"Suru ei ole sairaus", sanoi työterveyslääkäri ja passitti minut töihin. Saako isoissa työpaikoissa sairaslomaa läheisen kuoleman vuoksi?
Puolisoni menehtyi alkukesästä yllättäen ja työterveyspalvelun lääkäri sanoi, että työnantajan kanssa on sovittu, että suru ei ole sairaus vaan tervekin ihminen tuntee tässä tilanteessa surua. Jouduin suuntaamaan suoraan töihin!
Sitten menikin melkein kolme viikkoa aika sumussa töissä hautajaisia valmistellen. Onneksi kesäloma koitti ja pääsin käymään tätä läpi.
Kaiken huipuksi työnantaja otti palkasta "aiheettomaan" työterveyskäyntiin kuluneen ajan.
Kyseessä pieni työnantaja. Saako isoissa työpaikoissa näissä tilanteissa sairaslomaa?
Kommentit (842)
Hae sairaslomaa toiselta lääkäriltä.
Työnantaja saa pidättää palkan, jos kesken päivän käy terveydenhuollossa. Jos kyseessä olisi lakisääteinen tarkastus, niin silloin tilanne on toinen eli poissaolo palkallinen, harmittaa, kun urpot ihmiset jakavat vääriä neuvoja muille.
Sairaiden pitäisi maksaa itse poissaolonsa.
Minä sain 4 pv saikkua akuutin stressireaktion syyllä, kun äitini kuoli. En todellakaan olisi pystynyt menemään töihin ja pitkään sen saikun jälkeenkin kyynelehdin töissä. Onneksi olin sellaisessa paikassa, että olin selin muihin ihmisiin, niin sain pyyhittyä hihaan kyyneleet.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuntemani henkilö oli 6kk sairaslomalla lapsensa kuoleman jälkeen. Jäi siitä suoraan kesälomalle enkä itseasiassa tiedä, että palasiko silloinkaan vielä töihin. Iso työnantaja kyseessä eikä ollut mitään ongelmaa työnantajan puolelta. Jännä, että isot firmat on näissä asioissa inhimillisempiä.
se mitä itse olen kokenut työurani aikana niin pikku firmoissa ollaan koko ajan alimiehityksellä ja siksi kiire on ihan älytön. siksi kukaan ei halua, että yksikään jää saikulle. saikuttelu johtaa äkkiä potkuihin.
Minua ei meinattu päästää millään isäni hautajaisiin työpaikalta ulkomailta. Pyysin anteeksi että isäni ei valinnut sopivampaa ajankohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 4 pv saikkua akuutin stressireaktion syyllä, kun äitini kuoli. En todellakaan olisi pystynyt menemään töihin ja pitkään sen saikun jälkeenkin kyynelehdin töissä. Onneksi olin sellaisessa paikassa, että olin selin muihin ihmisiin, niin sain pyyhittyä hihaan kyyneleet.
Minun kyyneleet valuu vieläkin vaikka on mennyt yli 30 vuotta äidin kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei saakeli vaihtaisin tuollaisen jälkeen työpaikkaa heti kun vaan mahdollista.
Miksi pitäisi saada saikkua? Milläs todistat öääkärille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain 4 pv saikkua akuutin stressireaktion syyllä, kun äitini kuoli. En todellakaan olisi pystynyt menemään töihin ja pitkään sen saikun jälkeenkin kyynelehdin töissä. Onneksi olin sellaisessa paikassa, että olin selin muihin ihmisiin, niin sain pyyhittyä hihaan kyyneleet.
Minun kyyneleet valuu vieläkin vaikka on mennyt yli 30 vuotta äidin kuolemasta.
Älä valehtele, kenenkään kyyneleet ei valu yli 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se työnantajan koosta riipu. Lääkärin kirjoittama diagnoosi joko oikeuttaa palkalliseen sairauslomaan tai ei oikeuta. Tuokin lääkäri olisi voinut kirjata diagnoosin, jolla sairausloma olisi ollut mahdollinen. Hyvin useinhan työntekijä ei tuossa tilanteessa todellakaan ole työkykyinen, mutta mikä sitten diagnoosiksi; yleensä kai joku akuutti stressireaktio tai mitä näitä onkaan.
Diagnoosista riippumatta joku työnantaja taas ihan ilman lääkäriä toteaa, että ole pois pari päivää ja maksaa siitä poissaolosta palkankin.
Jos tarkkoja ollaan, niin lääkäri suosittelee sairauslomaa ja esimies hyväksyy tai hylkää. Harvalla on pokkaa hylätä saikkulappu.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuntemani henkilö oli 6kk sairaslomalla lapsensa kuoleman jälkeen. Jäi siitä suoraan kesälomalle enkä itseasiassa tiedä, että palasiko silloinkaan vielä töihin. Iso työnantaja kyseessä eikä ollut mitään ongelmaa työnantajan puolelta. Jännä, että isot firmat on näissä asioissa inhimillisempiä.
Meillä ei ainakaan noin turhia työntekijöitä ole että voi olla noin kauan poissa ilman mitään vaan.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen isossa työpaikassa. Hyvin tapauskohtaista tuo miten sairauslomaa saa läheisen kuoleman jälkeen. Yksi sai kaksi viikkoa kun hänen isänsä kuoli äkillisesti kotona. Siis oli jo vanhus mutta ikäisekseen terve ja omatoiminen.
Itse sain pari päivää saikkua kun vanhempani kuoli, tosin hän oli jo hoivakodissa joten kuolema ei ollut niin yllättävä.
