Suomen kouluopetuksen tason romahdus hakee vertaistaan maailmassa

Vierailija kirjoitti:

Syynä on vanhempien kädettömyys. Annetaan nuorison roikkua netissä katselemassa älyvapaita videoita ja käyttää vapaa-aikaansa videopelejä pelaten. Sen sijaan että otettaisiin vastuu lasten kasvattamisessa ja asetettaisiin selkeät rajat mm. netissä luuhaamiseen. Ei jakseta kannustaa lasta opinnoissa ja vaatia esim. vastineeksi peliajasta lukemaan kirjoja, liikkumaan tai tutkimaan muuten vaan ympäristöään. Ei anneta lapsen tylsistyä, mikä on todella tärkeää lapsen luovuuden ja monipuolisen ajattelun kehittymiselle. Ei vaan pystytä olemaan vanhempi ja kestämään sitä

lapsen kiukkua ja pettymystä. Ja tämä näkyy luokissa niin, että opettajan on vaikea opettaa kun valtaosa ajasta menee näiden kasvattamatta kasvaneiden lasten paimentamiseen.

Yllä oleva on myös syynä siihen, että tulokset ovat heikentyneet enemmän pojilla kuin tytöillä. Kannustakaa motivoikaa lapsianne oppimaan.

Moni vanhempi haluaa myös ns. selityksen lapsen käytökselle kun ei haluaa myöntää omaa osuuttaan lapsen vaikeuksissa ja yrittää hakea/hakee lapselle reilaisia diagnooseja. Diagnoosien sijaan kannattaisi kotona miettiä ja etsiä lapselle keinoja ja työkaluja selvitä yhteiskunnassa niillä ominaisuuksilla jotka hänelle on annettu. Se ei tietenkään ole helppoa ja se saattaa vaatia miljoona toistoa ja monta lapsen pettymystä, mutta se on parasta rakkautta mitä lapselle voi antaa.

Siinä on syytä. Ja toki lisäksi resurssien puute yms. Mutta tämä näkyy suurimpana syynä koulussa.

Nykypäivän lapsia nimenomaan kannustetaan, prässätään koulussa ja harrastuksissa niin että osa palaa loppuun jo teini-iässä. Lapsiasiainvaltuutettu otti asiaan kantaakin.

Ongelma on siinä, että se koululuokkakin koostuu niin monenlaisesta tyypeistä. Osa ei saa kotona edes ruokaa, osalla on valmentajien armeija ympärillään.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Teillä on käynyt hyvä tuuri. Pisa-tulokset kertoo ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Joo, avokonttorisysteemit eivät välttämättä ole tuoneet mitään hyvää. :(

Kuinka moni meistä aikuisista pystyisi tekemään keskittymistä vaativaa työtä avokonttorissa? Olen todella iloinen siitä, että oma työpaikkani on sellainen, että siinä ei ole edes kahta työntekijää samassa huoneessa.

Yksi keksintö oli käsialakirjoituksesta luopuminen. Kynän käyttö edistää käden ja silmän yhteistyötä. Aika merkillinen päätös mahdollisesti samoilta ihmisiltä, jotka suosivat omilla vauvoillaan sormiruokailua.

Elämys- tai ilmiöoppiminen on ainoa sellainen, jota yritin itsekin soveltaa. Kun matematiikassa oli mittayksiköitä, niitä lähdettiin käytännössä mittaamaan ja punnitsemaan, ja historiassa esitettiin näytelmiä historiallisista henkilöistä, esimerkiksi. Se olisi kuitenkin ollut ihan riittävää, että olisi ollut jotain pikku juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän mitään opi, kun ei vaadita riittävästi. Mennä lössötellään vain päivät pitkät ja istutaan lattialla tyynyjen päällä ja makoillaan sohvilla.

Ja niille, jotka luulevat, että tuo tyynyjen päällä istuskelu on vain kuvaannollista, voin sanoa, että se on nimenomaan todellisuutta. Ihmettelin nuoremman ala-asteikäisen tyttäreni koulussa tehtyä muutosta, jolla pulpetit korvattiin tyynyillä ja sohvilla. Samaan hätään oppilaista tehtiin "tiimejä" työelämän mallin mukaan. Nämä muun muassa. Avoimien ovien päivänä meteli oli helvetillinen eikä juuri kukaan piitannut opettajasta. Mietin jo silloin wtf, tästä ei hyvää seuraa. No ei olekaan seurannut. Eiköhän olisi jo aika lopettaa tällainen järjetön touhu ja palata siihen, että opettaja opettaa ja oppilas oppii!!!!

