Suomen kouluopetuksen tason romahdus hakee vertaistaan maailmassa

Vierailija kirjoitti:

Andersson ja muu vihr-vasemmisto keskittyi hyväosaisten naisten korkeampaan koulutukseen. Ja ilmastonmuutokseen. Ammattikoulutus myös lahonnut. Raportteja tulee maakunnista, ei hyvältä näytä.

Eivät he mitään hyvää ole tehneet, mutta Koulutuksen alasajon aloitti 1991 Olli-Pekka Heinonen

Vierailija kirjoitti:

Lasten keskittymiskyky ei vaan enää riitä, kun totuttu katsomaan jotain tiktokvideoita taukoamatta. Hypätään vaan seuraavaan jos ei kiinnosta. Joka puolelta tulee koko ajan ärsykkeitä, ei nykynuoret pysty istumaan rauhassa kirjaa lukien.

Tuo addiktiohan on ihan fysiologinen asia. Jäädään koukkuun näihin dopamiinipiikkeihin.

Täällä vilisee aika paljon mutu-kommentteja. Mm. some ja kännykät pilaavat oppimisen. Mitä tutkimustuloksia on oppimiseen liittyen? Mikä edistää ja mikä haittaa. Tää kun on selvillä, pitäs olla helppo päättää, millainen oppimisympäristön pitäs olla, miten paljon läksyjä, kuinka paljon ruutua, kaunokirjoitusta, käsitöitä pitäs olla, mikä ikä on sopiva itseohjautuneisuudelle jne.

Hei kasvatustieteellisestä valmistuneet, onko kommentteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Niin, minkähän maan kouluista me tässä ketjussa keskustelimme. Ehkä voit ihan itse päätellä asian, jos kerran opettajanakin on tullut toimittua.

Kunhan arvailin, kun en ole itse opettanut enkä käynyt koulua kuin Suomessa. Arvasinko väärin? Se koulu, jossa Suomessa oli vielä tuollaista, oli pieni maaseutukoulu muutaman tuhannen asukkaan kunnassa, kymmenen vuotta sitten.

Väärin arvasit. Annan vielä yhden vihjeen. Ketjun otsikosta voit päätellä, minkä maan kouluista tässä keskustelussa puhutaan.

Tarkkailuluokat takaisin. Ei inkluusiolle.

Jos ollaan rehellisiä, ei vika ole rahan puutteessa vaan vanhemmissa. He ovat päättäneet lopettaa kasvattamisen ja ulkoistaneet sen vastuun sosiaaliselle medialle. TikTok alakoululaisen kasvattajaksi! Miksi? Koska suomalaiset vanhemmat ovat laiskoja!

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan rehellisiä, ei vika ole rahan puutteessa vaan vanhemmissa. He ovat päättäneet lopettaa kasvattamisen ja ulkoistaneet sen vastuun sosiaaliselle medialle. TikTok alakoululaisen kasvattajaksi! Miksi? Koska suomalaiset vanhemmat ovat laiskoja!

Vanhemmathan viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan.

"Itse haluaisin kyseenalaistaa Pisa-tuloksia."

Et kuitenkaan halunnut kyseenalaistaa niitä silloin kun Suomi oli kärjessä?

Vierailija kirjoitti:

Virossa opettajien auktoriteetti hyvä verrattuna Suomeen. Myös opetustilojen rauhallisuus valtti sielläpäin. Tämä poimittu IL:stä.

Oliko artikkelin tarkoitus ruotia Suomen opetusjärjestelmää, vai promotoida "Viron mallia"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ollaan rehellisiä, ei vika ole rahan puutteessa vaan vanhemmissa. He ovat päättäneet lopettaa kasvattamisen ja ulkoistaneet sen vastuun sosiaaliselle medialle. TikTok alakoululaisen kasvattajaksi! Miksi? Koska suomalaiset vanhemmat ovat laiskoja!

Vanhemmathan viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan.

Ehkä, mutta älypuhelin on aina kolmas pyörä.

Kielitaidon puute, siis jopa suomen kielen. Nytkin lapseni 2.luokalla sai opettaa toiselle mikä on viivotin, oli vieras sana toiselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Teillä on käynyt hyvä tuuri. Pisa-tulokset kertoo ihan muuta.

