Suomen kouluopetuksen tason romahdus hakee vertaistaan maailmassa

Virossa oppilaat hallitsevat pääsääntöisesti oman kielensä. Suomessa tilanne on nykyään toinen.

Itse olen 80-luvun alussa syntynyt ollut ala-ja yläasteen aikaan kolmessa koulussa. Ensin 1-3 sitten 4-6 ja 7-9.

Aloitin pienestä koulusta josta siirryin aina isompaan. Mielestäni tämä on ollut hyvä ja osa luokka-ja koulukavereistakin siirtyi mukanani. Tämä oli turvallista ja kehityksen kannalta erittäin hyvä malli. Emme saaneet kuudennen luokan koviksilta mallia ensimmäisiin vuosiin.

Nykyään lähes kaikki koulut on monen sadan oppilaan yksikköjä ja pienet lähikoulut lopetettu. Myös eskari saatetaan siirtää näihin isoihin kouluihin.

Tämä on aivän järkyttävää. Sen sijaan että kaikki tuupataan samaan kouluun ja samaan tilaan pitäisi alkaa taas pilkkomaan näitä isoja komplekseja ja palauttaa pienempiä yksiköitä.

Tähän päälle tulee vielä älypuhelinten käyttö ja opettajalle syyte jos ottaa oppilaasta kiinni ja poistaa luokasta.

Olihan meilläkin yläasteella joitain häiriköitä, muttei mitään sellaista että koko oppitunti olisi mennyt pilalle. Nyt yksi sun toinen hyppii opettajien silmille.

Vanhat kunnon tarkkikset ja erityisluokat voisi ottaa taas käyttöön vaikkei se ehkä niitä sinne joutuneita välttämättä pelasta, mutta nykyään on saatava erilaista tukea oppimiseen ja sitä apua voisi hyödyntää niissä. Niissä myös pitää olla toki pienet luokkakoot.

Nämä ei ole mielestäni mitään syrjintää ja nimietkin voisi olla jorain neutraalimpeja, jottei tulisi leimatuksi tulemisen tunnetta.

Ymmärrän opettajia, siinä että myös kaikki opetuksen ulkopuolella tapahtuva työ kuten Wilma, jota itsekin koululaisen vanhempana inhoan. Souttakoon jos jotain asiaa tai kirjoittakaa tekstiviesti. Tämä Wilma on sitten opettajalle x30 kun kaikkien vanhempiin pitää olla aktiivisesti yhteydessä.

Paljon paperityöskentelyä puhelimien ja tietotekniikan sijaan ja laskimet käyttöön. Vanha malli oli hyvä joten joskus ei tarvita edistystä vaan voidaan todeta, että vanhaan on ihan hyvä palata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Vierailija kirjoitti:

Virossa oppilaat hallitsevat pääsääntöisesti oman kielensä. Suomessa tilanne on nykyään toinen.

Virossa on iso kielivähemmistö, selvästi isompi kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli yksi parhaista koulusysteemeistä ja se piti pilata kaikenmaailman elämysoppimisilla, itsearvioinneilla ja avoimilla oppimisympäristöillä. Vanha systeemi oli hyvin toimiva ja se piti romuttaa kun tylsä pulpetissa kirjasta pänttääminen oli so last season ja pisa-tulokset vain laskevat vuodesta toiseen.

Pitihän se valmis kakku jotenkin koristella uudelleen, että useammat saisi mainetta ja kunniaa!

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 80-luvun alussa syntynyt ollut ala-ja yläasteen aikaan kolmessa koulussa. Ensin 1-3 sitten 4-6 ja 7-9.

Aloitin pienestä koulusta josta siirryin aina isompaan. Mielestäni tämä on ollut hyvä ja osa luokka-ja koulukavereistakin siirtyi mukanani. Tämä oli turvallista ja kehityksen kannalta erittäin hyvä malli. Emme saaneet kuudennen luokan koviksilta mallia ensimmäisiin vuosiin.

Nykyään lähes kaikki koulut on monen sadan oppilaan yksikköjä ja pienet lähikoulut lopetettu. Myös eskari saatetaan siirtää näihin isoihin kouluihin.

Tämä on aivän järkyttävää. Sen sijaan että kaikki tuupataan samaan kouluun ja samaan tilaan pitäisi alkaa taas pilkkomaan näitä isoja komplekseja ja palauttaa pienempiä yksiköitä.

Tähän päälle tulee vielä älypuhelinten käyttö ja opettajalle syyte jos ottaa oppilaasta kiinni ja poistaa luokasta.