Mitäs jos näille lapsille jo kotona opetettaisiin että opettajaa kuunnellaan ja opettajan antamia ohjeita noudatetaan. Ja että koulussa ollaan opiskelemassa ja sekä muiden että omaa työrauhaa tulee kunnioittaa. Näillä perusasioilla ja tämän puutteella on paljon suurempi merkitys luokan ja koulun työrauhalle kuin sillä, minkälaisissa ympäristöissä opiskellaan. On sitä ennenkin tehty ryhmätöitä ja opiskeltu milloin missäkin (metsässä, museossa yms).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Teillä on käynyt hyvä tuuri. Pisa-tulokset kertoo ihan muuta.

Pisa-tulokset kertovat että Suomessa on Euroopan toiseksi parhaat oppimistulokset, vaikka koulupäivät ovat lyhyitä ja läksyjä vähän.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli yksi parhaista koulusysteemeistä ja se piti pilata kaikenmaailman elämysoppimisilla, itsearvioinneilla ja avoimilla oppimisympäristöillä. Vanha systeemi oli hyvin toimiva ja se piti romuttaa kun tylsä pulpetissa kirjasta pänttääminen oli so last season ja pisa-tulokset vain laskevat vuodesta toiseen.

Jos aina tekee niinkuin on aina tehnyt, niin aina saa sitä samaa, mitä on aina saanut. Uusia asioita kannattaa kokeilla. Jos ei toimi, niin kokeillaan jotain muuta.

Voisko olla yhtäaikaa käytössä useampia eri tapoja toimia? Jos pulpetti tuntuu paremmalta kuin säkkituoli, niin istuu sitten pulpetin ääressä.

Itse haluaisin kyseenalaistaa Pisa-tuloksia. Mitä niillä mitataan? Päntätyn tiedon määrää, kykyä soveltaa ja etsiä tietoa vai kaikkia mainittuja asioita? Otetaanko huomioon myös ns nepsyjen oppiminen vai pelkästään ns normaalioppilaiden?

Mitä itse toivomme yhteiskuntana? Onko se korkea Pisa-tulos se autuaaksi tekevä asia? Vai se, että lapset voivat hyvin ja koulusysteemistä valmistuu osaavia ammattilaisia, jotka myös pitävät osaamistaan yllä?

Vierailija kirjoitti:

Pienluokat.

Kasarilla meitä oli 33 oppilasta luokassa, eikä tuo ollut mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän mitään opi, kun ei vaadita riittävästi. Mennä lössötellään vain päivät pitkät ja istutaan lattialla tyynyjen päällä ja makoillaan sohvilla.

Ja niille, jotka luulevat, että tuo tyynyjen päällä istuskelu on vain kuvaannollista, voin sanoa, että se on nimenomaan todellisuutta. Ihmettelin nuoremman ala-asteikäisen tyttäreni koulussa tehtyä muutosta, jolla pulpetit korvattiin tyynyillä ja sohvilla. Samaan hätään oppilaista tehtiin "tiimejä" työelämän mallin mukaan. Nämä muun muassa. Avoimien ovien päivänä meteli oli helvetillinen eikä juuri kukaan piitannut opettajasta. Mietin jo silloin wtf, tästä ei hyvää seuraa. No ei olekaan seurannut. Eiköhän olisi jo aika lopettaa tällainen järjetön touhu ja palata siihen, että opettaja opettaa ja oppilas oppii!!!!

Mitäs jos näille lapsille jo kotona opetettaisiin että opettajaa kuunnellaan ja opettajan antamia ohjeita noudatetaan. Ja että koulussa ollaan opiskelemassa ja sekä muiden että omaa työrauhaa tulee kunnioittaa. Näillä perusasioilla ja tämän puutteella on paljon suurempi merkitys luokan ja koulun työrauhalle kuin sillä, minkälaisissa ympäristöissä opiskellaan. On sitä ennenkin tehty ryhmätöitä ja opiskeltu milloin missäkin (metsässä, museossa yms).

Enimmäkseen istuttiin kuitenkin pulpetin ääressä ja kaikki pulpetin ulkopuolinen elämä oli harvinaista herkkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Niin, minkähän maan kouluista me tässä ketjussa keskustelimme. Ehkä voit ihan itse päätellä asian, jos kerran opettajanakin on tullut toimittua.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Vinkkaa kaupunki jos saa pyytää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on vanhempien kädettömyys. Annetaan nuorison roikkua netissä katselemassa älyvapaita videoita ja käyttää vapaa-aikaansa videopelejä pelaten. Sen sijaan että otettaisiin vastuu lasten kasvattamisessa ja asetettaisiin selkeät rajat mm. netissä luuhaamiseen. Ei jakseta kannustaa lasta opinnoissa ja vaatia esim. vastineeksi peliajasta lukemaan kirjoja, liikkumaan tai tutkimaan muuten vaan ympäristöään. Ei anneta lapsen tylsistyä, mikä on todella tärkeää lapsen luovuuden ja monipuolisen ajattelun kehittymiselle. Ei vaan pystytä olemaan vanhempi ja kestämään sitä

lapsen kiukkua ja pettymystä. Ja tämä näkyy luokissa niin, että opettajan on vaikea opettaa kun valtaosa ajasta menee näiden kasvattamatta kasvaneiden lasten paimentamiseen.