Pisa-tulokset kertovat että Suomessa on Euroopan toiseksi parhaat oppimistulokset, vaikka koulupäivät ovat lyhyitä ja läksyjä vähän.

On joo parhaat. Lukioissa on jouduttu jatkuvasti karsimaan "liian vaikeita aiheita" matematiikanopetuksesta ja nykyiset abit saisivat varmaankin halvauksen, jos eteen iskettäisiin 30-40 vuotta vanhat laajan matematiikan yo-kokeet. Seurauksena yliopistoissa aikaa palaa siihen, että fukseille on pakko opettaa ne alkeet, jotka jokainen hallitsi sujuvasti vielä jokunen vuosikymmen sitten. Entistä tasoa on kuitenkin mahdotonta kuroa kiinni, joten vaatimustasoa on ollut pakko laskea - sen kyllä huomaa, kun palkkaa näitä nykyisiä vastavalmistuneita / viimeisen vuosikurssin opiskelijoita. On seassa edelleen timantteja, mutta valtaosa on tyhmistynyttä massaa, jolta ei oikein voi edellyttää mitään. Ei ihme, että insinöörityökin karkaa nykyää muihin maihin yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Maailman mielenvikaisin nuoriso kännykän kanssa.  Mitä muuta voi odottaa.

Ruotsalaislehden haastattelemat asiantuntijat uskovat, että kyse on koulujärjestelmän ja yhteiskunnan rakenteista: näyttää siltä, että pojat ovat pärjänneet paremmin ajassa, jossa kuri luokissa on ollut tiukempi ja keskittyminen oppimiseen on ollut helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Vinkkaa kaupunki jos saa pyytää!

Sillä ei tämän keskustelun kannalta ole merkitystä. Varmasti hyviä kouluja on joka kaupungissa.

Ongelma ei ole mainitsemasi hyvät koulut, vaan se että ylipäätänsä oppimisen epätasa-arvo on huimasti lisääntynyt niin koulujen kuin oppilaiden välillä, kun perinteisestä opetuksesta on luovuttu suurelta osin. Hieman ylivilkas loppuvuodesta syntynyt poika on nykykoulumaailmassa aivan eri asemassa mitä tunnollinen alkuvuodesta syntynyt tyttö. Tämä luo suuria kuiluja oppimistuloksiin, huonommat lähtökohdat omaavat lapset yksinkertaisesti putoavat kelkasta. Tämä on sellaista vahvempien pärjäämistä, vaikka aivan varmasti tarkoitus oli uudistuksilla juuri päinvastainen!

Homma on kuin hoitajamitoitus. Tarkoitus oli parantaa vanhustenhuoltoa, mutta mitoituksen vuoksi osastot ovat nyt suljettuna ja vanhukset kituvat kotona tai päivystyksessä. Hieno tarkoitus mennyt siis täysin persiilleen.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli yksi parhaista koulusysteemeistä ja se piti pilata kaikenmaailman elämysoppimisilla, itsearvioinneilla ja avoimilla oppimisympäristöillä. Vanha systeemi oli hyvin toimiva ja se piti romuttaa kun tylsä pulpetissa kirjasta pänttääminen oli so last season ja pisa-tulokset vain laskevat vuodesta toiseen.

Siihen aikaan kun Suomi oli Pisan huipulla, kouluviihtyvyys oli tutkitusti huono. Huonoiten koulussa viihtyivät 11-vuotiaat pojat. Aikuiset itkivät, uhriutuivat ja hokivat koulun sortavan poikia. Pojille ei pulpetissa istuminen sovi. Siksi otettiin käyttöön vapaamuotoisempi opiskelu, mutta sama ulina poikien sortamisesta vain jatkuu ja jatkuu! Mikään ei poikien palvojille riitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, avokonttorisysteemit eivät välttämättä ole tuoneet mitään hyvää. :(

Kuinka moni meistä aikuisista pystyisi tekemään keskittymistä vaativaa työtä avokonttorissa? Olen todella iloinen siitä, että oma työpaikkani on sellainen, että siinä ei ole edes kahta työntekijää samassa huoneessa.

