 🤔

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omassa tuttavapiirissä olen huomannut kurin puutetta paljon. Käsketään olan yli tekemään jotain, lapsi ei välttämättä kuuntele eikä mitään tapahdu. Käsketään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, mutta ei mitään seurausta kun lapsi ei tottele. Jostain vaan olan yli huudellaan että siivoa lelut, mene päiväunille, pese kädet mutta kukaan ei oikeasti valvo että niin tapahtuu. Ja sitten valitetaan ettei tottele.

Meillä on pienestä pitäen keskeytetty lapsen toiminta kun pyydetään häntä tekemään jotain. Laskeudutaan lapsen tasolle, katsotaan silmiin ja sanotaan että kerää lelut pois. Jos ei kerää, niin sitten kerätään yhdessä. Jos alkaa sekoilla niin tulee joku ikätasoon sopiva rangaistus. Lapset opetetaan tottelemattomiksi jos huudellaan käskyjä pikkulapsille mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei saa mitään sanktiota.

Rajat ovat rakkautta.

Joo kyllä se näin on. "Vika" on poikkeuksetta vanhemmissa, ei lapsissa. Niinhän sen noista Supernanny-jaksoistakin jo huomaa.

Mullakin jo aikuinen lapsi enkä mä muista että silloin olisi ollut tuollaista kuin tuossa ohjelmassa. Ei lähipiirissäkään. Tottahan lapset nyt aina YRITTÄVÄT testata ja kokeilla rajojaan, mutta vanhemman tehtävä on osoittaa ne rajat. Kaikilla on kivempaa ja helpompaa. Aikanaan joskus taapero yritti huudella joskus jotain sängystä, mutta meillä puoliso sanoi että nyt et opeta siihen että menet sinne vaan annat sen nyt olla siellä, ei sillä mitään hätää ole, kunhan testaa. No ei menty ja sinne se nukahti aina, kunnes ei enää edes testaillut. Toki oikean hädän erotti ja toimittiin sen mukaan.

Jotkut mun ystävistä aina valittavat kurittomia lapsiaan ja jo kauas näkee missä se lähdesyy oikein piilee. Yksi sentään myöntää asian, muissa ei ole mitään vikaa vaan lapsissa. Jep. Yksi mun ystävä yritti kerran syöttää pikkuiselle jotain perunaruokaa, mutta tämä ei suostunut syömään vaan kinusi jälkiruokaa. Äiti siihen että "noooo, ei oo mikään pakko syödä jos ei halua, saat sen jälkiruoan." Olin aivan suu auki, että mitä!!! 😅🙈 Meillä myös jo aikuiset 2000-luvun alkupuolella syntyneet lapset enkä muista että olisi ollut mitään räkkyjä ja takkuja, niitä tavallisia nyt toki. Tuntuu tosiaan että jokin on muuttunut. Ehkä joku kasvatustieteilijä osaisi tähän vastata. Vai oliko meidät vanhemmat kasvatettu eri tavalla kuin nykyvanhemmat ja se malli tulee kotoa? En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omassa tuttavapiirissä olen huomannut kurin puutetta paljon. Käsketään olan yli tekemään jotain, lapsi ei välttämättä kuuntele eikä mitään tapahdu. Käsketään uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, mutta ei mitään seurausta kun lapsi ei tottele. Jostain vaan olan yli huudellaan että siivoa lelut, mene päiväunille, pese kädet mutta kukaan ei oikeasti valvo että niin tapahtuu. Ja sitten valitetaan ettei tottele.

Meillä on pienestä pitäen keskeytetty lapsen toiminta kun pyydetään häntä tekemään jotain. Laskeudutaan lapsen tasolle, katsotaan silmiin ja sanotaan että kerää lelut pois. Jos ei kerää, niin sitten kerätään yhdessä. Jos alkaa sekoilla niin tulee joku ikätasoon sopiva rangaistus. Lapset opetetaan tottelemattomiksi jos huudellaan käskyjä pikkulapsille mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei saa mitään sanktiota.

