Suomen kouluopetuksen tason romahdus hakee vertaistaan maailmassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa oppilaat hallitsevat pääsääntöisesti oman kielensä. Suomessa tilanne on nykyään toinen.

Jätä Persu edes tämä aihe sille fiksummalle 80 % kansasta. Jos suomalaiset pojat on huonoja koulussa ja tytöt ei, niin se ei ole mm vika, vaikka teillä ei muuta ajatusta päässä olekaan. 

Todella. Nyt ei puhuta teidän erikoisosaamisesta, elämäm koulusta., vaan ihan oikeasta opiskelusta.

10 vuotta olen odottanut, milloin media ja yhteiskunta herää tähän. Ainakin niin kauan osaamisen jyrkkä lasku on jatkunut. Opettajat ovat sen nähneet ja yrittäneet tuoda asiaa julki. Helsingin virkamiehet ja päättäjät ovat pitäneet opettajia vanhanaikaisina. Kaikki on pitänyt uudistaa. Seurauksena on arvioinnin muuttuminen, vitosen saa läsnäololla, oppikirjat ovat helpottuneet, vaatimuksen laskeneet jne. Mahtavatko virkamiehet ja päättäjät vieläkään herätä? Miten suuri osaamisen romahduksen on oltava? Yläkoulun ope yli 25 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Siitä on olemassa kaksi versiota ja historianörtin vanhemapana (ja oletettavasti kristittynä) valitsit sen toisen. Gibbonsin mukaan kristityt tuhosivat sen pääosin ja teurastivat siinä sivussa Hypateian. Sanoisin myös, että Gibbons on kohtuullisen luotettava lähde, jonka historiannörtit tunnistavat...

Olen se joka vertaa uskonnon opetusta kulttuurihistorian opiskeluun.

En rajoita määritelmääni pelkästään kristinuskoon, vaan periaatteessa jokaisen maan kulttuuri perustuu tietyllä lailla kyseisen maan valtauskontoon. Kyseinen valtauskonto on puolestaan istutettu sitä edeltävän uskonnon uskomusten sisään, jne.

Ja kuten tiedämme historiasta ja kulttuurihistoriasta, ihan jokaisella maailman uskonnolla on perusteltu mitä järkyttävämpiä teurastuksia puolin ja toisin.

Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Olen vähän eri mieltä vaikka olenkin suvaitsevainen. En usko, että inkluysio lisää ymmärrystä, jos näiden erityislasten takia se koulunkäynti kuormittaa ja oppimiseen keskittyminen on vaikeampaa. Toki näitä erityislapsia ei tulisi sulkea kokonaan kouluympäristössä lapset kohtaisivat erilaisuuden koulun käytävillä, välitunneilla ja ruokalassa mm. Ja joitain yhteisiä tunteja kuten liikunta voisi vaikka olla. Erilaisuutta oppii vihaamaan jos se häiritsee itseä joka päivä.

Erilaisuudesta ei tule tule normaalia ( jännä lause sillä erilaisuus nimenomaan on normi) sillä että suljetaan ulkopuolelle heidät, jotka jollakin tavalla ärsyttävät. Olen ihan varma, että joku on joskus ärsyyntynyt jostain sinun (ja myös minun) tavasta tehdä asioita tai ilmaista itseään. Pitäisikö meidät eristää sen vuoksi? Ja kuka on oikeutettu päättämään sen kenet eristetään ja miksi? Mennään aika vaarallisille vesille.

Sen sijaan kannattaa tutkia omia ajatuksiaan ja pohtia miksi ärsyynnyn jostakin ihmisesta ja hänen tavastaan olla niin paljon, että haluan rajoittaa hänen ihmisoikeuksiaan ja oikeuttaan tasa-arvoiseen kohteluun. Erilaisuuden kanssa oppii elämään paraiten siten että on avoin ja empaattinen sekä muita että itseään kohtaan ja hyväksyy sekä muiden että itsensä erilaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienluokat.