Yllä oleva on myös syynä siihen, että tulokset ovat heikentyneet enemmän pojilla kuin tytöillä. Kannustakaa motivoikaa lapsianne oppimaan.

Moni vanhempi haluaa myös ns. selityksen lapsen käytökselle kun ei haluaa myöntää omaa osuuttaan lapsen vaikeuksissa ja yrittää hakea/hakee lapselle reilaisia diagnooseja. Diagnoosien sijaan kannattaisi kotona miettiä ja etsiä lapselle keinoja ja työkaluja selvitä yhteiskunnassa niillä ominaisuuksilla jotka hänelle on annettu. Se ei tietenkään ole helppoa ja se saattaa vaatia miljoona toistoa ja monta lapsen pettymystä, mutta se on parasta rakkautta mitä lapselle voi antaa.

Siinä on syytä. Ja toki lisäksi resurssien puute yms. Mutta tämä näkyy suurimpana syynä koulussa.

Nykypäivän lapsia nimenomaan kannustetaan, prässätään koulussa ja harrastuksissa niin että osa palaa loppuun jo teini-iässä. Lapsiasiainvaltuutettu otti asiaan kantaakin.

Ongelma on siinä, että se koululuokkakin koostuu niin monenlaisesta tyypeistä. Osa ei saa kotona edes ruokaa, osalla on valmentajien armeija ympärillään.

Tämäkin on totta. On vanhempia, jotka eivät piittaa pätkääkään lastensa koulumenestyksestä, eivät kaikki sellaiset vanhemmat kuulu mihinkään vähemmistöön. Sitten on niitä,  jotka vaativat liikaakin.

Yritä siinä sitten opettaa kaikkia 30 oppilasta. Yhteiskunta tulee hajoamaan tällä systeemillä paljon pahemmin kuin mitä se oli jakaantunut ennen peruskoulun tuloa. Se antoi alkuaikoina kaikille kykyjensä mukaisia oppimismahdollisuuksia, kuin oli vielä yläasteella tasokurssit.

Suomalaiset, älkää hankkiko lapsia, jos niiden kasvatus ei kiinnosta. Kasvatuksen puute tuottaa ongelmatapauksia kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on vanhempien kädettömyys. Annetaan nuorison roikkua netissä katselemassa älyvapaita videoita ja käyttää vapaa-aikaansa videopelejä pelaten. Sen sijaan että otettaisiin vastuu lasten kasvattamisessa ja asetettaisiin selkeät rajat mm. netissä luuhaamiseen. Ei jakseta kannustaa lasta opinnoissa ja vaatia esim. vastineeksi peliajasta lukemaan kirjoja, liikkumaan tai tutkimaan muuten vaan ympäristöään. Ei anneta lapsen tylsistyä, mikä on todella tärkeää lapsen luovuuden ja monipuolisen ajattelun kehittymiselle. Ei vaan pystytä olemaan vanhempi ja kestämään sitä

lapsen kiukkua ja pettymystä. Ja tämä näkyy luokissa niin, että opettajan on vaikea opettaa kun valtaosa ajasta menee näiden kasvattamatta kasvaneiden lasten paimentamiseen.

Yllä oleva on myös syynä siihen, että tulokset ovat heikentyneet enemmän pojilla kuin tytöillä. Kannustakaa motivoikaa lapsianne oppimaan.

Moni vanhempi haluaa myös ns. selityksen lapsen käytökselle kun ei haluaa myöntää omaa osuuttaan lapsen vaikeuksissa ja yrittää hakea/hakee lapselle reilaisia diagnooseja. Diagnoosien sijaan kannattaisi kotona miettiä ja etsiä lapselle keinoja ja työkaluja selvitä yhteiskunnassa niillä ominaisuuksilla jotka hänelle on annettu. Se ei tietenkään ole helppoa ja se saattaa vaatia miljoona toistoa ja monta lapsen pettymystä, mutta se on parasta rakkautta mitä lapselle voi antaa.

Siinä on syytä. Ja toki lisäksi resurssien puute yms. Mutta tämä näkyy suurimpana syynä koulussa.

Nykypäivän lapsia nimenomaan kannustetaan, prässätään koulussa ja harrastuksissa niin että osa palaa loppuun jo teini-iässä. Lapsiasiainvaltuutettu otti asiaan kantaakin.