Sukulaiseni oli lähes vuoden pois työstä puolisonsa itsemurhan jälkeen. Yritti kyllä välillä töihin mutta ei tosiaankaan ollut työkykyinen.
Siis tilannekohtaisesti menee. Jos on lapsen tai nuoren kuolema tai esim. läheisen itsemurha niin myönnetään kyllä sairauslomaa.
Tässä tiivistyy taas vasemmistolaisuus oikein ytimeen saakka. Sairaslomaa "saadaan", ikään kuin se olisi joku kymmenvuotis-ansiomerkki. On tapahtunut asia X, josta saa asia Y. Ei sairasloma ole mikään loma ensinnäkään. Se on lääkärin kirjoittama lausunto henkilön työkyvyttömyydestä ja sen perusteista. Joku tarvitsee viikon parantuakseen vatsataudista, toisille riittää 3 päivää. Tapauskohtaista.
Ja suru ei tosiaan ole sairaus. Lääkäri voi todeta toki työkyvyttömyyden surun takia. Se on ihan luonnollista. Tällöin henkilö ei tule töihin. Työnantaja sitten katsoo itse parhaaksi katsomallaan tavalla, että oikeuttaako poissaolo sen ajan palkkaan, vai ei. Mutta koska on yleisesti tiedossa, että surusta ei välttämättä kaikki työnantajat maksa, niin valehdellaan siihen saikkupaperiin sitten jotain sellaista ICD-koodia, että varmasti maksavat. Inhimillisesti toki sen ymmärrän, ei siinä mitään. Väärin se on silti. Ymmärrän minä inhimillisesti senkin, että rahaton nälissään oleva käy varastamassa leivän kaupasta. Väärin sekin silti on.
Vierailija kirjoitti:
Palkaton on keksitty. Miksi työnanatajan pitäisi maksaa siitä että miehesi kuoli vaikka ei tainnut olla edes samassa firmassa töissä...
Miksi työnantajan pitäisi maksaa mistään, eikä se maksakaan, Kelalta saa kaikki työntekijöiden sairauskorvaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuunnella tarkaan esimiesten sanoja, eli onko työterveydestä laverrettu työpaikalle.
Esimiehet utelevat hirveästi sairauksista ja oireista, vaikka eivät saisi eikä tarvitse kertoa mitään, jos on lääkärintodistus.
Tästä pitäisi puhua, sairauksista ei saa kysyä.Mä oon taas ihminen, joka kerron päällikölleni tilanteeni, ja jo etukäteen meneväni lääkäriin. Avoimuus asioissa on ollut se ns.avain, että molemminpuolinen luottamus, kuin myös keskusteluyhteys on säilynyt. Ei mitään ongelmaa ole ollut. Ja olen isossa firmassa, jossa toki myös todella kattava työterveys + sairauskassa.
Olin töissä työpaikassa, jossa yksi työnjohtaja soitti työterveyslääkärille ja kertoi, että sinne tulee se-ja-se, sille ei tarvitse antaa sairauslomaa, kun se ei ole sairas.
Kurja juttu, kurja työnjohtaja ja ehkä kurja työntekijäkin.
Meillä ei noin ole, ja oomme ihan päällikön ja työterveyslääkärin kanssa yhdessä tekemisissä sairauteni vuoksi, olen tosi tyytyväinen 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan naurettavaa. Lääkäri on sopinut työnantajan kanssa
Vaihda työpaikkaa.
Otan osaa suruusi.
En ole juristi, mutta eikös terveystiedot ole salassa pidettäviä?! Jos lääkäri on kertonut käynnistäsi työnantajallesi, hän rikkoi lääkärin valan.
Ei todellakaan ole salaisia. Se sairauslomapaperi pitää viedä esimiehelle ja siitä näkyy poissaolon syy.
Sain ystävänikin kuolemasta viikon sairauslomaa kun olin niin sokissa että itkin vain. Ei siinä mitään urputettu, työnantaja vain esitti osanotot ja sanoi että tule takaisin kun jaksat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan naurettavaa. Lääkäri on sopinut työnantajan kanssa
Vaihda työpaikkaa.
Otan osaa suruusi.
En ole juristi, mutta eikös terveystiedot ole salassa pidettäviä?! Jos lääkäri on kertonut käynnistäsi työnantajallesi, hän rikkoi lääkärin valan.
Ei todellakaan ole salaisia. Se sairauslomapaperi pitää viedä esimiehelle ja siitä näkyy poissaolon syy.
Oma mies on isossa työpaikassa töissä ja siellä on nyt käytäntönä, että sairauslomatodistukset pitää toimittaa suoraan palkanlaskentaan, ei esimiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Surun aiheuttamasta sokkireaktiosta saanee yleensä pari päivää. Sen jälkeen töihin, se auttaa surussa.
Ehkä tollasia ihmisiä työ auttaa surussa, joiden elämä perustuu työlle. Mulla se ei ainakaan auta.
En pysty toimimaan todellakaan sillä teholla töissä, kun pitäs.
Olen töissä ulkomailla. Firmamme antaa automaattisesti puolison tai lapsen kuolemasta 6 viikkoa vapaata täydellä palkalla. Täällä ollaan ihmisiä eikä ajatella vain rahaa.
Olin töissä työpaikassa, jossa yksi työnjohtaja soitti työterveyslääkärille ja kertoi, että sinne tulee se-ja-se, sille ei tarvitse antaa sairauslomaa, kun se ei ole sairas.