Kasarilla meitä oli 33 oppilasta luokassa, eikä tuo ollut mikään ongelma.

Meitä oli yläasteella 35 tai 36, ja joka tunnilla joutui ensimmäiseksi kuuntelemaan opettajien vinkunaa, että voi voi, kylläpä tämä on iso luokka, onpas kamalaa.

Opettajalla oli kuitenkin oma pöytä siellä edessä ja arvovaltaakin tuolloin. Sekä oikeus heittää sikailijat ulos. Me oppilaat saatiin survoutua miten kuten parhaiten mahduttiin.

Mutta kuten sanoit, siitäkin selvittiin.

Nykyään mukuloille pitäisi ilmeisesti syöttää hattaraa ja varmistaa että onhan tyyny hyvin? Numeroita ei saa antaa eikä oikein mitään voi vaatia. Ennen mentiin luokan tyhmimpien ehdoilla, vaikka luojan kiitos tärkeimmissä aineissa oli tasokurssit. Nyt mennään muumujen ehdoilla jotka eivät osaa edes suomen alkeita. Ja vanhempien velvollisuus on huolehtia läksyt.

Keneltäkään ei vaadita mitään, silti kaikki ovat uupuneita.

Mikä mättää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Siitä on olemassa kaksi versiota ja historianörtin vanhemapana (ja oletettavasti kristittynä) valitsit sen toisen. Gibbonsin mukaan kristityt tuhosivat sen pääosin ja teurastivat siinä sivussa Hypateian. Sanoisin myös, että Gibbons on kohtuullisen luotettava lähde, jonka historiannörtit tunnistavat...

Olen se joka vertaa uskonnon opetusta kulttuurihistorian opiskeluun.

En rajoita määritelmääni pelkästään kristinuskoon, vaan periaatteessa jokaisen maan kulttuuri perustuu tietyllä lailla kyseisen maan valtauskontoon. Kyseinen valtauskonto on puolestaan istutettu sitä edeltävän uskonnon uskomusten sisään, jne.

Ja kuten tiedämme historiasta ja kulttuurihistoriasta, ihan jokaisella maailman uskonnolla on perusteltu mitä järkyttävämpiä teurastuksia puolin ja toisin.

Ohis.

Onneksi koulussa oli myös historiaa, jonka tunneilla kerrottiin, että keskeistä nyky-yhteiskunnalle ja demokratialle on ollut kirkon ja uskonnon erottaminen maallisesta vallasta.

Demokratiaa ei olisi ilman valistusta ja keskiaikaisista kirkollisista opeista irtautumista. Tämä on vaikuttanut myös kirkkokuntiin, joiden opit ovat muuttuneet kun yhteiskunta ympärillä on pakottanut. Esimerkkinä vaikka naispappeus.

Esimerkiksi kristinusko on valtauskonto lukuisissa Afrikan maissa. Etiopiassa on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Onko meillä sama kulttuuri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Olen vähän eri mieltä vaikka olenkin suvaitsevainen. En usko, että inkluysio lisää ymmärrystä, jos näiden erityislasten takia se koulunkäynti kuormittaa ja oppimiseen keskittyminen on vaikeampaa. Toki näitä erityislapsia ei tulisi sulkea kokonaan kouluympäristössä lapset kohtaisivat erilaisuuden koulun käytävillä, välitunneilla ja ruokalassa mm. Ja joitain yhteisiä tunteja kuten liikunta voisi vaikka olla. Erilaisuutta oppii vihaamaan jos se häiritsee itseä joka päivä.

Erilaisuudesta ei tule tule normaalia ( jännä lause sillä erilaisuus nimenomaan on normi) sillä että suljetaan ulkopuolelle heidät, jotka jollakin tavalla ärsyttävät. Olen ihan varma, että joku on joskus ärsyyntynyt jostain sinun (ja myös minun) tavasta tehdä asioita tai ilmaista itseään. Pitäisikö meidät eristää sen vuoksi? Ja kuka on oikeutettu päättämään sen kenet eristetään ja miksi? Mennään aika vaarallisille vesille.