Yksi keksintö oli käsialakirjoituksesta luopuminen. Kynän käyttö edistää käden ja silmän yhteistyötä. Aika merkillinen päätös mahdollisesti samoilta ihmisiltä, jotka suosivat omilla vauvoillaan sormiruokailua.

Elämys- tai ilmiöoppiminen on ainoa sellainen, jota yritin itsekin soveltaa. Kun matematiikassa oli mittayksiköitä, niitä lähdettiin käytännössä mittaamaan ja punnitsemaan, ja historiassa esitettiin näytelmiä historiallisista henkilöistä, esimerkiksi. Se olisi kuitenkin ollut ihan riittävää, että olisi ollut jotain pikku juttuja.

Käsialakirjoituksen lopettamiseen kuulin sellaisen selityksen, että käsialakirjoitus asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan, koska osa on vasenkätisiä ja heidän on vaikeampi kirjoittaa käsialaa, koska vasen käsi tulee kirjoitetun tekstin päälle. Lisäksi osalle lapsista siinä vaadittava motoriikka on liian haastavaa. Ei tule kaikille onnistumisen kokemuksia eli ei ole reilua.

En kyllä tiedä, ovatko nuo kuulemani perustelut niitä todellisia lopettamisen syitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin on hirveän muodikasta huutaa, miten kouluissa on nykyään kaikki pilalla. Mutta omat kokemukseni nykyajasta ovat kyllä ihan toisenlaiset.

Lapseni käyvät parasta aikaa tylsää tavallista kunnallista peruskoulua, jossa on istuttu koko ajan pulpeteissa ja kännykät ovat olleet kiellettyjä. Esimerkiksi viidennellä luokalla on pitänyt kirjoittaa usean konekirjoitusliuskan mittaisia tarinoita ja tutkielmia. Kertotaulut on päntätty, kielissä on ollut pistokokeita, uskonnossa opeteltu kymmenen käskyä. Kiusaamiseen on puututtu jämäkästi.

Kaupungissa on noin sata tuhatta asukasta, ja koulussa on runsaasti myös muualta tulleita.

Missä maassa? Saanko arvata, olisiko Virossa?

Kun viimeksi oli opettajana, osa vanhemmista oli sitä mieltä, että eihän enää tarvitse opetella kertotaulua, kun kaiken voi laskea koneella. "Eikö sinustakin uskonto ole turhin oppiaine", kysyi eräs lukiolainen. En tietenkään voinut tunnustaa olevani samaa mieltä, mutta kymmenen käskyä sisältävät aika olennaiset asiat yhteiskunnan perussäännöistä, uskontokunnasta tai puutteesta riippumatta.

Minä olen perustellut omille lapsilleni uskonnon opiskelun hyödyllisyyttä sillä, että se on vahvasti yhteydessä länsimaiden kulttuuriperintöön. Näin ollen uskonnon ymmärtäminen on osa kulttuurin ymmärtämistä.

Kerroitko heille myös, miten kristityt polttivat Aleksandrian kirjaston ja teurastivat Hypateian?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etenkin poikien koulumenestys on heikentynyt merkittävästi. Raakaa faktaa.

Tämä on yksi monista syistä jonka takia vihaan naisia. Opettajakunta ja tämä koko kiertorata naisistunut valtavasti.

Odotan nykyään vaan yhteiskunnan jatkuvaa rappioitumista ja H-hetkeä jolloin pääsen tappamaan näitä naisia. En varmasti ole ainoa nukkuva solu Suomessa. Aikamoista pommia tulossa.

Vihaat naisia, koska he ovat vaivautuneet opettamaan sinua? Mikset vihaa miehiä, jotka eivät hakeudu opettajiksi?

Vierailija kirjoitti:

Keitä luulet olevan niiden joilla ei edes Suomi suju puheena peruskoulun jälkeen? 

Itseasiassa aika harvalla peruskoulun päättäneellä on ongelmia puhutun suomen kielen kanssa. Mutta todella monilla suomea äidinkielenään puhuvilla nuorilla on isojakin vaikeuksia tuottaa sujuvaa kirjoitettua tekstiä. Puutteita on jopa ihan perus kieliopissa ja lauseiden muodostamisessa.