Olihan meilläkin yläasteella joitain häiriköitä, muttei mitään sellaista että koko oppitunti olisi mennyt pilalle. Nyt yksi sun toinen hyppii opettajien silmille.

Vanhat kunnon tarkkikset ja erityisluokat voisi ottaa taas käyttöön vaikkei se ehkä niitä sinne joutuneita välttämättä pelasta, mutta nykyään on saatava erilaista tukea oppimiseen ja sitä apua voisi hyödyntää niissä. Niissä myös pitää olla toki pienet luokkakoot.

Nämä ei ole mielestäni mitään syrjintää ja nimietkin voisi olla jorain neutraalimpeja, jottei tulisi leimatuksi tulemisen tunnetta.

Ymmärrän opettajia, siinä että myös kaikki opetuksen ulkopuolella tapahtuva työ kuten Wilma, jota itsekin koululaisen vanhempana inhoan. Souttakoon jos jotain asiaa tai kirjoittakaa tekstiviesti. Tämä Wilma on sitten opettajalle x30 kun kaikkien vanhempiin pitää olla aktiivisesti yhteydessä.

Paljon paperityöskentelyä puhelimien ja tietotekniikan sijaan ja laskimet käyttöön. Vanha malli oli hyvä joten joskus ei tarvita edistystä vaan voidaan todeta, että vanhaan on ihan hyvä palata.

Jatkan... Tämä vanhaan paluu edes soveltaen tietenkin vaatii rahaa ja sitä ei opetukselle ole juuri herunut. Päinvastoin, mutta puututaanko tähän ennen kuin on liian myöhäistä.

Tässä syyllinen:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sanni_Grahn-Laasonen

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kukaan ei kuitenkaan konkreettisesti ole vastuussa tästä romahduksesta?

Ihan turha syyttää ketään kun kukaan ei välitä tehdä mitään asialle. Ne jotka on jo työllistyneet eivät välitä.

Uusin Pisa, jonka tulokset julkaistaan tänä vuonna, on teetetty vuosina 2006-2007 syntyneille. Nämä aloittivat koulun 2013-2014 ja se Pisa-koe siis tehtiin keväällä 2022.

Aika monta hallitusta ollut heidän kouluaikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli yksi parhaista koulusysteemeistä ja se piti pilata kaikenmaailman elämysoppimisilla, itsearvioinneilla ja avoimilla oppimisympäristöillä. Vanha systeemi oli hyvin toimiva ja se piti romuttaa kun tylsä pulpetissa kirjasta pänttääminen oli so last season ja pisa-tulokset vain laskevat vuodesta toiseen.

Siihen aikaan kun Suomi oli Pisan huipulla, kouluviihtyvyys oli tutkitusti huono. Huonoiten koulussa viihtyivät 11-vuotiaat pojat. Aikuiset itkivät, uhriutuivat ja hokivat koulun sortavan poikia. Pojille ei pulpetissa istuminen sovi. Siksi otettiin käyttöön vapaamuotoisempi opiskelu, mutta sama ulina poikien sortamisesta vain jatkuu ja jatkuu! Mikään ei poikien palvojille riitä!

Teksti on hieman kärjistävä, mutta totta. Poikien tilannetta yritettiin parantaa, mutta uudistusten myötä tilanne muuttui vain huonommaksi. Mentiin ns. Ojasta allikkoon.

Olisikohan osasyyllinen uudistusten tarkoituksen epäonnistumiseen, että maailma muuttui radikaalisti samaan aikaan? Aku Ankkaa lukeville pojille vapaamuotoinen opiskelu olisi sopinut, mutta nyt lyhytjänteiselle tikitok -sukupolvelle se on viimeinen niitti ns. oppimattomuuden arkkuun?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 80-luvun alussa syntynyt ollut ala-ja yläasteen aikaan kolmessa koulussa. Ensin 1-3 sitten 4-6 ja 7-9.

Aloitin pienestä koulusta josta siirryin aina isompaan. Mielestäni tämä on ollut hyvä ja osa luokka-ja koulukavereistakin siirtyi mukanani. Tämä oli turvallista ja kehityksen kannalta erittäin hyvä malli. Emme saaneet kuudennen luokan koviksilta mallia ensimmäisiin vuosiin.

Nykyään lähes kaikki koulut on monen sadan oppilaan yksikköjä ja pienet lähikoulut lopetettu. Myös eskari saatetaan siirtää näihin isoihin kouluihin.

Tämä on aivän järkyttävää. Sen sijaan että kaikki tuupataan samaan kouluun ja samaan tilaan pitäisi alkaa taas pilkkomaan näitä isoja komplekseja ja palauttaa pienempiä yksiköitä.