Sen sijaan kannattaa tutkia omia ajatuksiaan ja pohtia miksi ärsyynnyn jostakin ihmisesta ja hänen tavastaan olla niin paljon, että haluan rajoittaa hänen ihmisoikeuksiaan ja oikeuttaan tasa-arvoiseen kohteluun. Erilaisuuden kanssa oppii elämään paraiten siten että on avoin ja empaattinen sekä muita että itseään kohtaan ja hyväksyy sekä muiden että itsensä erilaisuuden.

Anteeksi, mutta voi kettu mitä todellisesta maailmasta irtaantunutta lässytystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Olen vähän eri mieltä vaikka olenkin suvaitsevainen. En usko, että inkluysio lisää ymmärrystä, jos näiden erityislasten takia se koulunkäynti kuormittaa ja oppimiseen keskittyminen on vaikeampaa. Toki näitä erityislapsia ei tulisi sulkea kokonaan kouluympäristössä lapset kohtaisivat erilaisuuden koulun käytävillä, välitunneilla ja ruokalassa mm. Ja joitain yhteisiä tunteja kuten liikunta voisi vaikka olla. Erilaisuutta oppii vihaamaan jos se häiritsee itseä joka päivä.

Pahimmassa tapauksessa opettaja ei ehdi juuri edes opettaa sillä aikuisten aika menee rauhoitteluun.

Pitää palkata erityisopettajia, jotta he opettavat lapsia, joilla on osalla pahojakin oppimisvaikeuksia. Nyt se ison koulun ainoa erityisopettaja istuu koneella kirjoittamassa wilman välilehdille, miten lasta tulisi opettaa. Pienryhmiä lisää, avustajia lisää.

Opettajille kurinpalautusoikeudet takaisin. Kännykät pois. Hankehumpat lopetetaan.

Vanhemmille palautetaan ensisijainen kasvatusvelvollisuus.

Opetukseen lisää konkretiaa eli palataan osittain vanhaan. Kineettiset lapset putoavat tietotekniikkavaltaisessa opetuksessa kärryiltä.

Näillä pötkisi jo varmaan aika pitkälle.

Onneksi omat lapset ovat jo nuoria aikuisia. En kadehdi kouluikäisten lasten vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Ei ole tätä päivää enää. Meidän kaikkien tulee kuitenkin elää yhdessä tässä samassa yhteiskunnassa. Vastakkainasettelu ja eristäminen eivät kasvata mitään hyvää. Me ollaan kaikki erilaisia, myös sinä. Empatia ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tie sellaiseen yhteiskuntaan jossa kaikilla, myös sinulla, on mukavampi elää.

Sitten siihen täytyy antaa resursseja. Onpa herttaista yhteiselämää kun kaksi aikuista koettaa saada otetta pitelemättömästä eskarilaisesta, ja yksi koettaa saada loput 20 kauhistunutta pilttiä toisiin tiloihin (joita ei oikein ole kuin eteinen) jotta ei joudu tulilinjalle. Siinä sitä inkluusiota ja ihan vain yhden päiväkotiryhmän näkövinkkelistä. Mitä meno on sadoissa muissa ryhmissä ja mitä se on koulussa?

Oletan että kirjoitat diagnosoidusta lapsesta, kun puhut inkluusiosta. Tällöin kuvailemasi tilanne ei voi pitää paikkaansa. Aikuisissa pitäisi olla lisäksi ryhmäkohtainen avustaja, jonka tehtävänä olisi tukea tätä lasta ryhmäytymisessä. Kannattaa lähteä selvittämään asiaa eteenpäin, jos näin ei ole.

Tuolla toiminnallanne teette lapsen kehitykselle vaan hallaa. Kaksi aikuista yhtä esikarilaista vastaan on todella epäreilu tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Isät voisivat näyttää pojilleen, että lukeminen ja perusteleva keskusteleminen on miehekästä.