Rajat ovat rakkautta.

Ja hei noi "rangaistukset"! Ei oo hirveen johdonmukaista kun nykyvanhemmat ensin sanovat että jos et tee sitä, tätä tai tuota niin et sitten kato niitä Muumejakaan, niin lipsuvat tästä ja kohta se napero kuitenkin kattoo niitä Muumeja vaikka ei totellut.

Juu, Supernannyhän se onkin kaikki ihan totta ja pätee kaikkiin vanhempiin.

HUOH.

Vierailija kirjoitti:

Luunappi ei satu mutta lapsi oppii siitä rajat.

Saako sitä enää edes käyttää? Meillä kotona käytettiin ja omat lapsenikin silloin tällöin vielä saivat. Ei ainakaan silloin ollut kriminalisoitua. :)

Vierailija kirjoitti:

Juu, Supernannyhän se onkin kaikki ihan totta ja pätee kaikkiin vanhempiin.

HUOH.

Kyllä "oikeassakin elämässä" kuulee aivan vastaavia tarinoita ihan alvariinsa. Hyvä kun tulee tämmöisiä ohjelmia.

Oletko lukenut "varhaiskasvatuksen"- hakusanalla löytyvää pitkää ketjua varhaiskasvatuksen huonosta tolasta?

Lukaisepas se niin saat vastauksen kysymykseesi.

Juu voin vastata, ei ole uusi ilmiö, se on viimeisen 5-10v ilmiö, lisäksi lapselle ei enää sanota "ei", koska piltillehän voisi tulla siitä paha mieli eikä hän saisikaan mitä HÄN haluaa.

T. Alalla

Vierailija kirjoitti:

Oletko lukenut "varhaiskasvatuksen"- hakusanalla löytyvää pitkää ketjua varhaiskasvatuksen huonosta tolasta?

Lukaisepas se niin saat vastauksen kysymykseesi.

Juu voin vastata, ei ole uusi ilmiö, se on viimeisen 5-10v ilmiö, lisäksi lapselle ei enää sanota "ei", koska piltillehän voisi tulla siitä paha mieli eikä hän saisikaan mitä HÄN haluaa.

T. Alalla

Eiköhän sen kasvatuksen pitäisi tapahtua kotona! Varhaiskasvatus vain tukee sitä ja eipä ihme että varhaiskasvatuksen tilanne on huono kun lapsilta puuttuu kotikasvatus.

Onhan se aika uusi ilmiö jos se on viimeisen 5-10 vuoden aikana tullut, ainakin meille joilla on jo aikuiset lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, Supernannyhän se onkin kaikki ihan totta ja pätee kaikkiin vanhempiin.

HUOH.

Kyllä "oikeassakin elämässä" kuulee aivan vastaavia tarinoita ihan alvariinsa. Hyvä kun tulee tämmöisiä ohjelmia.

En minä ainakaan ole kuullut, mutta en toisaalta viihdykään missään akkojen juoruringeissä haukkumassa ihmisiä selän takana.

Ihan lasten vanhemmat, ystäväni, näitä juttuja kertovat ainakin mulle. Ei ole mikään juorurinkiasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luunappi ei satu mutta lapsi oppii siitä rajat.

Saako sitä enää edes käyttää? Meillä kotona käytettiin ja omat lapsenikin silloin tällöin vielä saivat. Ei ainakaan silloin ollut kriminalisoitua. :)

Sinä kerrot fyysisesti satuttaneesi lapsiasi ja hymyilet samalla?

Äläkä sano ettei luunappi satu, et sinä sitä hellästi sivellyt siihen otsalle vaan napautit niin, että tuntuu, nimensä mukaisesti.

Aika moni fyysistä kuritusta saanut harrastaa samaa omien lastensa kanssa, koska ei näe siinä mitään "väärää", minä onnistuin katkaisemaan sen kierteen enkä ole koskaan satuttamalla lapsiani kasvattanut ja ylläriylläri, kertaakaan ei tullut päiväkodista tai koulusta negatiivista palautetta heidän edesottamuksistaan, ei kertaakaan eli jossakin onnistuin.