Tähän päälle tulee vielä älypuhelinten käyttö ja opettajalle syyte jos ottaa oppilaasta kiinni ja poistaa luokasta.

Olihan meilläkin yläasteella joitain häiriköitä, muttei mitään sellaista että koko oppitunti olisi mennyt pilalle. Nyt yksi sun toinen hyppii opettajien silmille.

Vanhat kunnon tarkkikset ja erityisluokat voisi ottaa taas käyttöön vaikkei se ehkä niitä sinne joutuneita välttämättä pelasta, mutta nykyään on saatava erilaista tukea oppimiseen ja sitä apua voisi hyödyntää niissä. Niissä myös pitää olla toki pienet luokkakoot.

Nämä ei ole mielestäni mitään syrjintää ja nimietkin voisi olla jorain neutraalimpeja, jottei tulisi leimatuksi tulemisen tunnetta.

Ymmärrän opettajia, siinä että myös kaikki opetuksen ulkopuolella tapahtuva työ kuten Wilma, jota itsekin koululaisen vanhempana inhoan. Souttakoon jos jotain asiaa tai kirjoittakaa tekstiviesti. Tämä Wilma on sitten opettajalle x30 kun kaikkien vanhempiin pitää olla aktiivisesti yhteydessä.

Paljon paperityöskentelyä puhelimien ja tietotekniikan sijaan ja laskimet käyttöön. Vanha malli oli hyvä joten joskus ei tarvita edistystä vaan voidaan todeta, että vanhaan on ihan hyvä palata.

Wilma on kätevä, jos sitä käyttää oikein. Kaikki muu raportointi, jota muuten riittää, pitäis laittaa romukoppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan rehellisiä, ei vika ole rahan puutteessa vaan vanhemmissa. He ovat päättäneet lopettaa kasvattamisen ja ulkoistaneet sen vastuun sosiaaliselle medialle. TikTok alakoululaisen kasvattajaksi! Miksi? Koska suomalaiset vanhemmat ovat laiskoja!

Vanhemmathan viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan.

Mihin tämä perustuu? Ei tasan vietä. Päivähoidossa ollaan 9kk alkaen, aamu 7 aina viiteen asti. Isommilla lapsilla sitten useampikin harrastus johon lennätetään äkkiä eskarin jälkeen. Sitten on vanhempien harrastukset. Sitten ollaan viikonloput mummilassa. Näin lasten kertomana ja arkea päiväkodissa seuranneena. Nykyvuosina päiväkodin tädit viettää enemmän aikaa lasten kanssa kuin omat vanhemmat. Valitkaa päiväkoti hyvin!

Kouluikäiset lapset hautautuu koneelle tai ryhmissä istuskelemaan kännyköitä tuijotellen. Ei näy vanhempia sielläkään. Olen täysin samaa mieltä, että vanhempien täytyy ryhdistäytyä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Olen vähän eri mieltä vaikka olenkin suvaitsevainen. En usko, että inkluysio lisää ymmärrystä, jos näiden erityislasten takia se koulunkäynti kuormittaa ja oppimiseen keskittyminen on vaikeampaa. Toki näitä erityislapsia ei tulisi sulkea kokonaan kouluympäristössä lapset kohtaisivat erilaisuuden koulun käytävillä, välitunneilla ja ruokalassa mm. Ja joitain yhteisiä tunteja kuten liikunta voisi vaikka olla. Erilaisuutta oppii vihaamaan jos se häiritsee itseä joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Siitä on olemassa kaksi versiota ja historianörtin vanhemapana (ja oletettavasti kristittynä) valitsit sen toisen. Gibbonsin mukaan kristityt tuhosivat sen pääosin ja teurastivat siinä sivussa Hypateian. Sanoisin myös, että Gibbons on kohtuullisen luotettava lähde, jonka historiannörtit tunnistavat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on vanhempien kädettömyys. Annetaan nuorison roikkua netissä katselemassa älyvapaita videoita ja käyttää vapaa-aikaansa videopelejä pelaten. Sen sijaan että otettaisiin vastuu lasten kasvattamisessa ja asetettaisiin selkeät rajat mm. netissä luuhaamiseen. Ei jakseta kannustaa lasta opinnoissa ja vaatia esim. vastineeksi peliajasta lukemaan kirjoja, liikkumaan tai tutkimaan muuten vaan ympäristöään. Ei anneta lapsen tylsistyä, mikä on todella tärkeää lapsen luovuuden ja monipuolisen ajattelun kehittymiselle. Ei vaan pystytä olemaan vanhempi ja kestämään sitä

lapsen kiukkua ja pettymystä. Ja tämä näkyy luokissa niin, että opettajan on vaikea opettaa kun valtaosa ajasta menee näiden kasvattamatta kasvaneiden lasten paimentamiseen.