Olen näyttänyt. Olen lukenut ja luen itse, olen lukenut lapsille.

Ei ole ahkeria lukijoita tullut lapsistani silti.

Älylaitteet ja pelit ovat mielenkiintoisempia.

Vierailija kirjoitti:

Etenkin poikien koulumenestys on heikentynyt merkittävästi. Raakaa faktaa.

Ei niiden tarvitse pärjätä koulussa. Niistä kasvaa etuoikeutettuja valkoisia miehiä.

He saavat kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Siitä on olemassa kaksi versiota ja historianörtin vanhemapana (ja oletettavasti kristittynä) valitsit sen toisen. Gibbonsin mukaan kristityt tuhosivat sen pääosin ja teurastivat siinä sivussa Hypateian. Sanoisin myös, että Gibbons on kohtuullisen luotettava lähde, jonka historiannörtit tunnistavat...

Olen se joka vertaa uskonnon opetusta kulttuurihistorian opiskeluun.

En rajoita määritelmääni pelkästään kristinuskoon, vaan periaatteessa jokaisen maan kulttuuri perustuu tietyllä lailla kyseisen maan valtauskontoon. Kyseinen valtauskonto on puolestaan istutettu sitä edeltävän uskonnon uskomusten sisään, jne.

Ja kuten tiedämme historiasta ja kulttuurihistoriasta, ihan jokaisella maailman uskonnolla on perusteltu mitä järkyttävämpiä teurastuksia puolin ja toisin.

Ohis.

Onneksi koulussa oli myös historiaa, jonka tunneilla kerrottiin, että keskeistä nyky-yhteiskunnalle ja demokratialle on ollut kirkon ja uskonnon erottaminen maallisesta vallasta.

Demokratiaa ei olisi ilman valistusta ja keskiaikaisista kirkollisista opeista irtautumista. Tämä on vaikuttanut myös kirkkokuntiin, joiden opit ovat muuttuneet kun yhteiskunta ympärillä on pakottanut. Esimerkkinä vaikka naispappeus.

Esimerkiksi kristinusko on valtauskonto lukuisissa Afrikan maissa. Etiopiassa on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Onko meillä sama kulttuuri?

Missasit sen kohdan jossa mainitsin, että jokainen valtauskonto on istutettu sitä edeltävän uskonnon ja kulttuurin raameihin. Näin ollen sama uskonto, mutta eri kulttuurihistoriallinen viitekehys. Maan uskonto = (suurelta osin) kyseisen maan kulttuurihistoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etenkin poikien koulumenestys on heikentynyt merkittävästi. Raakaa faktaa.

Ei niiden tarvitse pärjätä koulussa. Niistä kasvaa etuoikeutettuja valkoisia miehiä.

He saavat kaiken.

Ei muuten kasva kaikista, vaan osasta kasvaa syvän epäoikeudenmukaisuuden tunteen oppineita vihaisia incrleitä. :(

Valtava levottomuus luokissa, opettajat kädettömiä, kun eivät saa edes poistaa häiriköitä luokasta ilman, että vanhemmat ovat haastamassa pahoinpitelystä oikeuteen. Koko ajan uusia suunnitelmia: projekteja, ilmiöoppimista, kurssimuotoinen yläkoulu, avoimet oppimistilat. Koettakaa itse oppia avokonttorissa, jossa vain verhot ovat eristeenä.

Sellainen fiilis, että kaikki edelliset hallitukset ovat jo parikymmentä vuotta aina keksineet lisää ja lisää uudistuksia ja opetus on jäänyt lapsipuolen asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Opettajille kurinpalautusoikeudet takaisin. Kännykät pois. Hankehumpat lopetetaan.

Vanhemmille palautetaan ensisijainen kasvatusvelvollisuus.