Fyysinen kuritus on ollut laissa kiellettyä jo v.1984 lähtien.

Ehkä ne vanhemmat on heidätkin "kasvatettu" samalla tavalla. 80-luvullahan levisi into vapaaseen kasvatukseen, joka ymmärrettiin  päin honkia niin että ollaan lasten kavereita, eikä käytännössä kasvateta heitä ollenkaan.

Lapset ovat olleet aina samanlaisia, mutta keinot alistaa heidät ovat olleet erilaisia eri sukupolvien ajan. Meidän aikuisten arvot hyvästä ja sopuisasta lapsesta muokkaavat käsityksen onko lapsi vaikea vai hyvä. Kuitenkaan se ei ole oikeudenmukaista yhtäkään lasta kohtaan.

.

Vierailija kirjoitti:

👧🏻: Meidän Eemillä on ADHD ja pandasiagnoosit. Ei saa käskeä eikä kieltää!

Pandasia??

Tottakai erityislasta saa kieltää kuten muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ne vanhemmat on heidätkin "kasvatettu" samalla tavalla. 80-luvullahan levisi into vapaaseen kasvatukseen, joka ymmärrettiin  päin honkia niin että ollaan lasten kavereita, eikä käytännössä kasvateta heitä ollenkaan.

Mun yksi ystävä on syntynyt v. 1978 ja hänellä on 7-v. lapsi. Silti on aivan hukassa tämän kanssa ja antaa kaikki periksi ja lapsi käyttää sumeilematta tätä hyväkseen. Ystävä on aivan neuvoton ja on käynyt jo perheneuvolassakin saamassa vinkkejä, mikä tietysti on hyvä asia. Mä olen syntynyt v. 1975 ja omat lapset mulla jo aikuisia eikä meillä ollut kasvatuksellisia ongelmia. Oon myös ihmetellyt että mistä tämä nykypäivän ihme kurittomuus oikein kumpuaa?!!! Ei se kyllä vanhempien ikään ole sidonnainen, vaan tässä ajassa on jotain pielessä. Ainakin näin itse olen päätellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

👧🏻: Meidän Eemillä on ADHD ja pandasiagnoosit. Ei saa käskeä eikä kieltää!

Pandasia??

Tottakai erityislasta saa kieltää kuten muitakin.

Erotat kai sarkasmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ne vanhemmat on heidätkin "kasvatettu" samalla tavalla. 80-luvullahan levisi into vapaaseen kasvatukseen, joka ymmärrettiin  päin honkia niin että ollaan lasten kavereita, eikä käytännössä kasvateta heitä ollenkaan.

Mun yksi ystävä on syntynyt v. 1978 ja hänellä on 7-v. lapsi. Silti on aivan hukassa tämän kanssa ja antaa kaikki periksi ja lapsi käyttää sumeilematta tätä hyväkseen. Ystävä on aivan neuvoton ja on käynyt jo perheneuvolassakin saamassa vinkkejä, mikä tietysti on hyvä asia. Mä olen syntynyt v. 1975 ja omat lapset mulla jo aikuisia eikä meillä ollut kasvatuksellisia ongelmia. Oon myös ihmetellyt että mistä tämä nykypäivän ihme kurittomuus oikein kumpuaa?!!! Ei se kyllä vanhempien ikään ole sidonnainen, vaan tässä ajassa on jotain pielessä. Ainakin näin itse olen päätellyt.

Kannattaa kuitenkin huomata että lapset ovat erilaisia. Jotkut ovat paljon helpompia kasvattaa kuin toiset ihan jo luonteen puolesta. Meillä on ollut onneksi todella helpot lapset ja kasvattaminen ei ole ollut mitenkään hankalaa vaikka en niin kauhean jämäkkä ole ollutkaan. Joku toinen lapsi on sitten todella haastava vaikka kasvattaja olisikin varsin jämäkkä ja johdonmukainen.