Yllä oleva on myös syynä siihen, että tulokset ovat heikentyneet enemmän pojilla kuin tytöillä. Kannustakaa motivoikaa lapsianne oppimaan.

Moni vanhempi haluaa myös ns. selityksen lapsen käytökselle kun ei haluaa myöntää omaa osuuttaan lapsen vaikeuksissa ja yrittää hakea/hakee lapselle reilaisia diagnooseja. Diagnoosien sijaan kannattaisi kotona miettiä ja etsiä lapselle keinoja ja työkaluja selvitä yhteiskunnassa niillä ominaisuuksilla jotka hänelle on annettu. Se ei tietenkään ole helppoa ja se saattaa vaatia miljoona toistoa ja monta lapsen pettymystä, mutta se on parasta rakkautta mitä lapselle voi antaa.

Siinä on syytä. Ja toki lisäksi resurssien puute yms. Mutta tämä näkyy suurimpana syynä koulussa.

Nykypäivän lapsia nimenomaan kannustetaan, prässätään koulussa ja harrastuksissa niin että osa palaa loppuun jo teini-iässä. Lapsiasiainvaltuutettu otti asiaan kantaakin.

Ongelma on siinä, että se koululuokkakin koostuu niin monenlaisesta tyypeistä. Osa ei saa kotona edes ruokaa, osalla on valmentajien armeija ympärillään.

Tämä ei ole valtaosalla ongelma. Toki joissakin perheissä on kovat vaatimukset, mutta lopulta tämä on aika pienen ja hyvin toimeen tulevan joukon ongelma. Uupumuksen taustalla on enemmänkin se, että ollaan totuttu pääsemään helpolla eikä olla valmiita panostamaan. Ja siihen kun lisää sen että vanhemmat eivät jaksa vaatia lapseltaan mitään konfliktien pelossa tai ole kiinnostuneita siitä miten lapsi voi ja missä tarvitsee tukea, ollaan loppuunpalamisen äärellä.

Juu, ihan varmasti. Työelämässäkin aina palavat loppuun ne laiskottelijat, joilta pomo ei vaadi mitään, eikös juu.

Työelämässä palavat yleensä loppuun ne, jotka hakevat ulkopuolista hyväksyntää, eivätkä tunnista rajojaan. Tekevät aina vaan enemmän, koska luulevat sillä tavoin saavansa kunnoitusta ja aevostusta. Ja kun eivät sitä saa, ainakaan tarvitsemallaan/haluamallaan tavalla, niin pettyvät ja palavat loppuun. Ei heiltä yleensä vaadita ns. liikaa, vaan ottavat vastaan enemmän kuin jaksavat kantaa jotta heistä pidettäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Nice. Yhteiskuntaan ja maailmaan, jossa pienen pienet vähemmistöt määrittävät enemmistön elintilan. Tämä on nimittäin totta koululuokassa, jossa yksi nepsylapsi terrorisoi 29 muuta lasta. Tärkeintähän lienee yhteisöllinen kärsimys, ettei kukaan vaan tunne itseään erilaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Sitten siihen täytyy antaa resursseja. Onpa herttaista yhteiselämää kun kaksi aikuista koettaa saada otetta pitelemättömästä eskarilaisesta, ja yksi koettaa saada loput 20 kauhistunutta pilttiä toisiin tiloihin (joita ei oikein ole kuin eteinen) jotta ei joudu tulilinjalle. Siinä sitä inkluusiota ja ihan vain yhden päiväkotiryhmän näkövinkkelistä. Mitä meno on sadoissa muissa ryhmissä ja mitä se on koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli yksi parhaista koulusysteemeistä ja se piti pilata kaikenmaailman elämysoppimisilla, itsearvioinneilla ja avoimilla oppimisympäristöillä. Vanha systeemi oli hyvin toimiva ja se piti romuttaa kun tylsä pulpetissa kirjasta pänttääminen oli so last season ja pisa-tulokset vain laskevat vuodesta toiseen.

Siis näille koulutuksen uudistajille potkut ja sen jälkeen heidät voi siirtää johonkin hyödylliseen toimeen kuten kouluavustajiksi avoimeen oppimisympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

Virossa oppilaat hallitsevat pääsääntöisesti oman kielensä. Suomessa tilanne on nykyään toinen.

Jätä Persu edes tämä aihe sille fiksummalle 80 % kansasta. Jos suomalaiset pojat on huonoja koulussa ja tytöt ei, niin se ei ole mm vika, vaikka teillä ei muuta ajatusta päässä olekaan.