Ongelma on siinä, että se koululuokkakin koostuu niin monenlaisesta tyypeistä. Osa ei saa kotona edes ruokaa, osalla on valmentajien armeija ympärillään.

Tämä ei ole valtaosalla ongelma. Toki joissakin perheissä on kovat vaatimukset, mutta lopulta tämä on aika pienen ja hyvin toimeen tulevan joukon ongelma. Uupumuksen taustalla on enemmänkin se, että ollaan totuttu pääsemään helpolla eikä olla valmiita panostamaan. Ja siihen kun lisää sen että vanhemmat eivät jaksa vaatia lapseltaan mitään konfliktien pelossa tai ole kiinnostuneita siitä miten lapsi voi ja missä tarvitsee tukea, ollaan loppuunpalamisen äärellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Vinkkaa kaupunki jos saa pyytää!

Sillä ei tämän keskustelun kannalta ole merkitystä. Varmasti hyviä kouluja on joka kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Niin, minkähän maan kouluista me tässä ketjussa keskustelimme. Ehkä voit ihan itse päätellä asian, jos kerran opettajanakin on tullut toimittua.

Kunhan arvailin, kun en ole itse opettanut enkä käynyt koulua kuin Suomessa. Arvasinko väärin? Se koulu, jossa Suomessa oli vielä tuollaista, oli pieni maaseutukoulu muutaman tuhannen asukkaan kunnassa, kymmenen vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Liikunta on se turhin. Siihen ei sisälly yleissivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä on vanhempien kädettömyys. Annetaan nuorison roikkua netissä katselemassa älyvapaita videoita ja käyttää vapaa-aikaansa videopelejä pelaten. Sen sijaan että otettaisiin vastuu lasten kasvattamisessa ja asetettaisiin selkeät rajat mm. netissä luuhaamiseen. Ei jakseta kannustaa lasta opinnoissa ja vaatia esim. vastineeksi peliajasta lukemaan kirjoja, liikkumaan tai tutkimaan muuten vaan ympäristöään. Ei anneta lapsen tylsistyä, mikä on todella tärkeää lapsen luovuuden ja monipuolisen ajattelun kehittymiselle. Ei vaan pystytä olemaan vanhempi ja kestämään sitä

lapsen kiukkua ja pettymystä. Ja tämä näkyy luokissa niin, että opettajan on vaikea opettaa kun valtaosa ajasta menee näiden kasvattamatta kasvaneiden lasten paimentamiseen.

Yllä oleva on myös syynä siihen, että tulokset ovat heikentyneet enemmän pojilla kuin tytöillä. Kannustakaa motivoikaa lapsianne oppimaan.

Moni vanhempi haluaa myös ns. selityksen lapsen käytökselle kun ei haluaa myöntää omaa osuuttaan lapsen vaikeuksissa ja yrittää hakea/hakee lapselle reilaisia diagnooseja. Diagnoosien sijaan kannattaisi kotona miettiä ja etsiä lapselle keinoja ja työkaluja selvitä yhteiskunnassa niillä ominaisuuksilla jotka hänelle on annettu. Se ei tietenkään ole helppoa ja se saattaa vaatia miljoona toistoa ja monta lapsen pettymystä, mutta se on parasta rakkautta mitä lapselle voi antaa.

Siinä on syytä. Ja toki lisäksi resurssien puute yms. Mutta tämä näkyy suurimpana syynä koulussa.

Nykypäivän lapsia nimenomaan kannustetaan, prässätään koulussa ja harrastuksissa niin että osa palaa loppuun jo teini-iässä. Lapsiasiainvaltuutettu otti asiaan kantaakin.

Ongelma on siinä, että se koululuokkakin koostuu niin monenlaisesta tyypeistä. Osa ei saa kotona edes ruokaa, osalla on valmentajien armeija ympärillään.

Tämä ei ole valtaosalla ongelma. Toki joissakin perheissä on kovat vaatimukset, mutta lopulta tämä on aika pienen ja hyvin toimeen tulevan joukon ongelma. Uupumuksen taustalla on enemmänkin se, että ollaan totuttu pääsemään helpolla eikä olla valmiita panostamaan. Ja siihen kun lisää sen että vanhemmat eivät jaksa vaatia lapseltaan mitään konfliktien pelossa tai ole kiinnostuneita siitä miten lapsi voi ja missä tarvitsee tukea, ollaan loppuunpalamisen äärellä.

Juu, ihan varmasti. Työelämässäkin aina palavat loppuun ne laiskottelijat, joilta pomo ei vaadi mitään, eikös juu.

Ongelma ydin saattaa olla se vanha totuus että suomalaisen on kertakaikkisen mahdotonta kestää menestymistä. Menehtyminenkin on parempi vaihto ehto? 🤣