Opetukseen lisää konkretiaa eli palataan osittain vanhaan. Kineettiset lapset putoavat tietotekniikkavaltaisessa opetuksessa kärryiltä.

Näillä pötkisi jo varmaan aika pitkälle.

Opettajilla on oikeus ottaa opetusta häiritsevät välineet pois, oli se sitten kännykkä tai kynä. Ennen vanhaan heiteltiin kaveria kuminpalasilla, eli senkin voi ottaa pois jos häiritsee. Häiritsevän oppilaan voi myös esim. poistaa luokasta.

Opetuksessa on nykyään konkretiaa jopa enemmän kuin ennen.

Hankkeet on usein tutkimukseen perustuvia, joilla tiede kehittyy ja opitaan uutta. Jokainen työelämässä oleva ymmärtää, että uusien asioiden ja toimintatapojen omaksumisessa menee aikaa.

Mutta vanhempien kasvatusvastuuta kyllä peräänkuulutan myös. Aikuisten kunnioitusta ei ole kotona, joten sitä ei ole myöskään koulussa.

Ja siitä aiheutuu ongelmat opetukselle ja oppimiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Olen eri, mutta lapseni on niin kova historianörtti, että hän todennäköisesti vastaisi kuivakasti, että Aleksandrian kirjasto paloi jo ennen Kristuksen syntymää.

Siitä on olemassa kaksi versiota ja historianörtin vanhemapana (ja oletettavasti kristittynä) valitsit sen toisen. Gibbonsin mukaan kristityt tuhosivat sen pääosin ja teurastivat siinä sivussa Hypateian. Sanoisin myös, että Gibbons on kohtuullisen luotettava lähde, jonka historiannörtit tunnistavat...

Olen se joka vertaa uskonnon opetusta kulttuurihistorian opiskeluun.

En rajoita määritelmääni pelkästään kristinuskoon, vaan periaatteessa jokaisen maan kulttuuri perustuu tietyllä lailla kyseisen maan valtauskontoon. Kyseinen valtauskonto on puolestaan istutettu sitä edeltävän uskonnon uskomusten sisään, jne.

Ja kuten tiedämme historiasta ja kulttuurihistoriasta, ihan jokaisella maailman uskonnolla on perusteltu mitä järkyttävämpiä teurastuksia puolin ja toisin.

Ohis.

Onneksi koulussa oli myös historiaa, jonka tunneilla kerrottiin, että keskeistä nyky-yhteiskunnalle ja demokratialle on ollut kirkon ja uskonnon erottaminen maallisesta vallasta.

Demokratiaa ei olisi ilman valistusta ja keskiaikaisista kirkollisista opeista irtautumista. Tämä on vaikuttanut myös kirkkokuntiin, joiden opit ovat muuttuneet kun yhteiskunta ympärillä on pakottanut. Esimerkkinä vaikka naispappeus.

Esimerkiksi kristinusko on valtauskonto lukuisissa Afrikan maissa. Etiopiassa on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Onko meillä sama kulttuuri?

Missasit sen kohdan jossa mainitsin, että jokainen valtauskonto on istutettu sitä edeltävän uskonnon ja kulttuurin raameihin. Näin ollen sama uskonto, mutta eri kulttuurihistoriallinen viitekehys. Maan uskonto = (suurelta osin) kyseisen maan kulttuurihistoria.

Juurihan todistit, ettei maan valtauskonto ole suurilta osilta sama kuin maan kulttuurihistoria. Vai mikä kulttuurihistoriallinen asia yhdistää vaikkapa kaikkia valtauskonnoltaan kristittyjä maita sen uskonnon lisäksi? Muistutan, että Afrikka on nykyisin kristityin maanosa maailmassa.

Suomessa koulutus otetaan itsestään selvänä asiana joten sen arvostus on romahtanut. Suurimmassa osassa maailmaa koulutus on etuoikeus ja motivaatio opiskella on ihan toisella tasolla kuin täällä. Muualla pääsee kouluun kun täällä pakotetaan.